Vuonna 2007 käynnistetty Filosofia.fi-portaali on päivitetty uuteen muotoon. Niin suomen- kuin ruotsinkielistä filosofianharrastusta ja -tutkimusta palveleva verkkosivusto laajentaa toimintaansa pitkään valmistellun uudistuksen jälkeen.

Lue lisää

Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]

Lue lisää

Politiikan teorian ja ideologioiden tutkija emeritusprofessori Michael Freeden käsittelee teoksessaan taidokkaasti liberalismin historiaa, suuntauksia ja merkittäviä nimiä, mutta mielenkiintoisimman analyyttisen panoksen hän tarjoaa eritellessään liberalismin eri kerroksia. Ensimmäisen kerroksen Freeden liittää John Locken ajatuksiin lakien yksilölle tarjoamasta vapaudesta ilmaista mieltymyksiään muiden sitä rajoittamatta. Ensimmäisen kerroksen liberalismi viittaa oikeusvaltioperiaatteeseen, joka kirjoittajan näkemyksen mukaan on yhä Suomessa […]

Lue lisää

Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]

Lue lisää

Hannah Arendt syntyi vuonna 1906 Hannoverissa ja varttui Königsbergissä. Hänen insinööri-isänsä ja äitinsä olivat varakkaista porvarillisista juutalaisperheistä, joille uskonnollisella perinteellä oli kuitenkin toissijainen merkitys. Uskonto oli kuitenkin se asia, joka tuli leimaamaan Arendtin elämää ja työuraa. Arendtin poikkeuksellinen lahjakkuus huomattiin jo varhain, ja Arendt ehti jo Saksassa luomallaan akateemisella uralla työskennellä yhdessä muun muassa jo […]

Lue lisää

Mistä oleva itsessään koostu ja mitä oikeastaan voi olla edes olemassa? Mikä rooli metafysiikalla on ollut tieteellisessä ajattelussa eri aikoina? Onko metafysiikka nykyään enää vain naiivi filosofinen jäänne – ihmismielen elämällisen ihmettelyn viimeinen linnake määrällisessä maailmassamme? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelee Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti Riku Juti tuoreessa julkaisussaan Lyhyt metafysiikan historia (2019). Teos […]

Lue lisää

Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto on myönnetty apulaisprofessori Maria Lasonen-Aarniolle. Palkinto myönnetään aktiivivaiheessa olevalle jo ansioituneille tutkijalle, ja palkinnon arvo on 15.000 euroa. Maria Lasonen-Aarnio on omalla alallaan erittäin lahjakas ja kansainvälisesti lupaava nuoremman polven tutkija. Tie filosofiksi avautui muiden opintojen kautta. ”Opiskelin vuoden musiikkitiedettä keskittyen säveltämiseen. Luin sitten filosofiaa yhden kurssin. Se tuntui luontevalta ja koin […]

Lue lisää

26. helmikuuta tuli kuluneeksi tasan 289 vuotta Anders Chydeniuksen (1729–1803) syntymästä Sotkamossa 26.2.1729. Juhlan kunniaksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on avannut uuden Anders Chydenius -sivuston, joka esittelee monipuolisesti tämän ennakkoluulottoman vaikuttajan elämää. Sivusto on suunnattu kaikille Chydeniuksen tarinasta ja aikakaudesta kiinnostuneille, ja sitä tullaan kartuttamaan säännöllisesti teksti,- kuva- ja videoaineistolla. Sivusto on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja […]

Lue lisää

”Myös tässä voimme tunnistaa jotain aiempaa, ja olemme eräällä lailla jälleen lähtöpisteessä, …” (Fredrik Lång 2017). Kulttuurimme hahmottaminen edellyttää paluuta kulttuurin syntypaikkaan. Ateenan Akropoliksen laelta sijaitsee Parthenonin temppeli. Temppelivuorelta avautuu katseltavaksi historian ääretön avaruus.  Aivan jalkojen juurella näyttäytyy koko nopeasti sykkivä moderni kaupunki, toisaalta luoteessa pilkistää muinainen Platonin akatemia ja etelään katsottaessa, näkyy Pireuksen satama, […]

Lue lisää

Nimensä etukirjainten understatementistä tunnetun bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken on kristillinen pamfletti rakkauden etiikasta. Se, että arvostettu filosofiakustantamo julkaisee moisen teoksen, on yllättävintä mitä kirja  tarjoaa. Syy kirjan suomentamiseen lienee aktivistina ja feministitutkijana maineikkaan tekijän (oik. Gloria Jean Watkins) tunnettuudessa. Ja sivuaahan hooksin kirja myös kasvatusfilosofiaa, niin&näin-kustantamon ominta aluetta. Aiemmin hooksilta on suomennettu samansuuntainen kirjoituskokoelma […]

Lue lisää

Minun täytyy myöntää, etten oikein tavoittanut kirjan tarkoitusta kirjan poukkoillessa metsän kauneudesta tulisijan kautta lahopuuhun. Ehkä se on vain kokoelma filosofisia ajatuksia metsäpolun varrelta, joten sallittakoon minun sen sijaan poimia joitakin käpyjä sieltä täältä. Metsän kauneus Sivulta kuusitoista eteenpäin pohditaan tarvitsemmeko tieteellistä tietoa, ”jotta voimme tavoittaa luonnonprosessien kauneuden ja ymmärtää ja arvostaa voimia, jotka muovaavat […]

