Kirjoituksia Agricolassa:

Vastoin talonpoikaisjärkeä

Lisätty 23.9.2020 | Arvostelu

Lavatanssien luvatussa maassa tanssitilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen on ollut lähes uskomaton kulttuuri-ilmiö, jota ei ole perusteellisesti tutkittu. Siksi onkin hienoa, että olemme saaneet siitä selvityksen: Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Kiitokset kirjasta menevät dosentti Marko Tikalle ja filosofian tohtori Eija-Leena Nevalalle, kahdelle Tampereen yliopiston historiantutkijalle, jotka ovat perehtyneet 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen elämänmenoon, sekä […]

Idän jättiläisen historiasta diplomaatin silmin

Lisätty 14.9.2020 | Arvostelu

Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]

Ihmeitä kerrakseen

Lisätty 2.7.2020 | Arvostelu

Birgittalaisjärjestön Vadstenan luostari oli juuri edellisenä vuonna vihitty käyttöön, kun pappisveli Jordan eli Jordanus kirjoitti 1.9.1385 viimeiset sanat 192 tarinan nimettömään kokoelmaan. Tälle tekstille kirjallisuudentutkijat ovat antaneet nimen Ihmeiden kirja, koska se kertoo ihmeellisiä asioita. Ruotsinkielisessä tutkimuskirjallisuudessa se tunnetaan nimellä Järteckensboken. Samaan niteeseen Jordanuksen tekstin kera nidottiin useita muita, pääasiassa ruotsiksi käännettyjä tekstejä. Pappisveljen latinaksi […]

Elämäntapa, ilo ja nautinto

Lisätty 18.6.2020 | Arvostelu

Mitä yhteistä on kalakukolla, pesäpallolla, saunomisella, kynttilöiden viemisellä haudoille jouluaattona ja lavatansseilla? – Kaikki nämä ilmiöt ovat päässeet kansalliseen elävän kulttuuriperinnön luetteloon. Lavatanssien hurmaa lukiessamme ja katsellessamme olemme siis ”ison” asian äärellä. Todellinen tanssinystävä huomaa jo Karppinen-Kummunmäen kirjaa selaillessaan tanssijalkansa alkavan vipattaa. Mutta lukemisen alkuun päästyään hänen on pakko avata jokin ämyri ja hypätä välillä […]

Erään oikeusmurhan anatomia

Lisätty 28.5.2020 | Arvostelu

Malinin kohtalo on innoittanut ruotsalaisia historioitsijoita, kaunokirjailijoita, TV-ohjelmien tekijöitä ja jopa muusikoita. Jo 1787 Uppsalan yliopiston professori Erik Mikael Fant kirjoitti tutkielman Ruotsin noituusoikeudenkäynneistä ja mainitsi siinä Magdalena Matsdotterin. Hänen kirjastaan Rafael Hertzberg löysi maininnan ja sisällytti tiedon Helsingin yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaansa Vidskepelse i Finland på 1600-talet (1889). Malin mainitaan myös useissa Ruotsin ja Tukholman […]

Pahan tappajat ja marttyyriuden etsijät

Lisätty 20.3.2020 | Arvostelu

”Ristiretket ovat ilmassa kaikkialla.” Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen lopettaa Ristiretket-kirjansa näihin sanoihin. Yhtä hyvin hän olisi voinut aloittaa kirjan noilla sanoilla ja kertoa vielä, että Baltiassa ja Skandinaviassa ristiretkistä on tullut merkittävä tutkimuskohde 1990-luvulta lähtien ja retkien suuri merkitys alueiden historiassa on alettu ottaa huomioon. 2000-luvulla on ilmestynyt suomeksi pari muutakin […]

Liikettä! Liikettä!

