Filosofian kuningattaret esittelee kahdenkymmenen oppineen naisen elämäntyötä ja -vaiheita. Kirjaan valituista filosofinaisista ensimmäiset ovat toimineet jo antiikin aikana ja viimeiset ovat vielä elossa. Useimmat naiset ovat länsimaissa – Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa – syntyneitä, mutta joukossa on myös intialainen, kiinalainen ja nigerialainen nainen. Pari esittelyn kohdetta on olosuhteiden pakosta tai vapaaehtoisesti amerikkalaistunut. Eräiden naisten juutalaisuus, islamilaisuus tai muu uskonnollinen suuntaus nousee myös esiin, koska se on vaikuttanut heidän ajatteluunsa ja tuotantoonsa. – Kirjan kannen idea on hauska: Pasi Romppanen on ottanut kanteen filosofinaisten muotokuvista vain hiuslaitteet ja hatut.

Kaksikymmentä kuningatarta

Yleensä naisfilosofeja ei ole mainittu miesten toimittamissa laajoissa filosofian historian kokonaisesityksissä, joten Filosofian kuningattaret pyrkii osaltaan nostamaan naisia esiin. Viime aikoina sukupuolten välinen tasapaino on jossain määrin alkanut parantua. Mary Warnock, yksi kuningattarista, on toimittanut jo viime vuosituhannella kokoelman Women Philosophers (1996), ja tällä vuosituhannella on julkaistu useita feministifilosofeja käsitteleviä kirjoja.

Kirjassa esitellyt naisfilosofit, heidän elinvuotensa sekä opiskelu- ja toimintamaansa:

Diotima (n. 400 eaa.), Kreikka                                  Simone de Beauvoir (1908–1986) Ranska
Ban Zhao (45–120 jaa.), Kiina                                    Iris Murdock (1919–1999), Englanti
Hypatia (n. 350–415 ) Rooma (Aleksandria)       Mary Midgley (1919–2018), Englanti
Lalla (1320–1392), Intia (Kashmir)                         Elisabeth Anscombe (1919–2001), Englanti
Mary Astell (1666–1731), Englanti                           Mary Warnock (1924–2019), Englanti
Mary Woolstonecraft (1759–1797), Englanti      Sophie Bosede Oluwole (1935–2018), Nigeria
Harriet Taylor Smith (1807–1858), Englanti       Angela Davis (1944–), US
George Elliot (1819–1880), Englanti                       Iris Marion Young (1949–2006), US
Edith Stein (1891–1942), Saksa                                 Anita L. Allen (1953–), US
Hannah Arendt (1906–1975), Saksa, US                Azizar Y. Al-Hibri (1943–), Libanon, US

Kaikista maailman filosofinaisista tämä joukko on vain rahtunen. Kokoelman ulkopuolelle jääneistä ajattelijoista toimittajat ovat luetteloineet kirjan loppuun lähes sata muuta. Heidänkin joukostaan puuttuu suuri määrä naisfilosofeja, eikä suomalaisia ole mukana yhtäkään, vaikka Raili Kauppi (1920–1995) oli Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen filosofian professori, joka hoiti Tampereen yliopiston filosofian professorin virkaa vuodesta 1966 lähtien ja sai nimityksen varsinaiseksi viranhaltijaksi vuonna 1969.

Myös kirjan henkilöartikkeleiden kirjoittajia on kaksikymmentä. Heidän joukossaan on aktivisteja, asianajajia, journalisteja ja kirjailijoita. On myös professoreita ja muita yliopisto-opettajia sekä tutkijoita, jotka ovat paneutuneet ihmisoikeusiin, oikeustieteeseen, kristilliseen etiikkaan, politiikan teoriaan, sukupuolentutkimukseen, uskontoon tai teologiaan filosofian ohella. Kirjoittajien joukossa on myös filosofian, politiikan ja sosiologian jatko-opiskelijoita. Kirjoittajien syntymävuosia ei kerrota, mutta heidän opiskelu- ja opetus- tai työpaikkansa mainitaan. Suurin osa kirjoittajista työskentelee Isossa-Britanniassa, muutama Yhdysvalloissa ja yksi Hongkongissa. Yhden artikkelin suomalais-nigerialainen kirjoittaja asuu Lontoossa.

