Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]

Lue lisää

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan […]

Lue lisää

Sotien syistä ja sodankäynnistä on kirjoitettu paljon historiaa. Rauhaan palaaminen ja sen vaikeudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näin on laita ensimmäisen maailmansodankin kohdalla. Koulukirjoissa Versaillesin rauhankonferenssin tulokset esitetään yleensä vapauttavan myönteisinä: demokratia valtasi alaa, kansat itsenäistyivät ja Kansainliitto perustettiin rauhaa turvaamaan. Kun oppikirjat esittävät Suomen historian omana lukunaan, vuoden 1918 sisällissota näyttäytyy suomalaisena erityisilmiönä, jota […]

Lue lisää

Savon rintama eli karkeasti Mikkelin, Mäntyharjun, Kuopion, Varkauden ja niiden lähialueiden muodostama kokonaisuus oli Suomen sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918 tärkeä rintamasuunta, joka tosin on jäänyt Tampereen ja Helsingin taistelujen varjoon. Savon rintaman merkitystä korosti alueella kulkeva elintärkeä poikittaisrata ja sen kautta kulkeneet punaisten suuret asekuljetukset. Pienenä ihmeenä voidaan pitää sitä, miten vähäiset valkoiset voimat pystyivät […]

Lue lisää

  Kesäkuussa 1918 Pohjois-Italian rajaseudulla oli jatkunut jo pitkään pattitilanne italialais-ranskalais-brittiläisten ja Itävalta-Unkarin joukkojen välillä. Eräs Asiagon tasangolle puoli vuotta aiemmin saapuneista brittiupseereista oli kapteeni Edward Brittain (1895–1918), myöhemmin Testament of Youth -teoksellaan ja internationalistisena pasifisti-feministinä kuuluisaksi tulleen Vera Brittainin (1893–1970) pikkuveli. Pohjois-Englannissa Buxtonissa keskiluokkaisessa perheessä varttunut Edward oli musiikillisesti lahjakas, sillä hän paitsi soitti […]

Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena syntyneestä kaunokirjallisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä 1920-luvun julkaisuaaltoon, jonka varrelta löytyy monia tunnustettuja sodanvastaisia klassikoita, kuten Teräsmyrskyssä (Ernst Jünger, 1920), Kunnon sotamies Švejk (Jaroslav Hašek, 1923), Parade’s End (Ford Madox Ford, 1924)  ja Länsirintamalta ei mitään uutta (Erich Maria Remarque, 1929). Kuitenkin jo viimeisenä sotavuonna 1918 britti Rebecca West (1892–1983, syntyjään Cicely […]

Lue lisää

Archibald Allan Bowman (1883–1936) oli filosofi Glasgow’n yliopistosta, jossa hän opiskeli vuosina 1901–1905. Menestys kantoi hedelmää toden teolla jo vuonna 1912, jolloin Bowman vastaanotti logiikan oppituolin Princetonin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin muutti hänenkin elämänsä, ja virkavapaata saatuaan hän palveli vuodesta 1915 Britanniassa ja Ranskassa maavoimien luutnanttina Highland Light Infantry -rykmentissä. Bowman jäi saksalaisten vangiksi […]

Lue lisää

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki totalitaarisen vallan jatkumossa. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä “oikeaa” historiallista kehitystä. Nationalismi ja eugeniikka tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut. Sitaatti on toimittaja ja feministi Marjo Liukkosen perusteellisen tutkimuksen loppukaneetti. Sen jälkeen seuraa vielä 75 […]

Lue lisää

Kaasuase on jälleen noussut voimakkaasti esille Britanniassa kaasulla tehdyn murhayrityksen jälkeen. Syyrian sodassa on 2010-luvulla raportoitu useista kaasuiskuista kapinallisia vastaan. Britannialla ja Venäjällä on paljon myös paljon vanhempia kokemuksia kaasuaseista. Ensimmäisen kerran niitä ehdotettiin käytettäväksi Krimin sodan aikana 1850-luvulla ja Syyriassakin on ikivanhoja kokemuksia kaasusodankäynnistä. Kaasua ja muita kemiallisia aseita kokeiltiin ja käytettiin jonkin verran myös […]

Lue lisää