Jutikkalan ja Pirisen Suomen historian perusesitys on julkaistu nyt jo kuudennen kerran myös englanninkielisenä versiona. Ensimmäisestä englanninkielisestä painoksesta on ehtinyt kulua jo neljä vuosikymmentä, mutta joistakin heikkouksista huolimatta, teos pitää edelleen paikkansa ulkomaisille tarkoitettuna Suomen historian yleisesityksenä. Vuosien varrella tekstiä on uudistettu ja päivitetty, mutta mieltä lämmittävä seikka on se, että kirjasta käy ilmi Suomen historian alusta tähän päivään saakka, eikä teoksessa tyydytä referoimaan pelkästään lähihistoriaa. Yli puolet kirjasta käsitteleekin Ruotsin vallan aikaa ja sitä edeltänyttä esihistoriaa.

Vuosikymmenien kuluessa lähihistorian osuus kirjassa on lisääntynyt, ja jonkinlaisena pontimena kirjan uudelleen julkaisemiselle lieneekin ollut Suomen siirtyminen Pohjolan periferiasta niin taloudellisesti kuin poliittisestikin Euroopan ja maailman ytimeen. Kansainvälinen kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut, ja outo pohjoinen maa tarvitsee "lähetystyöntekijöitä", Suomen historian yleisesityksiä, jotka kykenevät vastaamaan tähän lisääntyneeseen tiedonjanoon.

Miten teos sitten onnistuu tässä? Visuaalisesti kirjalta olisi voinut toki toivoa enemmän, sillä kuvitushan vetoaa ensimmäisenä satunnaiseen ostajaan. Toisaalta, kirjan tarkoituksena ei ole ollut tulla miksikään "bestselleriksi", mutta nykyaikana, jolloin visuaalisista ärsykkeistä on tullut ajan henki, ei tätäkään tulisi ylenkatsoa tämänkaltaisissa teoksissa. Muutama kartta kirjan liitteenä ei tee siitä visuaalista riemuvoittoa, vaan voi osoittautua suureksi heikkoudeksi…

Teksti on muutoin taattua tavaraa, vuosisadat etenevät, ja Suomi kulkee tyrskyistä toisiin ja välillä rauhallisempiin aikoihin. Aihepiirit painottuvat kuitenkin mielestäni hieman liikaa poliittisen historian alalle, sillä varsinkin talous- ja sosiaalihistorialliset näkökohdat loistavat poissaolollaan. Ruotsin vallan aikaa käsiteltäessä ne ovat hieman runsaampia kuin uudemmalta ajalta, eikä esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosia mainita kirjassa ollenkaan.

Teoksen erityinen anti onkin sen tarkka kartoitus poliittisista tapahtumista, mutta edellä mainittujen näkökohtien laiminlyönti on mielestäni suuri heikkous. Esimerkiksi Fred Singleton’n A Short History of Finland (Cambridge University Press, 1999, fourth edition, 209 pp)
on käsittelyltään tasapainoisempi esitys, jossa talous- ja sosiaalihistorian näkökohdat käydään paremmin läpi. Kyseisessä teoksessa esihistoria ja Ruotsin vallan aika vie vain kolmanneksen koko kirjasta.

Jutikkalan ja Pirisen teos on siis pätevä yleisesitys ennen muuta Suomen poliittisesta kehityksestä, josta jää kuitenkin kaipaamaan talous- ja sosiaalihistoriallisia näkökohtia. Jos kyseiset seikat eivät paina liikaa vaa’assa, on teos hyvä hankinta ulkomaiselle ystävälle. Lisäkiinnostuksen tyydyttämiseksi, esimerkiksi taloushistoriaa koskien, suosittelen kuitenkin Singletonin kirjan lisäksi Tuomas M.S. Lehtosen toimittamaa Europe’s Northern Frontier, Perspectives on Finnish History -teosta (PS-Kustannus, 1999, 264 sivua). Jutikkalan ja Pirisen kirja voi kuitenkin toimia sinä alkupontimena, josta monen ulkomaisen elinikäinen kiinnostus Suomea ja sen historiaa kohtaan voi saada alkunsa.