Lue lisää

Kadonneen kielen keskiössä on käsitys kielestä ihmisyyttä määrittävänä tekijänä ja huoli kielen roolissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta ihmisenä olemisen ehtoihin sekä mahdollisuuksiin. Kuten Rinnekangas teoksen aluksi kirjoittaa: ”Olemme siirtyneet epätodelliseen aikaan, jota voidaan kutsua kollektiiviseksi hypnoosiksi. Hypnoosia hallitsee yltyvä globaali slangi, joka on päivä päivältä yksitasoisempaa, sanastollisesti niukempaa ja sisältöjen sijasta ennen kaikkea, joka muodossaan, hirvittävän […]

Lue lisää

Kirja-arvioissa harvemmin kiinnitetään ensimmäiseksi huomiota kansikuvaan tai esimerkiksi taittoon tai käytettyyn fonttiin. Nyt on kuitenkin tehtävä poikkeus. Pasi Romppasen laatima kuva on kyllä päheä! Kolmen keskustelijan siluetit varjostavat sumuista vesialueen kivistä reunaa. Kivien keskeltä nouseva usva ikään kuin houkuttelee lukijaa tutustumaan vielä tuntemattoman veden syvyyksiin. Luonnollinen uskonto Teoksen otsikon mukaan pääaihe on luonnollinen uskonto. Tällä […]

Lue lisää

Historianfilosofia on harvinainen opus, suomalaisin voimin kirjoitettu, tuhti mutta kompakti perusteos, joka tulee enemmän kuin tarpeeseen. Vaikka angloamerikkalaisia historianfilosofian yleisteoksia, on ollut yleensä saatavilla, on etenkin yliopisto-opetuksessa pitkään kaivattu myös suomenkielisiä vaihtoehtoja. Tätä aukkoa käsillä oleva teos täyttää oikein hyvin. Tosin teosta voi moittia eurosentrismistä, sillä teoksessa ei edes viitata muualle kuin antiikin filosofian juurilta […]

Lue lisää

Tämä ei ole kirja-arvostelu Immanuel Kantin Moraalin metafysiikan perustuksesta, (Grundlegung zur Metaphysik der Sitten)vaan informatiivinen tiivistelmä kirjan argumenteista. Markus Nikkarlan suomennos teoksesta on hieno kulttuuriteko, sillä J.E. Salomaan vuonna 1931 ilmestynyttä suomennosta kahlanneena voin kertoa, että teoksen vanhakantainen kieli vaikeuttaa sen ymmärtämistä. Erityisen kiinnostavaa oli lukea Nikkarlan esipuhe, sillä olen paitsi valtiotieteilijä myös koulutettu kääntäjä. […]

Lue lisää

Augustinuksen mukaan Pyhiä kirjoituksia ei pidä ymmärtää kirjamillisesti, jos ne joutuvat ristiriitaan tieteen kanssa. Hän selitti tämän väittämällä, että Pyhän Hengen tarkoituksena ei ollut lisätä Pyhiin kirjoituksiin tieteellisiä tekstejä, koska ne eivät liity millään lailla pelastuksen kysymyksiin. Hän myös väitti, että perisynti ei ollut syy maailmankaikkeuteen tulleisiin rakenteellisiin muutoksiin ja ihmisten ja eläinten vanhenemiseen ja […]

Lue lisää

Ensi näkemältä filosofia ja kauhu ovat hyvin kaukana toisistaan. Filosofia on rauhallista ja rationaalista pohdiskelua, kauhu taas syntyy hirveiden ja järkyttävien  kohtaamisesta. Filosofi Tapani Kilpeläisen mielestä kauhulla kuitenkin on paljon tekemistä filosofian kanssa, jopa niin paljon, että kauhu on mitä tehokkain väline syvällisten eksistentiaalisten kysymysten herättämisessä. Kauhun kanssa usein käsikädessä kulkevan kuoleman tavoin kauheat tapahtumat […]

Lue lisää

Digitaalisen dominantin raskauttama kulttuurikeskustelu on ajanut humanismit tilanteeseen, jossa kriittiselle tutkimukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan – ja toisaalta taas olemme käymässä fossiilijäänteiksi verrattuna ensimmäistä läppäriohjelmaansa koodaaviin kuusivuotiaisiin. Posthumanismi on ajattelutapana reaktiota molemmansuuntaisiin näkemyksiin. Toisaalta mediassa ovat näkyvillä scifistiset kuvitelmat teknologialla parannellusta tai korvatusta ihmisestä, toisaalta kriittisemmät, ekologisesti painottuvat ajatukset ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamisesta. Edellisen suuntauksen mukaan […]

Lue lisää

Historiallisesti Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller, sijoittuu saksalaisen klassismin ja romantiikan taitteeseen, ajanjaksoon jonka aatemaailmalle antoivat leimansa Immanuel Kantin filosofia sekä Pohjois-Amerikan ja Ranskan vallankumoukset. Ajan oppineiden keskusteluissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kulttuurin ja taiteiden rooliin sekä tehtävään ja ihmisen mahdollisuuteen elää tasapainoisena ja itsenäisenä osana yhteiskuntaa. Esikuvia haettiin antiikin Kreikasta niin estetiikassa […]

Lue lisää

Osmanivaltakunnan sulttaani haluaa lahjoittaa Venetsian dogelle eurooppalaiseen tyyliin kuvitetun kirjan, jonka tarkoitus on todistaa sulttaanin valtakunnan henkisten ja aineellisten rikkauksien ehtymättömyys. Kirjan kuvittaminen jää kuitenkin kesken, kun yksi neljästä miniatyyrimestarista murhataan. Valtakunnan taiteellinen perinne on vaakalaudalla, ja murhaajan selvittämisestä lähtee liikkeelle monitahoinen matka eriävien taidekäsitysten ja ihmisyyden ytimeen. Kahta eri kulttuuria liikuttavat ideat ja ideologiat […]

Lue lisää