Keskiaikaisten kirjailijoiden joukosta suomalainen lukija tuntee todennäköisesti juuri firenzeläisen runoilijan Dante Alighierin (1265–1321) ja hänen pääteoksenaan pidetyn Jumalaisen näytelmän (Divina Commedia), jos ei muuten, niin vähintäänkin niminä. Eino Leino suomensi Jumalaisen näytelmän ensimmäisen kerran vuosina 1912–1914. Elina Vaala julkaisi teoksesta uuden käännöksen 1963. Myös Danten nuoruuden työn, Uusi elämä (Vita Nuova), Tyyni Haapanen-Tallgren suomensi jo […]
Aika ajoin keskustelu muihin eläimiin kuin ihmisiin viittamisesta nousee esiin. Onko hän automaattisesti viittaus ihmiseen? Saako ihmiseen viitata samalla tavalla kuin eläimeen? Pronominit voivat olla ihmisille täynnä erilaisia merkityksiä ja kertoa suhtautumisestamme toisiin. Suhteessa muihin tunteviin olevaisiin pronomineja tärkeämpää olisivat oikeudet ja niiden konkretisointi.
Tietosanomat
Sana kirjallisuus keksittiin 190-vuotta sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeä varten vuonna 1831. SKS:n pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen kirjoittaa SKS:n juhlapäivän kolumnissaan kotikutoisen kielen synnystä osana yleiseurooppalaista ilmiötä. SKS on osa jatkumoa, jossa suullisesta muokattiin kirjallista osaksi kansallista traditiota. Ihmisten enemmistölle tuli pääsy omakieliseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nationalistisen hankkeen negatiivisia seurauksia ovat olleet paikalliskulttuurien näivettyminen ja sen käyttö väkivaltaisissa kriiseissä 1900-luvulla. Tällä vuosituhannella se on antanut aineksensa kaiken vieraan, oudoksuttavan tai vapaamielisen torjuntaan.
FT Petri Laukka ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ovat kirjoittaneet ajankohtaisen teoksen loukkaamisesta ja loukkaantumisesta. Vihapuheesta, uhriutumisesta, vastakkainasettelusta ja sosiaalisen median huonomaineisesta keskustelukulttuurista on julkaistu paljon viime vuosina, joten ensiajatukseni oli, mitä uutta tämä teos voi tuoda keskusteluun. Lähin vastaava kirja lienee 2019 julkaistu Asta Lepän Sävyttömät sanat: kun vastakkainasettelut saivat vallan. Solvaajat-kirja erottautuu muista […]
Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.
Muutama vuosi sitten kuolleen jamaikalaissyntyisen kulttuurintutkija Stuart Hallin (1932–2014) ajattelu on vaikuttanut Suomessa monella eri oppialalla jo vuosikymmeniä. Omassa tutkimustyössään perinteisiä oppiainerajoja rikkonut Hall oli kiinnostunut erityisesti identiteettiin, ideologiaan, politiikkaan ja diskursseihin liittyvistä kysymyksistä. Hallin työlle oli ominaista tietynlainen esseistisyys. Pitkien ja perusteellisten monografioiden sijasta hän kirjoitti lyhyempiä ja toisinaan varsin provokatiivisia tekstejä. Hallin ajattelua […]
Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]
Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]
Arvostelu
Kadonneen kielen keskiössä on käsitys kielestä ihmisyyttä määrittävänä tekijänä ja huoli kielen roolissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta ihmisenä olemisen ehtoihin sekä mahdollisuuksiin. Kuten Rinnekangas teoksen aluksi kirjoittaa: ”Olemme siirtyneet epätodelliseen aikaan, jota voidaan kutsua kollektiiviseksi hypnoosiksi. Hypnoosia hallitsee yltyvä globaali slangi, joka on päivä päivältä yksitasoisempaa, sanastollisesti niukempaa ja sisältöjen sijasta ennen kaikkea, joka muodossaan, hirvittävän […]
Arvostelu
Tiedemaailma etsii yhä uudempia keinoja tutkia sosiaalista toimintaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiologit ja sosiaalihistorian tutkijat ovat keksineet hyvin laajan valikoiman teorioita ja menetelmiä, joiden avulla on mahdollista tulkita tätä vuorovaikutusta, ja keskustelunanalyysi on yksi niistä. Kuuluisa englantilainen sanonta ”Speech is silver, but silence is golden” opettaa harkitsemaan tarkoin jokaista lauselmaa ja jättämään mieluummin sanomatta […]
Aidontuntuiset henkilöhahmot tekevät kirjasta lukuelämyksen, jonka muistaa pitkään ja joka saa lukijan palaamaan tietyn kirjan ääreen yhä uudelleen. Hyvin rakennettuihin henkilöhahmoihin samaistutaan tai ihastutaan, niitä vihataan ja rakastetaan ja niiden kanssa ystävystytään. Harva lukija tulee kuitenkaan pohtineeksi kuinka suuri merkitys dialogilla on kaunokirjallisten maailmojen ja henkilöiden rakentumisessa todentuntuisiksi. Yksilölliset puhetavat, murteet ja tapa kommunikoida saavat […]