Tietosanomat
Amerikkalais-ranskalainen taiteilija Josephine Baker haudattiin symbolisesti eilen Pariisin Panthéoniin, jonka kaltaista kunnianosoitusta ei naisille, eikä varsinkaan mustille naisille ole juurikaan ennen osoitettu. Baker on kuudes Pantheoniin haudattu nainen ja ensimmäinen musta nainen. Presidentti Macronin tekemään päätökseen vaikuttivat Bakerin ansiot Ranskan vastarintaliikkeessä sekä 1960-luvun kansalaisoikeustaistelussa. Kun Baker esiintyi 1930-luvun alussa Suomessa hän herätti täällä varsin voimakkaita tunteita – jopa mielenosoituksia.
Wokesta on tullut lähes synonyymi kaikelle uudelle antirasistiselle poliittiselle vaikuttamiselle. Asia on sinällään hyvä, mutta keinot ovat huonoja. Mistä Woke-ilmiössä on pohjimmaltaan kyse?
Rasismi ja siihen kytkeytyvät globaalit ja paikalliset valtahierarkiat ovat yksi nykyhetken tärkeimmistä yhteiskunnallisista keskustelunaiheista, ja niihin pureutuu myös Reni Eddo-Lodgen teos Miksi en enää puhu valkoisille rasimista. Eddo-Lodge yhdistää teoksessa esseistisellä tavalla henkilökohtaisen elämänsä mustana brittinä laajempaan viitekehykseen, kun hän kuvaa omaa matkaansa rodullistavien rakenteiden ymmärtämisen tiellä osana juuri näiden rakenteiden analyysiä. Kirjan kontekstina on […]
Transatlanttinen orjakauppa ja Amerikan orjuus kuuluvat ihmiskunnan historian pahimpiin ihmisoikeusloukkauksiin, todetaan 200-vuotta orjakaupan kieltämisen johdosta hyväksytyssä YK:n julkilausumassa vuonna 2006. YK:n yleiskokous korosti syvää osallisuutta siitä, että kansainvälinen yhteisö on tarvinnut lähes 200 vuotta tunnistaakseen, että orjuus ja orjakauppa olivat rikos inhimillisyyttä vastaan. Julkilausumassa korostettiin, että “orjakaupan ja orjuuden perintönä afrikkalaista alkuperää olevat ihmiset kohtaavat […]
Historiantutkimuksen tarkoitus on ymmärtää toisenlaista ajattelua toisenlaisena aikana toisenlaisessa kulttuurissa, siksi myös käsitteitä on käytettävä niin, että ne tarkoittavat jotain. Valkoisen ylivallan käsite on nykyisessä merkityksessään järkeenkäypä vasta rotuerottelun purkamisen jälkeisestä kaudesta käytettynä – sitä ennen koko länsimainen sivistyskäsitys oli lähtökohtaisesti rasistinen. Ei ole kovin syvällistä ajattelua päivitellä, että länsimaissa ajateltiin 1800-luvun lopussa eri lailla kuin 2020-luvulla kirjoittaa Ari Helo.
Tietosanomat
Antti-Ville Kärjän teos Alkusoittoja: Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa julkaistiin printtipainoksena alkuvuodesta 2020 Suomen etnomusikologisen seuran toimesta. Nyt teos on myös vapaasti saatavilla Musiikkiarkiston open access -palvelussa.
Alkukesästä 2017 julkisuuteen levisi tieto siitä, että eräässä poliiseille tarkoitetussa suljetussa Facebook-ryhmässä esiintyi järjestelmällistä rasistista kielenkäyttöä. Miten tällainen pitkään jatkunut toiminta oli mahdollista nykypäivän moniarvoisessa ja suvaitsevaisessa Suomessa? Tapaus muistuttaa eräästä nykypäivän rasismiin liittyvästä paradoksista: Vaikka virallisen diskurssin tasolla rasismi tuomitaan, on rasismi silti ilmiönä läsnä suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa ja monissa vakiintuneissa käytännöissä. Toinen hyvä […]
Yhdysvaltojen ensimmäisestä mustasta presidentistä, Barack Obamasta (s. 1961), on kirjoitettu paljon, mutta Unelmia isältäni, kertoo hänen kasvu- ja opiskeluvuosistaan, työuransa alusta sekä ajattelunsa ja politiikkansa kasvualustasta hänen sanoillaan ja hänen näkökulmastaan. Kirja on nuoren miehen selonteko omasta sisäisestä matkastaan: pojasta etsimässä isäänsä ja hakemassa siedettävää tarkoitusta elämälleen mustana amerikkalaisena. Se on myös kertomus siitä, miten […]
Arvostelu
Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]
Ruotsi oli pitkään eräs harvoja läntisen Euroopan maita, jonka parlamentissa ei ollut maahanmuuttovastaista oikeistopopulistista puoluetta. Ruotsi näyttäytyikin monelle positiivisena poikkeuksena yleiseurooppalaiseen, uhkaavasti äärioikealle viettävään trendiin. Ruotsidemokraattien nousu riksdageniin vuonna 2010 ja puolueen syksyn 2014 vaaleissa kirjaamat historiallisen suuret kannatuslukemat ovat kuitenkin muuttaneet monen vaalimaa mielikuvaa äärioikeiston seireenikutsulle vastustuskykyisestä Ruotsista. Tanskan, Norjan ja Suomen tapaan osoittautui myös väkirikkain […]