Myytin mukaan filosofit eivät matkusta. Emily Thomasin teos matkustavista filosofeista ja matkustamisen filosofiasta alkaa huomiosta, jonka mukaan matkustaminen ja filosofia ovat aihe, jota ei ole juurikaan käsitelty. Durhamin yliopistossa filosofian apulaisprofessorina toimiva Thomas päätti kirjoittaa teemasta kirjan, joka ilmestyi vuonna 2022 suomennettuna Eurooppalaisen filosofian seuran ja niin & näin -kustantamon toimesta. Suomennoksesta vastaa kustantamolle runsaasti […]

Lue lisää

Vastapainon toimitusjohtajan, toimittajan ja filosofian harrastajan Kimmo Jylhämöm teos Digi-askeesi ilmestyi joulukuussa 2022. Esityksessä kirjoittaja käy rohkeasti kiinni digiteknologian ja koko virtuaalisen digimaailman suuriin kysymyksiin. Kirja on kantaaottava pamfletti. Kirjoittaja opponoi digitaalista kulttuuria ja digitaalista aikakautta vastaan. Hän korostaa traditionaalisten analogisten toiminta-, viestintä- ja ajattelutapojen positiivista merkitystä ihmisen hyvän kannalta. Analoginen olomuoto, vastakohtana digitaaliselle, perustuu […]

Lue lisää

Kun filosofi kirjoittaa digi-askeesista ja teos saa kirjastoluokituksen elämäntaidon oppaaksi (KL 17.3), sen olettaisi neuvovan miten elää ilman kännykkää ja tietokonetta. Mutta filosofi-kustantaja Kimmo Jylhämön teoksessa digi-askeesi onkin nimi sairaudellemme eikä sen hoitopolulle. Kirjan alaotsikko ”Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella” pitäisi siis olla muodossa ”Miten elämme ja ajattelemme digitaalisella aikakaudella”. Somesäpinää ja wikioppimista seuratessa […]

Lue lisää

Filosofian kuningattaret esittelee kahdenkymmenen oppineen naisen elämäntyötä ja -vaiheita. Kirjaan valituista filosofinaisista ensimmäiset ovat toimineet jo antiikin aikana ja viimeiset ovat vielä elossa. Useimmat naiset ovat länsimaissa – Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa – syntyneitä, mutta joukossa on myös intialainen, kiinalainen ja nigerialainen nainen. Pari esittelyn kohdetta on olosuhteiden pakosta tai vapaaehtoisesti amerikkalaistunut. Eräiden naisten juutalaisuus, […]

Lue lisää

Moraalista ja avioliitosta kiinnostunut vapaa-ajattelija Edvard Westermarck (1862–1939) oli elinaikanaan tunnettu tieteilijä, jonka sosiaaliantropologian teoriat herättivät myös kansainvälistä huomiota. Westermarckin arkisto sijaitsee Åbo Akademin kirjastossa ja sen kokoelmiin kuuluu muun muassa tuhansia kenttätutkimuksista kertovia valokuvia, 7500 kirjettä, päiväkirjoja sekä käsikirjoituksia. Tutkimuksissaan Westermarck oli kiinnostunut esimerkiksi avioliitosta instituutiona ja sen suhteesta biologiseen evoluutioon, jota hän käsitteli […]

Lue lisää

1

Esseemuodon vapaudella assosioiva ja lähdevalintojaan selittelemätön Rakkauden synnyistä kertoo enemmän tekijästään kuin aiheesta, mutta antaa oikeudenmukaista politiikkaa pohtiessaan päteviä argumentteja käytettäväksi 2000-luvun materialisteja vastaan. Pärttyli Rinne itse pitää radikaaleimpana väitteenään sitä, että romanttisen rakkauden ideaan ei ole tullut mitään uutta sitten Platonin ja Jeesuksen opetusten.  Hän ei pidä siis olennaisena sitä, mille ihmisryhmille ja yhteiskuntaluokille […]

Lue lisää

WWF houkuttelee mainoksessaan meitä luontokummeiksi yhdistämällä naisen ja tiikerin kasvokuvat ja väittää: ”Emme ole täällä yksin. Olemme yhtä.” Samankaltainen tausta-ajatus erottuu sosiaalipsykologian professori Vilma Hännisen ja filosofi Elisa Aaltolan toimittamasta artikkelikokoelmasta Ihminen kaleidoskoopissa — Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Vaikka kirjan painopiste on länsimaisissa ihmiskäsityksissä, ensimmäinen puheenvuoro annetaan kolmen asiantuntijan perusteelliselle selvitykselle buddhalaisesta ihmiskäsityksestä, sen taustoista ja […]

Lue lisää

Vuonna 2007 käynnistetty Filosofia.fi-portaali on päivitetty uuteen muotoon. Niin suomen- kuin ruotsinkielistä filosofianharrastusta ja -tutkimusta palveleva verkkosivusto laajentaa toimintaansa pitkään valmistellun uudistuksen jälkeen.

