FM Mikko Myllyntaustan tuore väitöskirja pureutuu tiedon välittymiseen Britannian ja Uuden-Seelannin välillä 1800-luvulla. Yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Myllyntausta osoittaa, että samoja Uutta-Seelantia koskevia tietoja käytettiin eri tarkoituksiin siirtomaapolitiikassa. Samoilla tiedoilla perusteltiin näkemyksiä siitä, pitäisikö Uudesta-Seelannista tehdä Britannian siirtomaa vai ei.
Belgian kuningas Leopold II:n haave yksityisestä siirtomaasta toteutui vuonna 1885, jolloin Berliinin konferenssi päätti Kongon vapaavaltion perustamisesta. Siirtomaan alueella tapahtuneiden julmuuksien ja laaja-alaisten väärinkäytösten paljastuessa 1900-luvun alussa Belgian parlamentti otti alueen valtion hallintaan, ja siitä tuli vuonna 1908 Belgian Kongo. Noin 80 kertaa Belgian kokoisen siirtomaan taloudellista hyödyntämistä organisoimaan ja toteuttamaan tarvittiin paljon eurooppalaista työvoimaa. […]
Historiankirjoituksen meneillään oleva moraalinen käänne on jyrkentynyt Black Lives Matter -liikkeen ansiosta. Historiakulttuurissa kolonialismin edustajia maalitetaan eri puolilla maailmaa, ja heidän patsaitaan kaadetaan. Patsaiden puolustajat muistuttavat, että patsaiden kuvaamat henkilöt noudattivat oman aikansa arvoja eivätkä niin ollen tienneet mitä tekivät. He eivät tarkoittaneet pahaa. Tuoreessa tutkimuksessaan The Interest – How the British Establishment Resisted the […]
Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.
Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]
Antti Kujalan Kivenmurskaajat täyttää merkittävän aukon, sillä se on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleisteos, joka pyrkii käsittelemään koko eurooppalaisen kolonialismin historian. Tavoite on kunnianhimoinen, ja teoksen suurimmat ongelmat ovatkin tyypillisiä jotain hyvin laajaa ilmiötä tarkastelevalle yleisteokselle. Paljon jää väistämättä käsittelemättä, ja jotkut teemat käsitellään melko pintapuolisesti. Kujala on kuitenkin onnistunut luomaan varsin kattavan yleiskuvan erityisesti 1800- […]
Toimittaja, Coimbran yliopistossa jälkikoloniaalisen tutkimuksen tohtoriksi valmistunut Anna Pöysä on kirjoittanut tärkeän ja monitasoisen kirjan. Toimittajana hän reportaasin tavoin kirjoittaa Lissabonin läheisyydessä olevan Cova da Mouran pääosin kapverdeläistaustaisen yhteisön elämästä, sen arjesta selviytymisestä, juhlista ja taistelusta oikeuksiensa ja parempien elinmahdollisuuksien puolesta. Kirjoittaja on afrikkalaisen kirjallisuuden tuntija, mikä näkyy tekijän käyttämissä lähteissä. Väitöskirjan Decolonisation in Mozambican […]
Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]