Andres Kasekampin teos Baltian historia on suomennos kirjoittajan englanninkielisestä kirjasta A History of the Baltic States. Epämääräisen artikkelin käyttö ”a” määräisen artikkelin ”the” sijaan alkuperäisen kirjan otsikossa osoittaa, että tekijän mielestä kyseessä on yksi useista Baltian historiaa käsittelevistä teoksista.

Teos on luonteeltaan tiivis yleiskatsaus Viron, Latvian ja Liettuan menneisyyteen jääkauden päättymisestä 2010-luvulle. Tavoite saattaa kuulostaa hyvin haasteelliselta, koska monikulttuurisen seudun polyetnisen väestön vaiheet ovat olleet tapahtumarikkaita, mikäli niitä aiotaan käsitellä erikseen. Teos ei ole sivumäärältään laaja. Tekstiosuudelle jää teoksen 349:stä sivusta 302 sivua ja loput ovat liitteitä ja kirjallisuusluettelo. Tekijä käyttää loppuviitteitä.

Baltian alue oli muinaisina aikoina etnisesti varsin rikas. Sen väestö koostui mm. vatjalaisista, virolaisista, liiviläisistä, latgalleista, semgalleista, seeleistä, kuurilaisista, skalviiteista, preussilaisista, zemaiteista, liettualaisista ja jatvingeista. Monikulttuurinen asutus on värittänyt seudun historiaa.

Kirjassa käydään läpi alueen poliittisen historian lisäksi myös monikansallisen väestön aatteellisia ja hengellisiä pyrkimyksiä ja taloutta. Tästä syystä teos tuntuu olevan ylikuormitettu historiallisilla faktoilla, joiden runsaudesta ei ole haluttu luopua näin rajallisessa sivumäärässä. Joissakin kohdissa lukijan on vaikea tajuta esitettävien faktojen ylenpalttista kirjoa ja löytää kerronnalle yhteinen lanka, eikä ole ihme – Baltian alueen muinaisesta historiasta vuoteen 1917 päästään jo 122:ssa sivussa. Tämän jälkeen kerronta hidastuu, ja seuraavan sadan vuoden vaiheita pohditaan 140:n sivun kokonaisuudessa. Esipuheessaan tekijä korostaakin, että kirjassa keskitytään erityisesti alueen poliittiseen historiaan modernilla ajalla. (s. 11).

Virolainen syntyjuuriltaan Andres Kasekamp on onnistunut pohtimaan latvialaisten, liettualaisten ja virolaisten historiaa tasavertaisesti antaen kaikille kolmelle maalle saman verran tilaa. Kirjassa nostetaan esiin kolmen naapurin identiteettiin liittyvät seikat. Kampin mukaan vuosisatojen ajan hallinneen saksalaiseliitin valtakausi johti siihen, että virolaiset ja latvialaiset ovat tulleet kulttuurisesti samanlaisiksi, kun liettualaisilla ennen 1900-lukua oli enemmän yhteistä puolalaisten kanssa (s. 10).

Kasekampin teos perehdyttää hyvin virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kansojen historiaan. Teos tarjoaa antoisaa lukemista sekä asiantuntijoille että myös sellaisille lukijoille, jotka haluavat tutustua Baltian maiden historiaan yksissä kansissa.