Lisätty 24.2.2020 | Arvostelu

Kentin yliopiston Englannin ja humanistisen ympäristöntutkimuksen professori Vybarr Cregan-Reid (s. 1969) on aikaisemmin kirjoittanut sekä tieteellisiä että suurelle yleisölle tarkoitettuja artikkeleita mm. kirjallisuudesta, viktoriaaneista, ihmisruumiista, biomekaniikasta, liikuntatutkimuksesta ja ympäristöstä. Hän on julkaissut myös teokset Discovering Gilgamesh: Geology, Narrative and the Historical Sublime in Victorian Culture (2013) ja Footnotes: How Running Makes Us Human (2016). Näiden […]

Rajojemme vartijoiden tarinoita

Lisätty 4.2.2020 | Arvostelu

Ennen kuin rupesin lukemaan Tarinoita rajalta, selailin kirjaa kuvia katsellen. Sitten aloitin lukemisen melkein keskeltä kirjaa luvusta, jossa kerrotaan karhusta, Rajavartiolaitoksen (RVL) symbolista, sekä ihan elävistä mesikämmenistä, joiden kanssa rajavartijat ovat itärajan tuntumassa joutuneet tekemisiin. Karhusymbolin keksijästä ei ole varmaa tietoa, mutta tunnuksen hahmotteli taiteilija Aarno Karimo vuonna 1949. Nykyinen karhunpää on rajavartijamestari Olavi Kielen […]

Bakteerien planeetta ja solujen universumi

Lisätty 11.12.2019 | Arvostelu

Olin kirjoittamassa arvostelua eräästä aikuisten tietokirjasta, kun sain käsiini kaksi ulkoasultaan vaatimattoman näköistä lasten tietokirjaa, jotka on kirjoittanut Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento. Aioin vain vilkaista niitä, mutta silmäiltyäni hetken Pientä bakteerikirjaa en voinut jättää sitä kesken. Tekijän toisen kirjan, Odottamaton retki: Soluseikkailu, onnistuin ”rautaisella tahdolla” jättämään iltalukemiseksi. Luulen, että myös luonnosta ja ihmisruumiista […]

Pohjois-Korean kivikasvo

Lisätty 25.11.2019 | Arvostelu

”Osaan murhata ja hymyillä, kun murhaan, huutaa epätoivolleni ’kaikki hyvin’, itkeä, kun kyyneliä tarvitaan, ja olla sellainen kuin kulloinkin tarvitaan – – ” Anna Fifield on ottanut kirjansa motoksi Rikhardin (myöh. kuningas Rikhard III) sanat Shakespearen näytelmästä Henrik V. Ne tuntuvat sopivan suoraan Kim Jong Unin suuhun. Maailmanpoliittisia uutisia seuranneet lukijat lienevät saaneet ”loistavasta toverista” […]

Geneetikot kirjoittavat ihmissuvun historiaa

Lisätty 6.11.2019 | Arvostelu

Adam Rutherford (s. 1975) on geenitutkija ja tietokirjailija, jolla on vuosien kokemus myös tieteen kansantajuistajana. Hän on työskennellyt Nature-lehden toimittajana ja kirjoittaa jatkuvasti The Guardian-lehteen. Hän on tehnyt monia BBC:n tiededokumentteja ja isännöi nykyään BBC:n radio-ohjelmaa Inside Science. Rutherford julkaisi vuonna 2008 teoksen A Consideration of: Reality, Human Nature, and Metaphysics ja 2016 teoksen A […]

Sanojen voimaa

Lisätty 14.10.2019 | Arvostelu

Suomen kansan taiat ja loitsut ei ole Eero Ojasen ensimmäinen eikä varmasti viimeinen teos. Hänen runsaasta tuotannostaan mainitsen tässä vain 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja. Hän on kirjoittanut mm. ajan, hyvyyden, ihmisen, kauneuden, koiran, lapsen, miehen, rakkauden ja sivistyksen filosofiasta. Kansanperinteen makuun päästyään hän on kirjoittanut myyttisistä linnuista ja eläimistä, kummituksista ja taruolennoista sekä nyt erityisesti voimallisista […]

Mestarismiehet ja heidän asiakkaansa Suomessa 1625–1825

Lisätty 4.10.2019 | Arvostelu

Synkännäköinen kirja synkistä asioista Moilanen ei ole pakertanut vain arkistossa ja tutkijankammiossa vuosikausia, vaan hän on tullut ulos jo useita kertoja tutkimuksensa edetessä ja kertonut medialle auliisti, mitä hän oli siihen mennessä saanut selville pyöveleistä (< ruots. bödel) eli mestarismiehistä, mestarmanneista (< ruots. mästerman < saks. meister) eli skarprättäreistä (< ruots. skarprättare < keskialasaks. scharprichter; […]

Miten selviät kriiseistä ja katastrofeista?

Lisätty 16.9.2019 | Arvostelu

Tarttuessani Herman Geijerin kirjaan Kriisit, katastrofit ja maailmanloput odotin tekijän luovan ensin katsauksen menneisyyden suuronnettomuuksiin, luonnonmullistuksiin ja erilaisiin romahduksiin sekä maailmanlopunkuvitelmiin, koska en kirjan tummasta kannesta edes huomannut sen alaotsikkoa: Kaksitoista (12) tapaa varautua. Jos olisin saanut käsiini alkuperäisen ruotsinkielisen kirjan Överlev katastrofen – tolv sätt att förbereda sig (2017), en olisi historiaa odottanut enkä edes […]

Merten syvyyksistä

Lisätty 26.8.2019 | Arvostelu

Monenkirjavat merenelävät Tarttuessaan Merihirviöt-kirjaan lukija tajuaa heti, että teos on monipuolisen työryhmän ja asiantuntevien taustavoimien yhteistyön tulos, jossa Otto Latvalla on tekstin kirjoittajana tärkeä osuus. Latva on filosofian tohtori, joka väitöskirjassaan The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s (2019) paneutuu hirviöinä pidettyjen jättiläiskalmarien ja ihmisten väliseen suhteeseen länsimaisessa kulttuurissa. […]

Heillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta – vai onko?

Lisätty 24.7.2019 | Arvostelu

Taivas on sininen ja sydämeni on iloinen Harmonikan ääni kaikuu kauas Miten hieno onkaan kotimaamme Kansa elää sovussa Maani on äärettömän hyvä Isämme on marsalkka Kim Il Sung Puolueen rinta on kotimme Olemme kaikki veljiä Meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta ”Kuulen laulun ties kuinka monetta kertaa ja kuuntelen sitä myöhemmin myös ihan vapaaehtoisesti. Kylmä […]

Satakaksikymmentäneljä kirjettä

Lisätty 4.7.2019 | Arvostelu

Shaun Usher (s. 1978) on kirjailija ja bloggaaja, joka on huomannut, että miljoonat nykylukijat eivät viitsi keskittyä pitkiin teksteihin, mutta jaksavat lukea vaikkapa kirjeen tai jonkin hassun luettelon. Niinpä hän on – ensin vanhoista kirjeistä blogeja kirjoitettuaan – koonnut kirjeistä kokonaisia kirjoja. Hänen alkujaan vuonna 2013 ilmestynyt teoksensa Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa on nyt ilmestynyt […]

Meitä on moneksi

Lisätty 20.6.2019 | Arvostelu

Liisa Keltikangas-Järvinen on ahkerasti luettu ja moninkertaisesti palkittu tietokirjailija. Hänen suosionsa alkoi Hyvästä itsetunnosta (1994) ja jatkui kolmen temperamentti-kirjan (2004, 2006, 2008) myötä. Sitä kasvatti yhä kaksi kirjaa sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista (2010, 2012). Myös temperamenttia ja työelämää käsittelevä ”Hyvät tyypit” (2016) otettiin suopeasti vastaan. Tämänvuotinen Ujot ja introvertit päätyy varmasti monen luettavaksi, sillä ujoudesta ”kärsivät” lukuisat suomalaiset. […]

Aivotutkijan kannanotto tasa-arvon puolesta

Lisätty 13.6.2019 | Arvostelu

Biologinen sukupuoli on merkittävin ero, joka yksilöiden välillä voi olla. Onko myös olemassa ”miesten” ja ”naisten” aivot? Tähän ongelmaan ei ole yleispätevää vastausta, mutta Markus Heilig pohtii sitä monelta kannalta kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Heilig on sekä psykiatri että aivo-, stressi- ja riippuvuustutkija, joka on tyttäriensä Saran ja Hannan myötä saanut tasa-arvoherätyksen. Hän tekee […]

Leikissä kulttuurin siemen

Lisätty 23.5.2019 | Arvostelu

Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää? -kirjan tekijät ovat kaikki kasvatuksen ammattilaisia. Kasvatustieteiden maisteri Timo Jantunen on luokanopettaja ja tietokirjailija; Susanna Suutarla on steinerpedagoginen varhaiskasvattaja ja luotsaa neljää päiväkotia, joissa steinerpedagogiikka on läsnä; myös Niina Heino on steinerpedagoginen varhaiskasvattaja. Kolmikon laatimassa kirjassa on neljä päälukua ja näissä kaikkiaan 17 osiota. Kukin osio alkaa […]