Alkajaisiksi kirjan toimittaja ja tietokirjalija Jussi K. Niemelä asettaa Pentti Linkolan maltillisesti aatehistorialliseen viitekehykseen. Mies saa koordinaattinsa muiden ikoneiden joukosta, ansiot ja merkitys tunnustetaan arvioinnin ja paikanmäärityksen arvoisiksi. Kirjoittaja osoittaa Linkolan aikakauden kuumia pisteitä ekologian ja ihmisen välisessä suhteessa. Tässä 1900-luvun loppupuolen ja uuden vuosituhannen taitteen maailmassa dramatiikkaa edustivat väestönkasvu sekä ekologian, ympäristöliikkeiden, eläinoikeusliikkeiden ja […]

Lue lisää

Politiikan teorian ja ideologioiden tutkija emeritusprofessori Michael Freeden käsittelee teoksessaan taidokkaasti liberalismin historiaa, suuntauksia ja merkittäviä nimiä, mutta mielenkiintoisimman analyyttisen panoksen hän tarjoaa eritellessään liberalismin eri kerroksia. Ensimmäisen kerroksen Freeden liittää John Locken ajatuksiin lakien yksilölle tarjoamasta vapaudesta ilmaista mieltymyksiään muiden sitä rajoittamatta. Ensimmäisen kerroksen liberalismi viittaa oikeusvaltioperiaatteeseen, joka kirjoittajan näkemyksen mukaan on yhä Suomessa […]

Lue lisää

Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]

Lue lisää

Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]

Lue lisää

Jari Leskisen kirjan lukeminen oli hämmentävä kokemus. Tuntui kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin kylmän sodan varjoissa 1970-luvulla käytyihin koulukiistoihin. Silloin koulutuspolitiikan johtopaikat vallanneet sosialidemokraatit uskoivat, että peruskoulun opetuksella voidaan muuttaa yhteiskuntaa sosialismin suuntaan, kun taas tosi oikeistolaiset pelkäsivät peruskoulun vievän Suomea Neuvostoliiton talutusnuoraan. Äänekkään radikaalin opiskelijaliikkeen koulutuspuheet vahvistivat oikeiston pelkoja, joihin Leskinen eläytyy täysin rinnoin. […]

Lue lisää

VTT, dosentti Jari Leskisen uusi teos Pirkkalan surullisen kuuluisasta opetuskokeilusta on perusteellinen kuvaus tästä 1970-luvun alun merkillisestä hankkeesta, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka eri-ikäiset lapset ja nuoret omaksuisivat kouluopetukseen upotetun marxilaisen maailmankatsomuksen. Leskisellä on jo aiemmin kokemusta aihepiirin tutkimuksesta, sillä hän on sotavahinkoyhdistyksen ja irtaimiston sotavahinkoyhdistyksen sekä niiden seuraajiksi perustettujen säätiöiden historiassaan (Tulevaisuuden turvaksi, 2004) […]

Lue lisää

Anna Kontulan pamflettien aihepiirit vaihtelevat yhteiskunnallisesta ja kantaaottavasta Näkymätön kylä -raportista (2010) uskonnolliseen Mistä ei voi puhua -tunnustukselliseen avaukseen (2012). Kontulan kohua herättänyt Punainen eksodus (2008)  oli uraauurtava tutkimus suomalaisesta prostituutiosta. Uusin Into-pamfletti Kirjeitä oikealle (2014) ei ole tasoltaan yhtä hyvä kuin Kontulan parhaat kirjoitukset tai yhteiskunnalliset aloitteet. Vasemmistolainen kansanedustaja kirjoittaa kuviteltuja kirjeitä tuntemattomalle oikeistolaiselle. […]

Lue lisää