Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittamassa teoksessa tarkastellaan kummien, arkiymmärryksen ylittävien kokemusten läsnäoloa, tulkintoja, merkitystä ja vaikutuksia nykykulttuurissa. Tekijöiden mukaan kirja sai alkunsa kirjeistä, joita heidän monitieteinen tutkijaryhmänsä alkoi saada iltapäivälehtien julkaistua vähätteleviä artikkeleita heidän Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeestaan (SA 266537). Monet kirjeiden kirjoittajista pyysivät tutkijaryhmältä apua. He kokivat kummien kokemustensa marginalisoivan ja syrjäyttävän heitä […]

Lue lisää

1

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Käsillä oleva suomennosvalikoima Plinius nuoremman kirjeistä ei ole uusi teos, vaan uusintapainos vuonna 1974 ilmestyneestä teoksesta. Alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen on virrannut vettä paljon niin Tiberissä kuin Vantaanjoessakin. Näihin lähes viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu muun muassa toinen, vuonna 2005 ilmestynyt suomennosvalikoima Pliniuksen kirjeistä.[1] Nämä kaksi suomennosvalikoimaa ovat suurelta osin päällekkäisiä eivätkä kuitenkaan yhdessäkään sisällä kaikkia Pliniuksen […]

Lue lisää

Kirjeenvaihtoihin perustuvia teoksia on julkaistu jo pitkään, viime vuosina ja vuosikymmeninä lajityyppi on lisääntynyt myös suomalaisen kirjallisuuden kentällä. Usein teoksissa käyvät keskustelua kaksi vastakkaista kantaa edustavaa henkilöä, jotka toisiaan kunnioittavassa sävyssä pohtivat maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Kosmologi Esko Valtaojan ja piispa Juha Pihkalan maailmankatsomuksia ja uskontoa tarkastelevaa kirjeenvaihtoa julkaistiin kaksikin osaa – Tiedän uskovani, uskon tietäväni (2010) […]

Lue lisää

2

Shaun Usher (s. 1978) on kirjailija ja bloggaaja, joka on huomannut, että miljoonat nykylukijat eivät viitsi keskittyä pitkiin teksteihin, mutta jaksavat lukea vaikkapa kirjeen tai jonkin hassun luettelon. Niinpä hän on – ensin vanhoista kirjeistä blogeja kirjoitettuaan – koonnut kirjeistä kokonaisia kirjoja. Hänen alkujaan vuonna 2013 ilmestynyt teoksensa Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa on nyt ilmestynyt […]

Lue lisää

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

FT Kirsi Keravuori on julkaissut kiehtovan, hänen vuonna 2015 ilmestyneen väitöskirjansa ”Rakkaat poikaiset!” Simon ja Wilhelmiina Jahnsson perhekirjeet egodokumentteina (1858–1887) teemaa laajentavan tutkimuksen. Se käsittelee kustavilaisen talonpoikaislaivurin Simon Jahnssonin (1812–1887) ja hänen vaimonsa Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) kirjeenvaihtoa heidän lastensa kanssa. Keravuori kuvaa kuinka Jahnssonit, kaksikieliset talonpoikaisvanhemmat, loivat elämällään ja työllään omana aikanaan poikkeuksellisen perinnön. […]

Lue lisää

Tuomas Hopun tutkimusprojekti on lähtenyt liikkeelle tarpeesta tehdä taustatutkimusta Postimuseoon 18.3.2016 avautuneelle Salaista jääkäripostia -näyttelylle. Kirja ei kuitenkaan vaadi näyttelyyn tutustumista, vaan se toimii erinomaisesti erillisenä lukukokemuksena. Paikoin kirjassa toki annetaan erityistä huomiota postinkulun tärkeydelle, jotta tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus tulee alleviivatuksi. Tämä ei kuitenkaan juurikaan häiritse lukijaa – pikemminkin se terävöittää tutkimusasetelmaa. Runsaiden kuvien värittämä […]

Lue lisää

Arvostelu

Apulaisprofessori Jouko Vahtolan teos kuvaa Aunuksen retkeksi kutsuttua itsenäistymisen jälkeen käytyä valloitussotaa. Tarkkaa kuvaa ei tämän sodan kulusta varmaan monellakaan ole, mutta jonkinlainen surkuhupaisa näkemys siitä lienee muodostunut. Vahtolan tarkka tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaikki hupaisuus oli sodasta kaukana. Vahtolaa on kiitettävä myös kirjan kylmän suorasukaisesta jopa inhorealistisesta tyylistä. Kirjan nimi on tavallaan osuva, mutta […]

Lue lisää