Virolaiseen kirjalliseen traditioon kuuluu eittämättä hallittu ironian, jopa satiirin käyttö. Antto Terras on yksi tämän kirjallisen tradition kannattaja. Hänen tuorein kirjansa käsittelee suomalaisuutta, johon hänellä on ollut aikaa totuttautua jo kolmisenkymmentä vuotta. Seuraavassa pyrin käsittelemään teosta veitikkamaisen tosikkona. Kirjaa voi tarkastella kulttuuriantropologisena ja etnografisena tutkimuksena (vaikka se ei sellainen olekaan). Lähtökohdaksi voisi ottaa vaikkapa 1900-luvun […]
Piispa Henrikin surmasta on monta kertomusta. Varhaisin, 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettu Pyhän Henrikin legenda ei mainitse tappajaa nimeltä. Legenda oli Turun piispan tilaama ja liittyi marttyyripiispa Henrikin kirkolliseen kunnioittamiseen. Teksti oli tunnettu koko Ruotsin valtakunnan kirkoissa sekä jonkun verran laajemmaltikin Euroopassa. Tiedot piispa Henrikin kuolemaan liittyvistä tapahtumista on kuvattu myös Nousiaisten kirkkoon sijoitettuun piispa Henrikin […]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.
Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]
Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]
Viime vuosina ‘valkoinen roskaväki’ (white trash Yhdysvalloissa), uusi ‘lumppukerjälistö’ Britanniassa (mm. chavs) ja vanhat kunnon juntit ovat nousseet monesti otsikoihin esimerkkeinä yhteiskunnan laidoilla ajelehtivista luokista, jotka ovat alttiita populisti-poliitikkojen manipuloinnille. Uusi yhteiskunnallinen kahtiajako, joka ei kulje enää perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin mukaan, vaan esimerkiksi vaurauden ja köyhyyden sekä ‘kansa’ vastaan ‘eliitti’ vastakkainasettelun mukaan, on omalla tavallaan tuonut […]
Kiljusen kirja on käyttökelpoinen ja runsaasti kuvitettu yleisesitys. Vaikka siirtyminen leijonalipusta siniristiin tapahtui lyhyen ajan kuluessa vuonna 1918, kummankin lipun varhaishistoria ulottuu itsenäisyyttä edeltävään aikaan. Oman lukunsa muodostaa siniristilipun aseman vakiintuminen sisällissodan ja myöhempien sotien välisenä aikana. Esittelynsä saavat myös erilaisten järjestöjen liput sekä lippujen käyttö urheilutapahtumissa. Sotaväen lippujakin sivutaan. Suomen lipun historiasta on viime […]
Kasvatustieteiden professori emerita ja Turun yliopiston kunniatohtori Sirkka Ahonen paneutuu ajankohtaisessa kirjassaan Suomalaisuuden monet myytit tunnettuihin suomalaisuutta kuvaaviin kertomuksiin ja tarkastelee niiden elinvoimaisuutta 1800-luvulta tähän päivään saakka. Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään myyttien syntyä 1800-luvulla ja arvioidaan niiden kestävyyttä historian oppikirjoissa ja yleisteoksissa 1900- ja 2000-luvuilla. Toisessa osassa selvitetään, miksi myyttien painotukset ovat […]
Arvostelu
Kiintiöpakolaisena maaliskuussa 1999 Suomeen tullut iraninkurdi Aziz Sheikhani on painattanut omakustanteena Virossa kirjasen, jota arvosteltaessa on luovuttava kielellisestä kriittisyydestä, sillä Sheikhanin suomenkieli on vielä tasoltaan varsin vaihtelevaa – välillä häkellyttävänkin puhdasta, mutta joskus yllättävissä kohdissa vierasperäisyys paljastuu ja oikolukijoilta olisi vaadittu huomattavasti ammatillisempaa otetta. Sheikhanin suomenkieli on kuitenkin kehittynyt hänen ensimmäisestä kirjastaan ”Kurdisissi” (2004) ja Suomessa […]
Turun yliopiston poliittisen historian assistentti, tutkija Johanna Valenius keskittyy keväällä 2004 julkaistussa väitöskirjassaan analysoimaan 1800-1900 -lukujen vaihteen Suomi-neito -aiheisia pilakuvia. Valenius tarkastelee sukupuolta, seksuaalisuutta ja naisruumista sekä niihin liitettyjä merkityksiä suhteessa suomalaisen kansakunnan rakentamiseen. Nämä merkitykset ja mielikuvat kiinnittyvät erityisesti Suomi-neidon hahmoon, jonka avulla luotiin mielikuvia Suomen asemasta Venäjän valtakunnan osana samalla kun kansakunta sukupuolitettiin […]
On myönnettävä, että lähestyin kirjaa Finland. A Cultural Encyclopedia hiukan epäluuloisesti ja oikeastaan hiukan pilke silmäkulmassakin: suomalaisuus – ja nimenomaan sen kulttuurinen puoli – koottu yhdeksi sanakirjaksi! Mitä muuta tämä voisi olla kuin jotain tahattomasti hauskaa suomalaisuuden kliseisiin ja myytteihin perustuvaa tyypittelyä, joka osaltaan uusintaa vanhoja ideologioita? Väärin, ainakin suurimmaksi osaksi. Finland on fiksu kirja, […]
Arvostelu
”Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari” on turkulaisten kulttuurihistorian tutkijoiden ja opettajien kirjoittama kokoelma pienoistutkielmia suomalaisesta arjesta ja suomalaisista ihmisistä. Kirjoittajina ovat Vuokko Aromaa, Kari Immonen, Merja Isotalo, Marjo Kaartinen, Kari Kallioniemi, Hanne Koivisto, Elli Oinonen-Edén, Tapio Onnela, Hannu Salmi, Timo Tarmio, Totti Tuhkanen, Marja Tuominen, Heli Vanto sekä Pekka Välimäki. Kukin kirjoittaja on tuottanut parinkymmenen sivun […]