Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.

Lue lisää

Muutama vuosi sitten kuolleen jamaikalaissyntyisen kulttuurintutkija Stuart Hallin (1932–2014) ajattelu on vaikuttanut Suomessa monella eri oppialalla jo vuosikymmeniä. Omassa tutkimustyössään perinteisiä oppiainerajoja rikkonut Hall oli kiinnostunut erityisesti identiteettiin, ideologiaan, politiikkaan ja diskursseihin liittyvistä kysymyksistä. Hallin työlle oli ominaista tietynlainen esseistisyys. Pitkien ja perusteellisten monografioiden sijasta hän kirjoitti lyhyempiä ja toisinaan varsin provokatiivisia tekstejä. Hallin ajattelua […]

Lue lisää

Nationalstaten, kansallisvaltio, on aika hyvä nimi kirjalle. Suomenruotsalaisuuden tai Suomen ruotsalaisuuden historian kirjoittaminen ei ole helppo tehtävä. Suomenkielinen suomalaisuus on Suomessa ollut ehdottomassa valta-asemassa ainakin sata vuotta. Se on vahvasti sitoutunut fennomaanien aatteisiin, ja niiden aatteiden mukaanhan ruotsinkieliset ja ruotsin kielen puolustajat ovat aina olleet väärässä. Totta kyllä, suomenkielisten asenteet ovat kokonaisuutena ottaen kovasti suvaitsevaisempia […]

Lue lisää

Teoksen aikajänne on erittäin laaja: keskiajalta 1900-luvun alkuun. Kirjan johdannossa mainitaan tavoitteena olleen ”valaista pitkän ajallisen tarkastelun kautta maailmankuviin vaikuttavien osasten jatkumoa ja murroksia”. Johdannon kirjoittajat toteavat kuitenkin, että kyse ei ole aate- eikä käsitehistoriallisesta läpileikkauksesta. Sen sijaan tarkoitus on käsitellä erilaisten ajattelutapojen monikerroksisuutta yksittäisten tapausten kautta. Tässä teos onnistuukin: se tuo esiin monenlaisia esimerkkejä […]

Lue lisää

Benedict Andersonin (1936-2015) teoksen uusin englanninkielinen laitos on vuodelta 2006, mutta pääasialliset ajatukset esitettiin jo sen ensimmäisessä painoksessa vuonna 1983. Uutena vuoden 2006 versiossa on se, että Anderson käy läpi vuoteen 2006 mennessä käännetyt versiot kirjasta, jolloin suomi ei vielä ollut kyseisten käännösten joukossa, toisin kuin esimerkiksi ruotsi, norja ja tanska. Nykyään kirjaa voi lukea […]

Lue lisää

Max Engmanin teoksen alaotsikko on tarkkaan harkittu ja asiantunteva, tässä on kyse siitä, miten suomenruotsalaisuus syntyi ja vakiintui. Ruotsin valtakunnassa ei suomenruotsalaisuutta ollut eikä voinutkaan olla, itäisen valtakunnanpuoliskon ruotsalaisuus ei ollut mitenkään erityistä. Kun Suomi sitten liitettiin Venäjän valtakuntaan, Ruotsi ei ollut enää sama Ruotsi ja Suomi oli ihan uusi ja ruotsalainen valtiollinen kokonaisuus. Toistasataa […]

Lue lisää

Arvostelu

Kirjoittajan kunniaksi on sanottava, että hän erottuu edukseen niin ammattiveljistään kuin puoluetovereistaankin välttämällä useimmat aiheeseen liittyvät myytit ja turhan poliittisen korrektiuden. Objektiivinen, kriittinen ja häpeilemättömän perisuomalainen asenne tekee kirjasta erinomaisen puheenvuoron maahanmuuttokriittiseen keskusteluun. Se arvostelee yhtä lailla islamisteja kuin islamofobejakin, jotka lietsovat toisiaan ”epäpyhässä allianssissa” (s. 262-263) modernia suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan. Kirjan heikkouksiin voitaisiin lukea […]

Lue lisää

”Rajan” ja ”identiteetin” kaltaiset monimerkityksiset käsitteet ovat vakiintumassa sosiaalitieteiden ohella myös historiantutkijoiden metodologiseen termistöön. Niiden yleistyminen kertoo tieteenalan hakevan uusia näkökulmia kansallisten historiakertomusten positivistisen toistamisen sijaan. Perinteisen tapahtumahistorian rinnalle tutkimuksen kohteiksi ovat nousseet erilaiset historiat sekä kuvia menneisyydestä tuottavat prosessit. Käsitteiden monitulkintaisuus on kaksiteräinen miekka: se tekee sanasta joustavan työkalun monenlaisiin metodologisiin tarpeisiin, mutta tuo […]

Lue lisää

Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa ”Über den Prozess der Zivilisation” ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella. Hän kuoli vuonna […]

Lue lisää

Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina […]

Lue lisää