Riikka Kaihovaaran Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita käsittelee kysymyksistä tärkeimpiä: Keitä me ihmiset olemme ja millä oikeudella käytämme muita lajeja hyväksemme? Mikä suhdettamme muuhun luomakuntaan – Kaihovaaran sanavalintaa käyttäen – vaivaa ja pitäisikö sitä korjata? Mistä meidän pitäisi ottaa mallia, kun mietimme kestävää elämäntapaa? Toisaalta kirjan aiheet ovat perinteisiä eläimiin liitettyjä teemoja, eläimiin keskittyvistä […]

Lue lisää

Eutanasiaa ei sallita Suomessa. Siksi, ennen kuin ryhdyt lukemaan Juha Hännisen kirjaa Auta minut kuolemaan: Armollinen, rikollinen eutanasia, sinun on hyvä tietää, että tekijä kannattaa kuolinavun laillistamista. Ja sitä kannatan minäkin. Hänen mielestään kuolemansairaalla ihmisellä on oikeus saada kuolinapua sitä halutessaan sietämättömien fyysisten tai psyykkisten kärsimystensä takia. Kirjailija toteaa mm. näin: Oma näkemykseni on, että […]

Lue lisää

Kari Raivion kirja liittyy ”totuudenjälkeisen ajan” innoittamien kirjojen vuohon. Totuuden ja valheen, luotettavuuden ja epäluotettavuuden, puolueettoman tiedonvälityksen ja agendan ajamisen välisiä rajankäyntejä on viime aikoina kirkastettu useissa Suomessa julkaistuissa kirjoissa. Esimerkinomaisesti voidaan luetella muun muassa seuraavat teokset: Jantunen (2015), Sarja (2016), Levitin (2017), Pörsti (2017), Korvela & Vuorelma (toim. 2017), Haasio, Ojaranta & Mattila (2018). […]

Lue lisää

Kun Farmageddon: Halvan lihan todellinen hinta -teoksen suomennos pian IPCC:n ilmastoraportin julkistamisen jälkeen lokakuussa 2018 ilmestyi, sai se heti osakseen kohtuullisen paljon julkisuutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat haastatteli suomennoksen ilmestymisen tiimoilta tuolloin Helsingissä vieraillutta Philip Lymberya ja otsikoi juttunsa ihmiskunnalla olevan jäljellä enää 60 satoa. (Minna Nalbantoglu: Ihmiskunnalla on 60 satoa jäljellä, sanoo menestys­kirjailija, HS, 27.10.2018) […]

Lue lisää

2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]

Lue lisää

Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]

Lue lisää

Tyyneyttä ja viisautta on etsitty aikojen alusta asti, ja aivan erityisesti mielenhallintaan on paneuduttu stoalaisessa filosofiassa. Stoalainen matka ei kuitenkaan ole mikään egotrippi. Ihmisen on kasvettava omaksi itsekseen, jotta hän kykenee ottamaan vastaan elämän asettamat haasteet ja tehtävät: käsittelemään haavat ja menetykset, kohtaamaan tämänhetkiset pelot ja jokapäiväisen inhimillisen kärsimyksen ja pitämään tulevaisuuden huolet riittävän kaukana. […]

Lue lisää

Nykyisin stoalaisten pelkistetty sisäisen rauhan filosofia palvelee yhtä hyvin johtajien ja eliitin tarpeisiin hiottua bisnessbuddhalaisuutta ja excellence-filosofiaa kuin erilaisia itsestä huolehtimiseen suuntautuneita ihmisiä, nuoria ja keski-ikäisiä, jotka ovat jättäneet oravanpyörän ja elävät omaa jooga- ja meditaatioelämäänsä – enemmän tai vähemmän askeettisesti, kuka vaellellen, kuka paikallaan pysyen. ”Ennen meitä teitä raivanneet eivät ole herrojamme vaan oppaitamme. […]

Lue lisää

Arvostelu

Benedictus (Baruch) de Spinoza ”Etiikka” (geometriseen tapaan esitettynä) (”Ethica ordine geometrico demonstrata”, 1675; julk. 1677 teoksessa ”Opera posthuma”) Benedictus de Spinozan (1632-77) ”Etiikan” suomennoksesta on nyt neljän vuoden kuluttua ilmestynyt toinen painos. Teos on ollut ilmeisen kaivattu, koska lisäpainos on nähty tarpeelliseksi näinkin pian. Niin itse käännös ja sen selitykset kuin suomentajan esipuhe ovat lähes […]

Lue lisää

Vuonna 1995 ilmestynyt Kohtaamisyhteiskunta alkaa olla jo vanhaa ja ajan uuvuttamaa luettavaa. Sinänsä Savolaisen ja Himasen kirja pyrkii esittelemään ja kartoittamaan suuresti vouhotettua ”tietoyhteiskuntaa” varsin monelta kantilta, mutta ainakin parin vuoden viipeellä luettuna kirja saa lukijansa paikoin jopa hymähtelmään. Eikä vika ole kirjassa itsessään, vaan aika ja tietoyhteiskunnan nopeatahtinen muutos saavat sisällön suurimmalta osaltaan tuntumaan […]

Lue lisää