Kaksiosainen Suomalainen satu esittelee  suomen- ja ruotsinkielisen sadun historiaa, nykytilannetta ja satukirjailijoita. Ensimmäinen osa Kehittäjiä ja kehityslinjoja käsittelee kuudessa artikkelissaan suomalaisen sadun syntyaineksia, kansainvälisen ja kansallisen perinteen suhdetta sekä suomenruotsalaisen sadun ominaispiirteitä. Toinen osa Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä esittelee satututkimuksen tilaa ja tarkastelee sadun monipuolisia käyttömahdollisuuksia seitsemän artikkelin laajuisesti. Molemmat osat päättyvät kirjailijaesittelyihin, joita on yhteensä 32 artikkelin verran. Kirjat ovat mukavasti käteen sopivia, ei liian paksuja tai korkeita, myös sivukoko on miellyttävä käytettävyyttä ajatellen. Teospari on omistettu hyväntekeväisyystarkoitukseen Osiri Beach Library -hankkeen kautta, jolla tuetaan kenialaistyttöjen kouluttamista, IBBY Finlandin (lasten ja nuortenkirjallisuutta kulttuuria edistävä yhdistys) juhlavuoden keräyksen tuotolla 12 tyttöä pääsi opintielle.

Suomalaisen sadun kirjoittamiseen on osallistunut kymmeniä kirjoittajia, joilla on kullakin erilainen suhde tai näkökulma satuun. Jokainen heistä luo katsauksessaan pienen kurkistusaukon sadun maailmaan ja satukirjallisuuden käyttömahdollisuuksiin. Historiaosion artikkeleita vaivaa harmittavan yleinen luetteloinnin ansa. Lyhyisiin artikkeleihin on yritetty mahduttaa paljon asioita ja kirjailijoita, ketään unohtamatta. Syventävää otetta löytyy harvasta artikkelista. Jos joku kirjoittaja on innostunut kirjoittamaan lennokkaasti, on ilmeisesti rajoitettu sivumäärä pakottanut taas takaisin turvallisille raiteille. Runsas kirjoittajajoukko ja kirjoittajien värikkäät taustat tuovat raikkautta kokoelmaan, mutta kokonaisuus jää melko ohueksi. Kokonaisuuden toimittajan Kaarina Kolun mukaan kirjoittajia yhdistää rakkaus suomalaiseen satuun.  

Kirjailijaesittelyt on jaettu kahtia, molempien osien loppuun sijoittuviksi. Kirjailijat on esitelty aakkosjärjestyksessä. Näin nykykirjailijat ovat sekoittuneet iloisesti vanhojen tekijöiden kanssa. Kirjailijaesittelyjen yhteydessä oli hauska muistella omia lapsuuden kohtaamisiaan kunkin kirjailijan luomassa satumaailmassa ja vertailla mielikuviaan artikkelien esittelyyn. Tekstin yhteydessä voi myös testata itseään, kuinka hyvin muistaa satujen loppuja tai juonikäänteitä, sillä kirjoittajat ovat päätyneet hyvin ylimalkaiseen esittelyyn, yksityiskohtiin tai loppuratkaisuihin ei juuri kajota. Kirjassa käytetty kuvitus aktivoi muistelemaan sadun sisältöä tarkemmin.

Parasta antia Suomalainen satu -kirjapaketissa on laajat lähdekirjallisuus-, teos- sekä hakusanaluettelot. Niistä saa halutessaan selville nykysadun tilan ja tämän hetken tutkimuskäytössä olevat auktoriteetit. Kirjaparilla on paikkansa kotimaisen sadun antologiassa täydentämässä kokonaiskuvaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden kentästä. Se voi myös houkutella tutustumaan aiheeseen syvemmin ja vaikkapa lukemaan satuja uudelleen. Paras satu luetaan yhdessä jonkun kanssa.