Realismia ja nostalgiaa monipuolisessa elämyspaketissa

Vanhojen talojen tunnelmia ahvenanmaalaisilla tiloilla, jotka on kekseliäästi ja perinteitä kunnioittaen uudistettu ja kunnostettu. Taloja, joilla on sielu.

Gäddnäs Katarina: Vanhan talon uusi elämä [Hem till gården]. Käännös: Nilsson Leena. Schildts, 2010. 191 sivua. ISBN 978-951-50-1950-9.

Heti alkuun kirja yllättää ulkoasullaan. Siitä vastaavat valokuvillaan valokuvaaja, taiteilija Andreas Dienert ja suunnittelullaan graafikko, sisustustaiteilija Eva-Jo Hancock. Rosoiset, tummasävyiset kuvat ovat mustaa, lilaa, fuksiaa ja ruostetta. Rohkean rujot miljööt ja kuvat ovat outoja jo vuosia Suomessa julkaistujen sisustus- ja talokirjojen kuulaiden vaaleiden, pelkistettyjen ja eleganttien kirjakuvitusten joukossa. Uusien ja vanhojenkin talojen sisustuksiin on pitkään suunniteltu valkoista, vaaleaa harmaata, beigeä ja korkeintaan yhtä tehosteväriä. Joukkoon on sopinut ripaus hopeaa, kultaa tai joskus mustaa ja jokunen äärimmäisen kulunut vanha esine. 2000-luvun sisustuksen yleissävy on kuluneeksi hierretty maalarinvalkoinen. Tässä kirjassa siihen on langettu vain vähän ja ulkoasua voi pitää erityisen onnistuneena kun tutustuu tekstiin.

Kirjailija ja toimittaja Katarina Gäddnäs kertoo kirjassa omasta sukutilastaan Ahvenmaalla. Hän kuvaa talon remonttia ja sisustamista kuusihenkisen perheensä kodiksi. Tekijä on jakanut kirjan kuuteen kappaleeseen huonetilojen mukaan: porstua, keittiö, sali, kylpyhuone, vintti ja makuuhuone. Jokaista tilaa on kuvattu neljällä eri tasolla: asumisen yleinen historia, oman suvun ja perheen asuminen, pieni asiantuntijan osuus sekä vinkkejä ja virikkeitä.

On vaikeaa määrittää kirjalle tyyppiä tai lajia. Teos on ehkä saanut alkunsa jo silloin kun kirjoittaja lapsena unelmoi laittavansa joskus kuntoon mummonsa talon tai toivoi saavansa leijonatassuisen kylpyammeen tai teini-iässä oman kirjoituspaikan. Aikuisena unelma oli asua maalla ja saada itse päättää miltä hänen talossaan näyttäisi. Unelma alkoi konkretisoitua kymmenen vuotta sitten kun Gäddnäs alkoi kerätä kansioon kuvia kauniista taloista ja huoneista. Tämä kansio toimi omaksi hankitun mummon talon remontin apuna ja ehkä myös kirjan ideana. Siihen oli mietitty jo niin paljon asiaa asumisesta. Vanhan talon uusi elämä on monitahoinen kuvaus Suomen, erityisesti Ahvenanmaan, asumishistoriaa, suvun ja perheen elämän tarinoita, remontin kuvausta ja asiantuntijoiden ohjeita. Kirjoittajan tyyli on rehevä ja elämänmakuinen. Taustalla häivähtää jonkinlaista melankoliaa ja nostalgiaa. Hän otsikoi johdantonsa: ryysyrealismia ja puolivalmista. Kirja käy lukukirjasta, ohjekirjasta, historiankirjasta tai elämäntarinasta ja lopussa on yllätys kuten kaunokirjallisuudessa.

Ensimmäisen asiantuntijan osuuden on kirjoittanut Anette Ringbom, yksi Pinjaisten Rakennusapteekin omistajista. Hän muistuttaa, että talo kestää satakunta vuotta, eikä sen kunnostamiseen ole oikotietä. Muista, että talo jää, kun sinua ei enää ole. Suomessa on jäljellä niin vähän vanhoja taloja, ettei meillä ole varaa pilata enää yhtäkään. Pienen paloturvallisuuskoulun osuudesta vastaa Maarianhaminan pelastustoimen varapäällikkö Thomas Mattsson. Sisustussuunnittelija Eva-Jo Hancock antaa ohjeita värien valinnasta ja valaistuksesta.  LVI-asioiden asiantuntija on Hebo-rör Ab:n toimitusjohtaja Lennart Hellman ja sähköasioiden Sture Ahlström.

Teos lähestyy vanhan ja välillä asumattomana olleen talon remonttia ja siinä asumista kouriintuntuvan realistisesti. Gäddnäs kertoo kaunistelematta työssä eteen tulevista vaikeuksista, kustannuksista ja välillä yllättävästä uskon puutteesta. Hän kuvaa sukuansa ja perinteitään kunnioittavan ihmisen uskomatonta ponnistelua unelmansa toteuttamiseksi. Teoksesta löytää jokainen lukija itselleen jotakin.  Erityisesti vanhan talon remonttia suunnittelevan kannattaisi lukea kuvaus tästä remontista.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *