Johan Christoph Brotze (1742-1823) oli Leipzigin ja Wittenbergin yliopistoissa teologiaa ja filosofiaa opiskellut opettaja ja keräilijä. Vuonna 1768 Brotze muutti Riikaan, jossa hän työskenteli opettajana kaupungin lyseossa 46 vuoden ajan. Opetustyönsä ohella Brotze keräsi ja jäljensi intohimoisesti historiallisia lähteitä. Hänen piirroskokoelmissaan oli kuvia niin ihmisistä, rakennuksista, rahoista, aseista, kaupunkien asemakaavoista ja erilaisista kojeista ja laitteista. Tyypillistä Brotzen työskentelytavalle oli kerätä kustakin kohteesta mahdollisimman paljon tietoa. Kaupungeista hän jäljensi asemakaavapiirroksia eri ajoilta ja tutki niiden avulla taajamien kehitystä. Samalla hän piirsi kuvat tärkeimmistä rakennuksista ja selosti kaupungin historiaa, asukkaita, talouselämää ja hallintoa.

Säilyneet piirrokset ovat yksityiskohdissaan äärimmäisen tarkkoja ja selityksin varustettuja. Brotzen päätyö on kymmenosainen “Sammlung verschiedner Liefländischer Monumente, Prospecte, Münzen, Wappen etc.” vuosilta 1771-1818. Teossarja sisältää 3 246 kuvasivua Baltian historiaa. Suurin osa sarjan kuvista on Brotzen piirtämiä originaaleja, mutta mukana on myös muiden taiteilijoiden piirtämiä kuvia ja karttoja. Valtaosa kuvista on yksivärisiä piirroksia. Värilliset ovat joko vesivärimaalauksia tai vesiväreillä väritettyjä kynäpiirroksia.

Virossa vuonna 2006 julkaistu monumentaalinen Johan Christoph Brotzen Estonica tuo osan Brotzen kuva-aarteista nykylukijoiden saataville. Teos sisältää 287 valittua kuvaa, joiden aihepiireinä ovat virolaiset kaupungit – Talinna, Tartto, Haapsalu, Kuresaari, Narva, Paide, Paldiski, Pärnu, Rakvere, Valga, Viljanti ja Võru – ja maaseutu. Kaikki esille pannut kuvat ovat värillisiä, joko piirroskuvia tai vesiväritöitä. Kuvista parisataa on Brotzen itsensä piirtämiä ja 80 hänen läheisen työtoverinsa Eduard Philipp Körberin (1770-1850) kynästä. Kuvasto on monipuolista sisältäen piirroksia ja maalauksia vaakunoista, rahoista, sineteistä, hautamonumenteista, linnoista, kartanoista, kirkoista, kaupunkien mahtirakennuksista, maisemista, kartoista, asemakaavoista, kansanpuvuista, aseista, koruista ja historiallisista dokumenteista. Kuviin on liitetty virolaisten nykytutkijoiden kirjoittamia asiantuntija-artikkeleita, joissa kommentoidaan piirrosten yksityiskohtia ja syntyhistoriaa. Kaikki tekstit ovat sekä viroksi että saksaksi. Kokonaisuutena teos on 619 sivun mittainen runsaudensarvi Viron 1700-luvusta ja sitä varhemmasta historiasta.

Teosta voi suositella lämpimästi jokaiselle historiakulttuurista kiinnostuneelle. Omat herkkupalansa löytävät niin 1700-luvun humanistisesta tutkimuksesta kiinnostuneet kuin kaupunkien, maaseudun, arkkitehtuurin tai taiteen historiaa harrastavat. Myös heraldikot, numismaatikot, sinettitutkijat ja kansatieteilijät löytävät teoksesta runsaasti kiinnostavaa kuva-aineistoa. Brotzen kuvissa ovat mukana sekä hänen omansa aikansa virolaisten kaupunkien ja maaseudunkin arki että Baltian vanhempi historia aina keskiajalta alkaen.