Lue lisää

Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]

Lue lisää

Politiikan teorian ja ideologioiden tutkija emeritusprofessori Michael Freeden käsittelee teoksessaan taidokkaasti liberalismin historiaa, suuntauksia ja merkittäviä nimiä, mutta mielenkiintoisimman analyyttisen panoksen hän tarjoaa eritellessään liberalismin eri kerroksia. Ensimmäisen kerroksen Freeden liittää John Locken ajatuksiin lakien yksilölle tarjoamasta vapaudesta ilmaista mieltymyksiään muiden sitä rajoittamatta. Ensimmäisen kerroksen liberalismi viittaa oikeusvaltioperiaatteeseen, joka kirjoittajan näkemyksen mukaan on yhä Suomessa […]

Lue lisää

Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]

Lue lisää

Hannah Arendt syntyi vuonna 1906 Hannoverissa ja varttui Königsbergissä. Hänen insinööri-isänsä ja äitinsä olivat varakkaista porvarillisista juutalaisperheistä, joille uskonnollisella perinteellä oli kuitenkin toissijainen merkitys. Uskonto oli kuitenkin se asia, joka tuli leimaamaan Arendtin elämää ja työuraa. Arendtin poikkeuksellinen lahjakkuus huomattiin jo varhain, ja Arendt ehti jo Saksassa luomallaan akateemisella uralla työskennellä yhdessä muun muassa jo […]

Lue lisää

Mistä oleva itsessään koostu ja mitä oikeastaan voi olla edes olemassa? Mikä rooli metafysiikalla on ollut tieteellisessä ajattelussa eri aikoina? Onko metafysiikka nykyään enää vain naiivi filosofinen jäänne – ihmismielen elämällisen ihmettelyn viimeinen linnake määrällisessä maailmassamme? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelee Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti Riku Juti tuoreessa julkaisussaan Lyhyt metafysiikan historia (2019). Teos […]

Lue lisää

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto on myönnetty apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarniolle. Palkinto myönnetään aktiivivaiheessa olevalle jo ansioituneille tutkijalle, ja palkinnon arvo on 15.000 euroa. Maria Lasonen-Aarnio on omalla alallaan erittäin lahjakas ja kansainvälisesti lupaava nuoremman polven tutkija. Tie filosofiksi avautui muiden opintojen kautta. ”Opiskelin vuoden musiikkitiedettä keskittyen säveltämiseen. Luin sitten filosofiaa yhden kurssin. Se tuntui luontevalta ja koin […]

Lue lisää

26. helmikuuta tuli kuluneeksi tasan 289 vuotta Anders Chydeniuksen (1729–1803) syntymästä Sotkamossa 26.2.1729. Juhlan kunniaksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on avannut uuden Anders Chydenius -sivuston, joka esittelee monipuolisesti tämän ennakkoluulottoman vaikuttajan elämää. Sivusto on suunnattu kaikille Chydeniuksen tarinasta ja aikakaudesta kiinnostuneille, ja sitä tullaan kartuttamaan säännöllisesti teksti,- kuva- ja videoaineistolla. Sivusto on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja […]

Lue lisää

”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus.  Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]

Lue lisää

Nimensä etukirjainten understatementistä tunnetun bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken on kristillinen pamfletti rakkauden etiikasta. Se, että arvostettu filosofiakustantamo julkaisee moisen teoksen, on yllättävintä mitä kirja  tarjoaa. Syy kirjan suomentamiseen lienee aktivistina ja feministitutkijana maineikkaan tekijän (oik. Gloria Jean Watkins) tunnettuudessa. Ja sivuaahan hooksin kirja myös kasvatusfilosofiaa, niin&näin-kustantamon ominta aluetta. Aiemmin hooksilta on suomennettu samansuuntainen kirjoituskokoelma […]

Lue lisää

Minun täytyy myöntää, etten oikein tavoittanut kirjan tarkoitusta kirjan poukkoillessa metsän kauneudesta tulisijan kautta lahopuuhun. Ehkä se on vain kokoelma filosofisia ajatuksia metsäpolun varrelta, joten sallittakoon minun sen sijaan poimia joitakin käpyjä sieltä täältä. Metsän kauneus Sivulta kuusitoista eteenpäin pohditaan tarvitsemmeko tieteellistä tietoa, ”jotta voimme tavoittaa luonnonprosessien kauneuden ja ymmärtää ja arvostaa voimia, jotka muovaavat […]

Lue lisää

Kadonneen kielen keskiössä on käsitys kielestä ihmisyyttä määrittävänä tekijänä ja huoli kielen roolissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta ihmisenä olemisen ehtoihin sekä mahdollisuuksiin. Kuten Rinnekangas teoksen aluksi kirjoittaa: ”Olemme siirtyneet epätodelliseen aikaan, jota voidaan kutsua kollektiiviseksi hypnoosiksi. Hypnoosia hallitsee yltyvä globaali slangi, joka on päivä päivältä yksitasoisempaa, sanastollisesti niukempaa ja sisältöjen sijasta ennen kaikkea, joka muodossaan, hirvittävän […]

Lue lisää

Kirja-arvioissa harvemmin kiinnitetään ensimmäiseksi huomiota kansikuvaan tai esimerkiksi taittoon tai käytettyyn fonttiin. Nyt on kuitenkin tehtävä poikkeus. Pasi Romppasen laatima kuva on kyllä päheä! Kolmen keskustelijan siluetit varjostavat sumuista vesialueen kivistä reunaa. Kivien keskeltä nouseva usva ikään kuin houkuttelee lukijaa tutustumaan vielä tuntemattoman veden syvyyksiin. Luonnollinen uskonto Teoksen otsikon mukaan pääaihe on luonnollinen uskonto. Tällä […]

Lue lisää