Kuka Suomessa nykyisin käyttää valtaa ja ketä kuunnellaan? Onko meillä tapahtunut joku vallankäytön uusjako siinä mielessä, että sosiaalinen media, some on alkanut esiintyä huutavana ja öykkäröivänä vallankäyttäjänä, jota päättäjätkin tottelevat kuin puolueitaan tai uutismediaa konsanaan? Näin voisi olettaa, kun lukee Gummeruksen julkaisemaa Öyhökratia -kirjaa (2022). Sen takana seisoo somea ja mediaa paljon tutkinut modernin journalismin […]
Kuinka vallalle nauretaan on yleistajuinen tietokirja, jonka tavoitteena on koota yhteen suomalaisen poliittisen tv-satiirin historia sekä avata eri näkökulmista, mitä poliittinen televisiosatiiri on ja miten se on toiminut osana suomalaista julkista keskustelua. Kirjan tekijä Janne Zareff on poliittisten tv-sarjojen käsikirjoittaja, joka on tutkinut väitöskirjassaan journalismin ja huumorin suhdetta. Poliittinen tv-satiiri on aiheena niin monitahoinen ilmiö, […]
Formaattiohjelmat ovat useimmille television katsojille tuttu termi. Etenkin 2000-luvulla suuri osa uusista televisio-ohjelmista perustuu joko ulkomailta tuotuun ja Suomessa luotuun ja ulkomaille myytyyn formaattiin. Tätä kautta televisio-ohjelmista on tullut osa kulttuurista globalisaatiota, sillä ohjelmaformaattien kauppa maiden välillä on merkittävä osa televisioyhtiöiden taloutta. Heidi Keinosen Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu käsittelee kattavasti televisioformaattien historiaa ja niiden roolia […]
Mediateollisuus on monialainen kokonaisuus, johon kuuluvat niin tuotanto, jakelu, markkinointi sisällöt, teknologia, mediat sekä tietysti yleisöt ? kuluttajat. Nämä osat ovat eri tavoin verkottuneet ja kanssakäymisessä keskenään. Lähikuvan mediateollisuus-numero on osaltaan määrittelemässä ja vakiinnuttamassa mediateollisuuden tutkimusalaa Suomeen. Teollisuuden näkökulmaa korostettaessa on kuitenkin tärkeää huomata, että mediateollisuus eroaa muista teollisuudenaloista merkittävästi. Media ei tuota vain tuotteita […]
Lähikuvan numero 3/2018 on ilmestynyt. Teemana on affektiivinen some ja numeron ovat toimittaneet Kaisu Hynnä ja Mari Lehto. Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, […]
Lähikuvan numero 2/2018 on ilmestynyt. Teemana on tällä kertaa mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai […]
Petäjäveden radio- ja puhelinmuseon nettisovelluksessa Menneisyyden aallot voi kuunnella virtuaalisten vanhojen radioiden avulla eri aikojen radiolähetyksiä. Museon rakentaman Menneisyyden aallot -palvelun verkkosovelluksen avulla eri aikakausien radio-ohjelmia voi kuunnella radion asemanvalitsijan nuppia pyörittämällä. Verkkopalvelun tekninen toteutus on Ossi Rantapuskaa, sisällön valinta ja asemointi Jan-Mikael Nurmelan ja se toteutettiin Museoviraston tuella. Radiot kuuluvat Menneisyyden aallot palvelussa. Petäjäveden […]
Arvostelu
Vuonna 2016 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin presidentiksi ja 30 vuotta hänen kuolemastaan. Vallan ihmeellinen Kekkonen -kokoelmateoksessa asialla ovat ”Kekkoslovakian” naiset. Kyse ei ole mistään paljastuskirjasta, missä UKK:n naissuhteet olisivat pääosassa. 1970-luvulla syntyneet mediatutkijat ja historioitsijat esittelevät paljolti poikkeavia näkökulmia, joihin sisältyy ripaus feminismiä ja muita tuoreita ajatuksia ajasta, josta moni ei […]
Jukka Kortti on aiemmin perehtynyt 1960-luvun suomalaiseen mainoselokuvaan, kotimaisen television sosiaalihistoriaan ja tehnyt laajan Helsingin Ylioppilaslehden historian. Lisäksi hän on opettanut median historiaa monissa oppilaitoksissa, joten hänellä on hyvä tuntuma aiheeseen. Teos käsittelee keskeisiä median muotoja aina puheviestinnästä kirjoitettuun ja eri alustoille tallennettuun tekstiin sekä siirtymistä sähköisesti välitettyihin sisältöihin. Kaiken kaikkiaan Kortti kartoittaa, miten tämä […]
Arvostelu
Vaikka televisiotutkimus on nuori oppiala, kuten toimittajat tähdentävät, on alueella olemassa tutkimusperinteitä, joiden päälle luodaan uutta ja entistä haastetaan. Tilanne on kauttaaltaan samankaltainen lähestymistapojen ja menetelmien risteysasemaksi luonnehditun viestintä- tai mediatutkimuksen (riippuu mistä suunnasta kohdetta lähestytään) piirissä. Voisi sanoa, että yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan rinnalle on voimistunut mediakulttuurin tutkimus, jonka alueelle Tele-visioita alaotsikon mukaisesti lukeutuu. Koulukuntaisuuden sijaan […]
Arvostelu
”Sähköiho” on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa ”kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä ”myyttejä” ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun.” Mediatodellisuutta on lähdetty purkamaan kolmen käsiteparin (kone/ihminen, syöte/palaute, globaali/lokaali) kautta. Nämä käsiteparit eivät tarjoa sinänsä mitään vallankumouksellista näkökulmaa – pikemminkin päinvastoin, mutta tarkoitus lieneekin ollut etsiä tuttujen […]