Vuosikymmenet on usein ollut tapana tiivistää pariin sanaan tai symboliin, jotka toisaalta luovat tunteen yhteisesti jaetusta, koetusta tai kuvitellusta ajanjaksosta ja toisaalta latistavat kokemukset ja muistot muutamaan joskus mielivaltaiseenkin stereotypiaan. 1920-luku esitetään usein iloisena charlestonin ja mustien pikkumekkojen vuosikymmenenä, joka päättyi pörssiromahdukseen ja maailmanlaajuiseen lamaan. Mielikuvien 1950-luku taas oli kotirouvien ja Helsingin olympialaisten aikakausi, ja […]
Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]
Suomipunk 1977–1981 on muistelmateos suomipunkin ensimmäisestä vaiheesta. Se kuuluu ns. oraalihistorian genreen eli ajan merkittävien tekijöiden haastatteluista on toimitettu teos, joka jakautuu eri teemoihin. Mukana on ilmiön analysoinnin ja tärkeimpien bändien lisäksi kiinnostavia otteita sellaisistakin aiheista kuin punkin ja rockabillyn vastakkainasettelu, suosikkipäihteet, punk ja urheilu, punk ja puoluepolitiikka sekä punk ja kirjallisuus. Teoksen toimittaja Kimmo […]
1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]
Mikko Mattlarin teos esittelee haastattelujen kautta suomalaisia syntetisaattorimusiikin tekijöitä ja konemusiikista niin musiikillisista kuin teknisistä syistä kiinnostuneita polunavaajia. Haastatteluista nousee esiin myös laitteiden tekninen kehitys. Kun niissä ei aluksi ollut muistia juuri nimeksikään, muusikot esittivät ja taltioivat teoksensa nykynäkökulmasta katsottuna lähes käsittämättömän tuntuisesti täysin livenä. Syntetisaattoreiden kalleus ja harvinaisuus oli tulisieluille vain hidaste, ja hyvät […]
Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]
Harri Nykänen (s. 1953) kuuluu Suomen tunnetuimpiin rikostoimittajiin – ja nyttemmin maan luetuimpiin jännityskirjailijoihin. Tunnettuuden yhtenä tekijänä on tietenkin Raid. Nykäsen luoma rikollishahmo tappaa talossa ja puutarhassa jos riittävästi maksetaan, mutta heittäytyy mielellään heikomman puolelle jos pääsee itse valitsemaan. Muistelmakirjassaan myös Nykänen tunnustaa käyttäneensä likaisia keinoja puhtaiden asioiden puolesta – aseenaan kuitenkin vain painettu sana. […]
Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]
Arvostelu
Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]
Kasarikirja jakaantuu viiteen päälukuun. Ensimmäinen osa, Lelut ja leikit, käsittelee sekä lasten leikkien materiaalisia palikoita legoista barbienukkeihin että erilaisia mielikuvitus- ja pihaleikkejä, jotka eivät tosin ole pelkästään 1980-luvulle tyypillisiä. Myös muulloin on leikitty etsiviä, hevosleikkejä ja kirkonrottaa. Leikkeihin toki otettiin vaikutteita ajan tv-ohjelmista ja urheilutapahtumien suomalaissankareista. Perhe-luvussa esitellään arkea ja juhlaa sekä ruokaa, lomailua ja […]