Juho Saari kertoo teoksensa esipuheessa, että alun alkaen hänen tarkoituksensa oli kirjoittaa vain Kalajoen kapinasta. Työn edetessä näkökulma laajeni kuitenkin historialliseen mikrososiologiaan, jossa kapina säilyi kirjan keskeisenä tapauskuvauksena. Tämä näkökulman laajeneminen saattaa selittää kokemustani lukijana. Teos tuntuu sisällysluettelon silmäilyn perusteella selkeältä: kirjoittaja esittelee Kalajoen kapinan sekä selittää, mistä kertoo ja miten kertoo. Hän ei kuitenkaan […]

Lue lisää

1

Kyllikki Saaren tapaus on ollut tiedotusvälineissä säännöllisesti esillä. Tapauksesta on kirjoitettu kirjoja jo paljon ennen nykyistä true crime -boomia. Historioitsija Teemu Keskisarja tarkastelee tapausta aikaisempaa monipuolisemmin, koska keskusrikospoliisin materiaali on tullut julkiseksi ja sen käyttö on nyt mahdollista. Aikaisemmin tämän aineiston perusteella on kirjoitettu kaksi yksityiskohtaista lehtiartikkelia ja yksi tutkimus, jonka näkökulma on kuitenkin aivan […]

Lue lisää

Ennen sotia perustetun elokuva- ja valokuvatuotantoyhtiö Aho & Soldanin kuvaajina toimivat 1950-luvulla Heikki Aho (1895–1961) ja hänen tyttärensä Claire Aho (1925–2015). Vuodesta 1946 lähtien Claire Aho luotsasi yhtiön toimintaa. Käsillä olevan kirjan kuvat on valinnut hänen poikansa Jussi Brofeldt. Jo tämä suhde tuo kirjaan perheeseen ja läheisiin ihmissuhteisiin keskittyvän lähestymistavan. Saatetekstissään Brofeldt kertoo kuvien valinnasta […]

Lue lisää

Kun toinen maailmansota päättyi ja armeijat kotiutettiin, eri maiden rintamamiehet saivat varsin erilaiset edellytykset siviilielämälleen. Muutamissa maissa vastaisen toimeentulon pohja oli lainsäädännöllä luotu jo etukäteen, joissakin taas varmuusvarastona toimi ainoastaan joukkojen mukaansa kahmima sotasaalis, jonka myynti auttoi sotilaat elämän alkuun. Suomi sijoittui näiden ääripäiden väliin: syksyllä 1944 kotiutetut miehet saivat pitää kuluneiden asepukujensa, joiden epoletit […]

Lue lisää

Suojeluskuntien omaisuuden luovutukset alkoivat syksyllä 1944 kun alettiin olla vakuuttuneita siitä, että Suojeluskunnat tultaisiin lakkauttamaan. Omaisuutta luovutettiin syksyn mittaan, sekä erityisesti kiihtyvään tahtiin lokakuun lopulla liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksen järjestöjen lakkauttamisesta tultua tietoon. Juridiselta kannalta katsottuna ei nähty suurempaa ongelmaa luovutuksissa, jotka olivat tapahtuneet ennen puolustusministeriön antamaa lakkauttamispäätöstä. Sitä vastoin kyseenalaisia olivat tapaukset, joissa luovutus oli […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää

Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, […]

Lue lisää

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan Technology as Freedom hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia. Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty. Sähköistetyistä kodeista […]

Lue lisää

Osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan 1950-luvulla elänyt ja tuota vuosikymmentä hieman myöhemmin tutkinut lukija ottaa tämän kirjan käteensä poikkeuksellisen herkällä otteella. Jo kansikuva (Esa Pakarinen frakkiherrana ja tukkijätkänä) ja takakannnen kuva (Repe Helismaa ja Pentti Saarikoski saman sateenvarjon alla) houkuttelevat lukemaan. Kirja siis kertoo nimensä mukaisesti pääosin Suomen 1950-luvusta. Kuitenkin jotkut artikkelit kertovat pääasiassa 1940-luvusta kuten […]

Lue lisää