Leena Rossi

Merihirviöiden tutkimus on antanut hyvät lähtökohdat Otto Latvalle muidenkin outojen olentojen tutkimiselle. Nyt hän on suunnannut kulttuurihistoriallisen suurennuslasinsa ja  kiikarinsa kohti lohikäärmettä. Tämä monimerkityksinen ja monimuotoinen taruolento on muovautunut kuluessa lukuisista muinaisista taruhahmoista ja niihin liitetyistä piirteistä. Alun perin se otus, jota me nimitämme lohikäärmeeksi, on syntynyt Euroopan alueen tarinaperinteen vaikutuksesta keskiajalla. Se oli tuhovoimainen, […]

Keväällä 2022 maailmanlaajuinen koronaviruspandemia sai Jari Hanskin kiinnostumaan Suomea aikaisemmin vaivanneista pandemioista. Historioitsijat maailmalla ovat tutkineet niitä jonkin verran, mutta monet ovat keskittyneet lähinnä taudeista tuhoisimpaan, espanjantautiin. Koska kokonaisesitys Suomen pandemioista puuttui, Hanski ryhtyi selvittämään asiaa, ja tuloksena syntyi Pandemioiden aika: Tappavat epidemiat Suomessa, ensimmäinen tietokirja, jossa tarkastellaan kaikkia tähän asti tuntemiamme pandemioita. Kirjassaan Hanski […]

Katleena Kortesuon kirjassa, Tunteet tapissa: Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan, on räväkkä punainen kansi, jonka on suunnitellut Tiia Javanainen Purotie Designista. Se pysäyttää ja vaatii lukemaan. – Niinpä tartuin kirjaan ahnaasti, koska ajatus murrosikäisestä yhteiskunnasta on kiehtova. Jo muutaman sivun luettuani aloin tuntea oloni suorastaan ylivilkkaaksi, kun eteeni hypähti yhä uusia tunteisiin liittyviä kiinnostavia aiheita ja […]

Muinaislinnoja on rakennettu puolustustarkoituksessa korkeille mäille ja harjuille nykyisen Etelä-Suomen alueelle varsinkin myöhäisellä rautakaudella (n. 800–1200 jaa.) eli viikinkiajalla ja keskiajan alussa. Myös muutamia pronssikautisia (n. 1500–0 eaa.) hiidenkiukaita eli hautaröykkiöitä lienee käytetty puolustustarkoituksiin. Linnavuoria on käytetty erityisesti 1100- ja 1200-luvulla, jolloin ruotsalaiset ja tanskalaiset hyökkäilivät nykyisen Suomen alueelle. Joitakin linnavuoria on käytetty vielä 1400-luvullakin, […]

Matti Keinäsen kirja, Näkymätön kapellimestari: Vuoteni psykoterapeuttina, on romaani, ja sen voi sellaisena lukea, mutta näen sen ennen kaikkea tietokirjana. Sen avulla kuka tahansa voi perehtyä kahden englantilaisen professorin, Anthony Batemanin ja Peter Fonagyn, kehittämään psykoterapeuttiseen hoitomenetelmään, mentalisaatioterapiaan. Erityisesti soisin teoksen päätyvän psykoterapiaa jo saavien ja terapiaa harkitsevien henkilöiden käsiin. Se antaa terapiamuodosta olennaista tietoa […]

Toimittaja Simon Shuster tapasi Volodymyr Zelenskyin ensimmäisen kerran keväällä 2019, kun koomikko pyrki Ukrainan presidentiksi. Paikka oli Kiovan suurimman konserttisalin näyttämön kulisseissa. Ennen näytöstä mies oli vaikuttanut pelokkaalta ja levottomalta ja tuijottanut lattiaa kävellessään ympäriinsä välittämättä ympäröivästä melusta ja vilinästä. Esityksen jälkeen ahdistus oli kadonnut hänen olemuksestaan. Hän näytti vain väsyneeltä mutta onnelliselta. Taas kerran […]

Ruoka on aina sidoksissa yhteiskuntaan, ja sitä voidaan tarkastella monesta suunnasta. Teoksessaan Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa Ville-Juhani Sutinen katsoo ruokaa poliittisesta näkökulmasta. Niin kauan kuin on ollut olemassa järjestäytyneitä yhteiskuntia, on ruoalla ja ravitsemuksella ollut yhteys valtaan. Pieni eliitti, erilaiset päälliköt, kuninkaat ja keisarit ovat hallinneet maata, viljelyksiä ja laitumia, joista elintarvikkeiden tuottajaluokka […]

Maantiede – maailmantiede: Ympäristö ja ihminen vuorovaikutuksessa -teoksen kirjoittajista kolme on Helsingin yliopistossa toimivia maantieteen opettajia. FT Sirpa Tani on maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori, KT, FM Hannele Cantell maantieteen didaktiikan yliopistonlehtori ja FT Markus Hilander ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori. FL Heikki Jutila on puolestaan maantieteen ja biologian lehtori Tampereella Kaarilan koulussa. Jokaisella tekijällä on omia erityisiä kiinnostuksen […]

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki ja rikosoikeuden väitöskirjatutkija Esko Yli-Hemminki Helsingin yliopistosta ovat toimittaneet teoksen Parempaa päihdepolitiikkaa: Rangaistuksista hoidon poluille. Siinä 18 kirjoittajaa (toimittajat mukaan lukien) pohtii 16 artikkelissa kukin oman erikoisalansa pohjalta päihdepolitiikan ulottuvuuksia sekä päihteiden ja rikosoikeuden suhdetta. Toimittajat määrittelevät päihdepolitiikan näin: Päihdepolitiikalla tarkoitetaan sallittuja ja kiellettyjä päihteitä koskevaa päätöksentekoa […]

Viime vuosien aikana sekä historioitsijat että toimittajat ovat kirjoittaneet Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita koskevia teoksia. Jokainen lukemani kirja on pannut miettimään Ukrainan kohtaloa sekä Putinin ajatusmaailmaa, mielenliikkeitä ja toimintaa. Kirjat ovat myös saaneet ihmettelemään mieletöntä vallan ja rahan himoa sekä häikäilemätöntä ja julkeaa pyrkimystä valtaan Ukrainan ja Venäjän lisäksi muuallakin maailmassa. Tähän mennessä pysäyttävin […]

Tämä on kirja hankalista sanoista ja asioista, jotka muodostuvat puhumalla ja kirjoittamalla. Kielestä, joka aiheuttaa ihmisten välillä kitkaa ja ristiriitaa. Se on kirja siitä, miten sanat ja kieli luovat todellisuuksia, jotka toiset näkevät houkuttelevina ja toiset inhottavina – ja joita kolmannet eivät näe, kuule tai tunne laisinkaan. (s. 7) Näin Janne Saarikivi kirjoittaa Hankalien sanojen […]

Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]

Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]

Kuolema ympäröi meitä. Se on uutisissamme, romaaneissamme, videopeleissämme – se on supersankarisarjakuvissamme – – Se on internetiä täyttävien true crime -podcastien yksityiskohdissa. Se on lastenlauluissamme, museoissamme, elokuvissamme kauniista murhatuista naisista.  – –  Kuulemme ihmisistä, jotka palavat kuoliaaksi asunnossaan, lentokoneista, jotka katoavat mereen, miehistä rekoissa jyräämässä jalankulkijoita maahan, mutta sitä on vaikea ymmärtää. Todellinen ja kuvitteellinen […]

Ruotsi ja Alankomaat voimistuivat kumpikin 1600-luvun alussa: Ruotsi sotilaallisena suurvaltana ja Alankomaat kaupan ja merenkulun mahtina. Ruotsi pönkitti sotilaallista valta-asemaansa solmimalla kauppayhteyksiä Alankomaiden kanssa, ja amsterdamilaiset kauppiaat rakensivat puolestaan omaa taloudellista imperiumiaan Ruotsin halpojen raaka-aineiden tuotoilla. Suurvallan rakentajat -kirjan tekijät huomioivat maiden välisten suhteiden tutkimuksessa kauppiaat ja kauppiasryhmät uudesta näkökulmasta ­– diplomaattisina toimijoina. Näin he […]

Keskiajalla kuolema oli arkipäiväinen asia ja aina läsnä ihmisten elämässä. Keskiaikaista kuolemaa on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien, vaikkakin kuolleistaherättämisihmeet ovat Jyrki Nissin mukaan jääneet vähälle huomiolle. Suomenkielinen tutkimus on paneutunut varsinkin esikristillisen ja uuden ajan kuoleman tarkasteluun; keskiajalta siinä on käsitelty lähinnä yksittäisiä teemoja, esim. myöhäiskeskiajan hautauskulttuuria, makaaberia taidetta, testamenttikäytäntöä ja normatiivisia ohjeita, siis aihepiirejä, […]

Jussi Helmisen (s. 1947) mahdottomaksi väittämän urakan tulos julkistettiin elokuun lopussa 2023 Sastamalassa. Teoksessaan hän muistelee julki sen minkä muistaa ja tahtoo – oltuaan teatteriammatissa yli 42 vuotta ja siitä johtajana yli 25 vuotta. Aika paljon hän muistaa ja tahtookin. Kirja painaa näet melkein kilon ja siinä on yli kolmesataa sivua tiheätä pränttiä kovissa kansissa […]

Sara Griberg on valinnut Historian rakastavaisiin pareja, joita muistellaan vaikuttajina, oman tiensä kulkijoina tai yhteiskunnan normien rikkojina. Useimmat parit ovat heteropareja, mutta mukana on muutamia homo- ja lesboparejakin. Aikaisemmin hän on julkaissut teoksen Baby Lindy och andra berömda kidnappningar (2021) sekä yhdessä Hans Eldingin kanssa 101 historiska svenskar (2017). Hän on myös kirjoittanut artikkeleita mm. […]

YKSINOLO EI OLE YKSINÄISYYTTÄ . . . Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon yksinäisyydestä. Siitä kärsivät nuoret ja vanhat, ja siitä on ajateltu kärsivän ennen kaikkea niiden, jotka asuvat yksin. Marika Riikonen huomauttaa, että nykyisin Suomessa on 1,3 miljoonaa yksinasujaa, kotitalouksista 46 prosenttia on yhden hengen talouksia ja yksinasujista 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita. […]

Suomalaiset kaivelevat innokkaasti juuriaan. Jonkun mielestä se on turhaa vouhotusta tai pakoa todellisuudesta. Harrastajilleen sukututkimus kuitenkin antaa mielekästä tekemistä, tuottaa huvia sekä lisää kiinnostusta historiaan ja ymmärrystä esivanhempiemme moninaisuudesta. Tampereen yliopiston tutkija, FT Tiina Miettinen on sitä mieltä, että omien juurien tunteminen on ihmisen keskeinen perustarve. Haluamme tietää, ketkä ovat olleet esivanhempiamme ja missä he […]