Kirjan toimittajista on Rebecca Buxton filosofian jatko-opiskelija ja Lisa Whiting käytännön politiikan tutkija, ja hekin ovat kirjoittaneet kumikin yhden esittelyn. Innostuneet tekstit paljastavat, että jokainen kertoo oman kiinnostuksensa mukaan ja ihailemastaan tai arvostamastaan henkilöstä. Myös kirjoittajan alkuperämaa tai kulttuuriympäristö näyttää liittyvän esittelykohteen valintaan. Toimittajien brittiläisyys selittänee englantilaisten naisfilosofien suuren määrän kuningatarten joukossa.

Filosofeja laajasti ymmärrettynä

Kokonaisuudessaan toimittajat – ja myös kirjoittajat – ymmärtävät ”filosofi”-nimikkeen hyvin laajasti. He näet uskovat, että naiset on historiallisesti suljettu pois filosofiasta, koska heitä on pidetty ”aktivisteina” ja ”oppineina naisina”, ei filosofeina. Mutta naisten selvä älyllinen kuri sekä kyseenalaistamis- ja oivalluskyky tekevät heistä toimittajien mielestä filosofi-nimikkeen arvoisia.

Jokainen pienoiselämäkerta Filosofian kuningattarissa on erilainen – sekä kirjoittajan ja että kuvauskohteen ”näköinen”. Mitään yhteistä mallia ei kirjoittajille liene annettu, mutta tekstin pituudelle on varmasti annettu ala- ja yläraja; lyhimmät tekstit ovat kuuden ja pisimmät yhdeksän sivun mittaisia. Kirjoittajat kertovat yleensä kuvattavansa perheestä, kasvuympäristöstä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä urasta yliopistomaailmassa tai muualla. He esittelevät naisten tärkeimpiä julkaisuja ja niiden sisältöä sekä selostavat lyhyesti sitä, millaista filosofiaa naiset ovat aikanaan tutkineet ja/tai opettaneet. He kommentoivat myös naisten saamaa arvostusta tai sen puutetta. Useissa teksteissä on feministinen näkökulma, vaikkei kohde olisi varsinainen feministi ollutkaan.

Useimpien viime vuosisatoina länsimaisessa kulttuuripiirissä toimineiden tai toimivien naisfilosofien pohdintoja voi lukija aika hyvin tajuta oppisanojen runsaasta määrästä huolimatta, vaikkei hänellä olisi itsellään filosofian koulutusta. Mutta kaikkein abstrakteimpia ongelmia pohtineiden nykyfilosofien aivoitukset eivät välttämättä aukene kuten eivät menneinä vuosisatoina tai kaukaisissa kulttuureissa eläneiden naisten ajatuskulutkaan. Ymmärtämisen haaste voi kuitenkin innostaa lukijan ottamaan tarkemmin selvää juuri tuon kuningattaren ajattelusta.

Muutama käsiini osunut ja silmiini sattunut filosofinaisia koskeva kirja:

Biedenkapp, Georg: Sophie Germain, ein weiblicher Denker, 1910.
Howell, Christina (toim.): French Women Philosophers: A Contemporary Reader, 2004.
Jaggar, Alison M. & Iris Marion Young (toim.): A Companion to Feminist Philosophy, 1998.
Korsström, Tuva: Kan kvinnor tänka? En undersökning av det kvinliga tänkandets vilkor. 2002. (Osaako nainen ajatella? Esseitä ja haastatteluja, 2003.)
Lehtinen, Torsti: Sofian sisaret: Filosofian historian vaikuttavat naiset, 2020.
Midgley, Mary (toim.): Women Philosophers, 1996.
Oksala, Johanna & Laura Werner (toim.): Feministinen filosofia, 2005.
Waithe, Mary Ellen (toim.); A History of Women Philosophers 1.–4., 1987–1994.