Esoteria on ajankohtaista ja siitä on uutisoitu Suomessa useaan otteeseen kuluneen vuoden aikana. Taustalla on Nina Kokkisen väitöskirja Totuudenetsijät (2019), jossa hän tarkastelee kansallismaalareiden Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taidetta uudessa valossa. Aihe on saanut paljon huomiota ja moni on varmaan miettinyt mistä on kysymys. Vastaus löytyy Nina Kokkisen ja Tiina Mahlamäen toimittamasta uutuuskirjasta Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Kirja on kolmentoista kirjoittajan yhteistyön tulos ja se luo monipuolisen kuvan länsimaisesta esoteriasta ja okkultismista. Teos jakautuu kolmeen osioon, joista ensimmäinen on johdanto, toinen katsaus esoteerisiin ja okkultteihin liikkeisiin ja kolmas näiden laajempiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin.

Ensimmäisessä johdanto-osassa esitellään esoterian ja okkultismin tutkimusta ja yleisiä historiallisia piirteitä niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Johdantoluvussa Nina Kokkinen ja Tiina Mahlamäki määrittelevät tutkimuskohteen ja siihen liittyvän käsitteistön. Lyhyt versio on seuraava: esoteria ja okkultti viittaavat salattuun tietoon, jonka vastakohtana on eksoteerinen, kaikkien saavutettavissa ja tiedossa oleva. Esoteriaa voidaan ajatella myös enemmän salatiedon tiedollisena ja okkulttia sen käytännön puolena. Suomessa nämä niputetaan usein rajatiedoksi nimetyn toiminnan pariin. Käytännössä kyse on uskonnollis-filosofisista liikkeistä, kuten teosofiasta, spiritualismista, alkemiasta ja astrologista.

Böhmeläisestä mystiikasta nykyesoteriaan

Johdanto-osuutta jatkaa Tomas Mansikan ja Tiina Mahlamäen historiallinen katsaus, jossa tarkastellaan nykyesoterian todellisia ja osin myös fiktiivisiä juuria lähinnä 1600- ja 1700-luvuilla. Esille nostetaan erityisesti böhmeläinen mystiikka, jolla on pitkät juuret Pohjanmaalla. Radikaalit böhmeläiset suhtautuivat kriittisesti kirkon toimintaan ja etsivät uudenlaista jumalsuhdetta. Böhmeläisyys on vaikuttanut moniin kansallisesti hyvin tunnettuihin henkilöihin, kuten J.V. Snellmaniin, ja ollut taustavaikuttajana useissa uskonnollisissa herätyksissä.

Lisäksi ruotsalaismystikko Emmanuel Swedenborgin merkitys tuodaan esille muun muassa alkemian osalta. Luvun tärkeä anti on nähdäkseni muistuttaa niistä lukuisista eri aikoina vaikuttaneista uskonnollisista virtauksista, joista osa on jäänyt pitkiksi ajoiksi elämään kansanomaiseen kulttuuriin ja uskomusperinteeseen, ja joilla on yhtäläisyyksiä 1800-luvun kuluessa syntyneisiin moderneihin esoteerisiin liikkeisiin.

Toisessa osassa käsitellään esoteerisia liikkeitä ja virtauksia. Näitä ovat spiritualismi, psyykkinen tutkimus ja parapsykologia, teosofia, Pekka Ervastin ruusuristiläisyys, vapaamuurarius ja antroposofia, joista kutakin käsitellään yhden luvun verran. Kussakin tuodaan esiin liikkeiden vaiheet, keskeiset näkemykset ja yhtymäkohdat muihin esoteerisiin liikkeisiin.

Johannes Laineen ja Nina Kokkisen artikkelissa tarkastellaan Pekka Ervastia, joka on suomalaisen esoterian yksi merkittävimpiä hahmoja, ja joka oli aikanaan vakiinnuttamassa myös teosofiaa Suomeen. Ervastilla oli paljon yhteyksiä myös työväenliikkeeseen ja ahkerana kirjoittajana häneltä on jäänyt mittava kirjallinen tuotanto. Ervast löysi muun muassa Kalevalasta salattuja merkityksiä ja siitä tulikin yksi suomalaisen ruusuristiläisyyden tunnusmerkkejä.

Esoteria kulttuurissa, politiikassa ja tieteessä

Kolmas osa tarkastelee eri näkökulmista miten esoteerisuus on vaikuttanut yhteiskunnassa ja kulttuurissa laajemmin. Käsiteltyjä aiheita ovat esoteerisuuden vaikutukset politiikkaan, tieteeseen, taiteisiin ja populaarikulttuuriin. Näistä voisi mainita esimerkkeinä salaseurojen merkityksen poliittisen toiminnan areenoina 1700- ja 1800-luvuilla, joita Antti Harmainen käsittelee luvussaan, ja Da Vinci -koodi -kirjan herättämät salaliittouskomukset, joita Tommy Ramstedt ja Marcus Moberg esittelevät.

Teoksen lopuksi Jussi Sohlberg ja Nina Kokkinen luovat yleiskatsauksen tämän päivän esoteerisuuden, new agen ja uushenkisyyden kenttään. Vaikka erilaisia liikkeitä on lukumääräisesti hyvin paljon, niin monet ovat varsin pienen väkijoukon harjoittamia. Sen sijaan liikkeiden välittämiä arvoja ja ajatuksia jaetaan jo varsin huomattavan joukon keskuudessa.

Kokonaisuudessaan Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa on hyvä katsaus monille varsin tuntemattomaan osaan suomalaista uskonnollista, hengellistä ja henkistä elämää. Lisäksi se sisältää valtavasti tietoa, joka on varmasti monelle lukijalle täysin uutta. Kirjaa on miellyttävää lukea, josta lämmin kiitos toimittajille. Suosittelen teosta kaikille, jotka haluavat kurkistaa suomalaiseen uskonnollis-filosofiseen aluskasvillisuuteen ja katsoa mitä sieltä löytyy.