Palkinnot

Suomen Sotahistoriallinen seura palkitsi sotahistoriallisia graduja

Kustaa III:n sotaa. Per Hilleströmin (1732-1816) maalaus. Kuva: Wikimedia Commons.

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 eu-ron stipendin on saanut filosofian maisteri Santeri Aikio Jyväskylän yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Esa Korpi Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin saaja oli sotatieteiden maisteri Jonne Lintunen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kilpailu järjestettiin nyt 20. kerran.

FM Santeri Aikion tutkielma Ruotujakolaitos tilallisena organisaationa Varsinais-Suomessa 1700-luvun lopulla  käsittelee Suomessa 1700-luvun lopulla voimassa olleen ruotujakolaitoksen organisointia, toimintaympäristöä ja sotilaiden elinpiiriä. Aihe edustaa Suomen sotalaitoshistoriaa ja on jo lähdeaineistonsa vuoksi vaativa. Tutkimuksessa on kunnianhimoinen kysymyksenasettelu ja innovatiivinen metodologia. Tekijä analysoi 1700-luvun karttojen informaatiota myös nykyaikaiseen kartta-aineistoon tukeutuen ja arvioi mm. sotilastorppien ja virkatalojen sijoittelua sotilaallisen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Hän on perehtynyt syvällisesti lähdeaineistoonsa ja esittää siitä uskottavia tulkintoja, ja monipuolisen kartta-aineiston oivaltava käyttö syventää analyysia. Aikaisempaa tutkimustietoa on hyödynnetty ansiokkaasti. Aikion tutkimus luo laajan lähdeaineiston ja innovatiivisen kartta-analyysin pohjalta eheän kuvan ruotujakolaitoksen toiminnasta Varsinais-Suomessa sekä tuottaa siitä merkittävää uutta tutkimustietoa.

FM Esa Korven tutkielma Historiallinen GIS tiedustelutoiminnan tutkimuksessa: Suomen maa- ja ilma-voimien muodostama vihollistilannekuva Kilpisjärven alueen saksalaisjoukoista Lapin sodassa 1944–1945 paneutuu Lapin sodan suomalaisjoukkojen tilannekuva-aineistojen arviointiin. Työssä hyödynnetään sekä historiantutkimuksen laadullista sisällönanalyysia että maantieteen alaan kuuluvia moderneja paikkatietomenetelmiä. Näin työ kytkeytyy myös geoinformatiikan ja sotilasmaantieteen tutkimustraditioihin. Sodanaikaisten karttojen ja ilmakuvien konvertointi nykyaikaisiksi paikkatieto-aineistoiksi on avannut uusia mahdollisuuksia sotatapahtumien tulkinnoille. Tekijä osoittaa hallitsevansa geoinformatiikan menetelmät ja soveltaa niitä asiantuntevasti. Monipuolista lähdeaineistoa on täydennetty maastotutkimuksilla. Tutkielma tuottaa uutta tietoa tutkimuskohteesta ja paikkatietomenetelmien soveltamismahdollisuuksista historiallisten aiheiden tutkimuksessa.

SM Jonne Lintusen tutkielma Polkupyöristä panssarivaunuihin – Panssariyhtymien tiedustelujoukkojen kehitys jatkosodasta 1960-luvulle asettuu Suomen rauhanaikaisen sotilashistorian tutkimusperinteeseen. Selkeästi määriteltyyn tutkimusaiheeseen perustuva tutkimus on toteutettu hallitusti ja järjestelmällisesti. Tutkielmassa on asiantuntevaa analyysia ja osuvia havaintoja, ja tulkinnat ja johtopäätökset ovat uskottavia ja lähteisiin perustuvia. Tekijä asettaa aiheensa osaksi laajempaa kehystä ja osoittaa kykynsä itsenäisiin johtopäätöksiin. Tuloksena on selkeä, tiivis ja tasapainoinen kokonaisuus, joka on myös sujuvasti kirjoitettu. Lintusen opinnäyte tuottaa uutta tietoa panssariaselajin organisaatiokehityksestä Suomessa.

Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä.

Lisätietoja gradu-kilpailusta: seuran tutkimustoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Koskimies, , puh. 050-3385675. Tietoja seuran toiminnasta on saatavissa seuran sivuilta www.sshs.fi sekä puheenjohtajalta apulaissotilasprofessori Jussi Pajuselta, .

Lähde: Suomen Sotahistoriallisen seuran tiedote

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *