Väitöskirjatutkija Mila Santala tutkii folkloristiikan alan väitöskirjassaan henkistä etsijyyttä Elsa Heporaudan henkilöarkistossa. Tänä päivänä Elsa Heporauta muistetaan erityisesti hänen työstään Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Korun takana.
Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]
Suomalaiset kodinhaltiat -teoksen perusaineistona olevien haltijaperinnekokoelmien massiivinen kerääminen SKS:n Kansanrunousarkistoon alkoi vuonna 1935, jolloin vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotta. Martti Haavio (1999-1973) ei tyytynyt tähän vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja heitti aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Haavion peruslähtökohta aineiston käsittelylle edustaa vielä ns. suomalaista metodia, […]
Korkeakirjallinen kulttuuri hylkäsi mitallisen runomuodon ja loppusointujen käytön 1900-luvun puolimaissa. Riimi näytti kirjallisessa lyriikassa vanhahtavalta, se sopi lastenloruihin ja iskelmään, mutta ei vakavahenkisen kirjallisesti kouliintuneen lyyrikon käyttöön. Mitallisuus ja riimi siirtyivät osaksi populaarikulttuuria, ensin iskelmäsanoituksiin, sitten rock-lyriikkaan ja räppiin kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Tietosanomat
Svenska litteratursällskapet (SLS) on avannut verkkosivun, missä kävijät pääsevät käsiksi suomenruotsalaisen kansanperinteen aarteisiin. 1900-luvun vaihteessa kerätty ja 21 osaisena kirjasarjana vuosina 1917-1975 SLS:n julkaisema Finlands svenska folkdiktning löytyy nyt digitaalisena kaikkien kiinnostuneiden ulottuvilta. Sivustolla on kansanperinnettä, kuten satuja, kansanlauluja, kansantansseja, pelejä ja leikkejä. Kaikki Finlands svenska folkdiktning –sarjan osat ovat sivustolla luettavissa ja ladattavissa. Osia […]
Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]
Arvostelu
Loitsut ovat sanamagiaa, jonka avulla on ajateltu voitavan vaikuttaa asioihin ja muuttaa niitä toivottuun suuntaan. Terminä ’loitsu’ on tutkijoiden käyttämä ilmaus, kansanihmiset ovat puhuneet johonkin asiaan tai ilmiöön liittyneistä sanoista tai luvuista. Pahaa torjuvaa loitsua on saatettu nimittää synnyksi. Varhaisimpana tunnettuna suomalaisena loitsuna pidetään 1200-luvulle ajoitetussa Tuohikirjeessä ollutta muutaman sanan katkelmaa. Tietoja suomalaisten loitsutaidoista on […]
Ellei lukija valmistaudu vastaanottamaan tuoretta suomennosta Liber facetiarumista (1451) eli Poggion Bracciolinin kokoamia tarinoita Firenzen 1400-luvun alkupuolen varhaishumanistien harrastamana aikuisviihteenä, voi hymy hyytyä kaskukokoelmaa selatessa. Johdantoon ja loppuviitteisiin perehtyminen on välttämätön suodatin latinan kielen verhoilusta riisutuille groteskeille jutuille. Mutta taustatieto tuo esille myös Giovanni Francesco Poggio Bracciolinin (1380―1459) vakavamman puolen, joka saa Pekka Matilaisen johdannossa […]