Maria Katajavuori on oikealta nimeltään Katariina E. M. Vuorinen. Hän on ekologi, tutkija ja kirjailija, joka asuu Norjassa ja vaikuttaa Tromssan yliopistossa. Hän sai vuonna 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksellaan Elämän ja kuoleman kysymys. Katajavuori on ympäristöaktiivi, jonka ajattelussa biologia ja yhteiskuntatieteet nivoutuvat toisiinsa. Lukukokemuksena Maria Katajavuoren 262 -sivuinen teos Valas lasimaljassa tuntuu laajalta esseeltä. Sen […]
Perinnemaisemien hoitaminen on kunnianosoitus menneiden polvien työlle. s. 10 Perinnemaisema oppaan alkuun Ari-Pekka Huhta täräyttää ruotsalaisten tutkijoiden esittämän mielenkiintoisen teorian kulttuurinseuralaislajiston kehityksestä. Leif Anderssonin ja Thomas Appelqvistin mukaan jalo- ja lehtipuuvyöhykkeisiin kuuluvat ruohostomaat kehittyivät pääosin niin sanottujen megaherbivorien eli suurikokoisten kasvinsyöjien ansiosta. Ihmisten rooli maiseman avoimuuden ylläpitäjänä korostui, kun suuret kasvinsyöjät olivat kuolleet sukupuuttoon Veiksel-jääkauden […]
Tietosanomat
Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja valitaan tänä vuonna ympäristötieteen alalta. Kilpailuun ilmoittautui noin sata tieteellistä artikkelia tai julkaisua. Vuoden Tiedekynä -kilpailuun tänä vuonna tarjotuissa teksteissä korostuivat ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä seurannut globaali kriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Myös ihmisen ja luonnon rajapintoja käsiteltiin julkaisuissa monipuolisesti.
Kun Nelson Mandela kuoli loppuvuodesta 2013, ihmiset jonottivat jättääkseen hänelle viimeiset jäähyväiset. Tai oikeastaan tanssivat. Tämä televisiossa nähty kuvamuisto pulpahtaa ensimmäisenä mieleen, kun luen Panu Pihkalan tuoreimman teoksen alkusivuilta vinkkejä voimakkaiden tunteiden purkamiseksi luovin keinoin – vaikkapa tanssimalla. Toinen ajatus seuraa välittömästi: miten vastaavassa tilanteessa tanssimiseen olisi suhtauduttu suomalaisessa kulttuurissa. Paheksuvasti? Karttelevasti? Tunteella ainakin. Länsimaisessa […]
Kansallisgalleria on ollut mukana järjestämässä pohjoismaista Nordic Pavilion -näyttelyä kansainvälisessä Venetsian Biennalissa. Mukana näyttelyssä on taitelijoita suomesta, ruotsista ja norjasta. Kaikkien teosten viesti on selvä: ympäristöuhkiin, kuten biodiversiteetin kaventumiseen ja ilmastonmuutokseen on reagoitava pian. Taide voi siis välittää myös huoltamme elinympäristömme monimuotoisuudesta.
Kun Farmageddon: Halvan lihan todellinen hinta -teoksen suomennos pian IPCC:n ilmastoraportin julkistamisen jälkeen lokakuussa 2018 ilmestyi, sai se heti osakseen kohtuullisen paljon julkisuutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat haastatteli suomennoksen ilmestymisen tiimoilta tuolloin Helsingissä vieraillutta Philip Lymberya ja otsikoi juttunsa ihmiskunnalla olevan jäljellä enää 60 satoa. (Minna Nalbantoglu: Ihmiskunnalla on 60 satoa jäljellä, sanoo menestyskirjailija, HS, 27.10.2018) […]
Arvostelu
Ympäristöpakolainen on kova termi. Yleisen juridisen käytännön mukaisesti maansisäiset pakolaiset eivät ole ”oikeita” pakolaisia, koska heitä eivät koske kansainväliset pakolaissopimukset. Näin ollen meikäläiset sotaa ja miehitystä kotimaassaan paenneet karjalaiset eivät olisi pakolaisia vaan ”siirtoväkeä”, ”evakkoja” tai jotain muuta. Ahtaasti katsoen Kauhasen pitäisi siis puhua ”ympäristöevakoista” tai ”allassiirtolaisista, allasevakoista”. Mutta hän on halunnut korostaa tekojärvien aiheuttaman […]
Arvostelu
Erikoistutkija Ismo Björn on lähtöisin Outokummusta, missä luontoa raiskattiin menneinä kaivostoiminnan vuosikymmeninä olan takaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, että historioitsija on Kaikki irti metsästä -väitöskirjaansa myöten ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista ja luonnosta. Björnin toimittama Ihmeellinen luonto on vuosikirja, jossa luonto nähdään termin eri merkityksissä. Johdannon jälkeen artikkelikokoelman avaa Kaija Heikkisen sota-ajan naisista kertova artikkeli […]
Suomalaisesta näkökulmasta John Muirin (1838–1914) suosio Yhdysvalloissa on lähes käsittämätöntä. Kirjakauppojen hyllyjä täyttävät kymmenet hänestä kertovat kirjat; hänen kunniakseen on pystytetty monumentteja, perustettu luonnonsuojelualueita ja nimetty luonnonpaikkoja vuorenhuipusta jäätikköön sekä instituutioita sairaaloista kouluihin; Google-haku antaa hänen nimellään yli 7 miljoonaa osumaa, mikä on samaa määräluokkaa kuin vaikkapa kuunkävijä Neil Armstrongilla tai koripallotähti Larry Birdillä. Tämä […]
Arvostelu
Ankea on Suomen luonnon yleisilme ja vielä ankeampi se olisi ilman vuosikymmeniä jatkunutta kansalaisjärjestötoimintaa luonnon hyväksi. Poissa olisi merikotka, menetettyjä viimeisetkin vapaana ärjyvät kosket; harvassa olisivat paikat, joissa luonnonrauhaa ja luontoelämyksiä kaipaavat löytäisivät etsimänsä, ja Suomen luonnon puhtaus – yksi suomalaisen identiteetin kulmakivistä – olisi kenties vain haalistuva muisto menneiltä vuosikymmeniltä. Silti yhä edelleen luonnonsuojelijat […]
Arvostelu
”Kasvun rajat 30 vuotta myöhemmin” -kirjan lukeminen kävi sujuvasti. Pari päivää postiluukusta kolahtamiseen jälkeen kirja oli jo luettu. Arvostelun kirjoittaminen olisi pitänyt sen jälkeen sujua vanhalla rutiinilla. Tällä kertaa se ei ollutkaan niin helppoa, en keksinyt mitään sanottavaa. Lykkäsin arvostelun kirjoittamista siihen asti, että sain muistin virkistämiseksi luettua uudestaan läpi myös alkuperäisen ”Kasvun rajat” -kirjan […]