Moraalista ja avioliitosta kiinnostunut vapaa-ajattelija Edvard Westermarck (1862–1939) oli elinaikanaan tunnettu tieteilijä, jonka sosiaaliantropologian teoriat herättivät myös kansainvälistä huomiota. Westermarckin arkisto sijaitsee Åbo Akademin kirjastossa ja sen kokoelmiin kuuluu muun muassa tuhansia kenttätutkimuksista kertovia valokuvia, 7500 kirjettä, päiväkirjoja sekä käsikirjoituksia. Tutkimuksissaan Westermarck oli kiinnostunut esimerkiksi avioliitosta instituutiona ja sen suhteesta biologiseen evoluutioon, jota hän käsitteli […]

Lue lisää

1

Kuvat ja kartat ovat mainioita lähteitä kaupunkikuvan muutoksen tarkasteluun. Eläväinen Pariisi on pitkään ollut kuvittajien, kuvaajien ja kartanpiirtäjien huomion kohteena. Ranskan kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Gallica on kerännyt yhteen yli 20 000 kuvaa Pariisista eri aikoina, kaikkea piirroksista valokuviin, eri tavoin lajiteltuina.

Lue lisää

Runsas 400 digitoitua valokuvaa Turun museokeskuksen Schalin-kokoelmasta on nyt Finna.fi-hakupalvelussa katseltavissa. Suuri osa kuvista on Johannes Schalinin (1881-1906) ottamia.

Lue lisää

Rooman Capitoliumin museoissa avautuu kauan odotettu näyttely, jossa Torlonia-suvun alallaan maailman merkittävämmäksi kuvatun yksityiskokoelman roomalaiset marmoriteokset tulevat suuren yleisön nähtäväksi vuosikymmenien jälkeen.

Lue lisää

Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneet, noin 1200-luvulta peräisin olevat pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet ja hautaesineet on luovutettu Yhdysvaltain alkuperäiskansoille uudelleenhaudattavaksi lauantaina 12.9.2020. Palautus kunnioittaa YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Tämä repatriaatio on ensimmäinen kerta, kun Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen hautajäänteitä palautetaan ulkomailta jälkeläisten edustajille.

Lue lisää

Europeana-portaalin syksyn 2019 teema Europe at Work, jossa kerrotaan eurooppalaisen työn tekijöistä, historiasta ja nykyisyydestä digitaalisen kulttuuriperintöaineiston kautta. Syyskuusta marraskuuhun käynnissä olevaan kausiteemaan sisältyy aiheen keruuseen liittyviä tapahtumia ja kokoelmapäiviä organisaatioissa ympäri Eurooppaa.

Lue lisää

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]

Lue lisää

Lapin Kansa on julkaissut verkkogallerian, joka esittelee sata Hildur Larssonin (1882–1952) Lapista ja lappilaisista ottamaa valokuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lapin valokuvauksen unohdetun uranuurtajan kuvissa esiintyy ihmisiä, tapahtumia ja maisemia enimmäkseen Rovaniemeltä, mutta myös Kemistä, Kemijärveltä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Suurin osa verkkogallerian kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Hildur Larsson (1882–1952), vuodesta 1916 Hildur Sammallahti, oli alun perin […]

Lue lisää

Kansalaisjärjestö Oranssin pienlehtiarkistoon on digitoitu yli kahdeksansataa vuosina 1977–1982 ilmestymisensä aloittaneen omakustanteisen punk-lehden numeroa sekä kahdeksankymmentä 1960- ja 1970-lukujen underground- ja vaihtoehtolehtien numeroa. Joukossa on myös kymmeniä omakustannesarjakuvia. Arkiston oheismateriaaliin kuuluvat lisäksi pienlehtitekijöiltä kerätyt haastattelut sekä bibliografia. Arkiston alullepanijana toimi Juuso Paaso, joka kirjoitti pro gradu-työnsä suomalaisesta pienlehtikulttuurista undergroundista punkiin vuosina 1967–1982. Paason lisäksi hankkeessa […]

Lue lisää

Turun museokeskus teki historiaa julkaisemalla ensimmäisen yksinomaan verkossa saatavilla olevan esinejulkaisunsa, turkulaisen harrastajan ja keräilijän Marko Revon kirjan Vanhoja suomalaisia piippuja Turun museokeskuksen ja keräilijöiden kokoelmista. Kuten nimi kertoo, pääosassa ovat nimenomaan museon oma, jo  1800-luvun lopulta asti kertynyt kokoelma, täydennettynä nykyisten keräilijöiden aarteilla ja antiikkikaupan parissa liikkuvilla esineillä. Kyseessä ovat suurimmalta osin Volter Kilven Alastalon salin piipunvalintakohtauksesta […]

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston historiasta on julkaistu aiemmin Eila Seppälän sadan ensimmäisen toimintavuoden aikaa valaiseva teos. Kirjaston vaiheita on tarkasteltu myös monissa muissa historiateoksissa, mutta Kirjoista kokoelmaksi päivittää kaupunginkirjaston kokoelmaa koskevaa tutkimusta 2000-luvulle. Teos on saanut alkunsa Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston keväällä 2013 tukemasta hankkeesta, jossa kartoitettiin Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman aineistoja ja ryhdyttiin luetteloimaan kokoelmaa. Hankkeen […]

Lue lisää

Saapasjalkakissa, Lumikki, Hanhiemo, Nils Holgersson ja tietenkin Muumit: kaikki tuttuja ja rakastettavia hahmoja myös suomalaisille lapsilukijoille.  Kulttuurintutkija ja tietokirjailija Marjut Hjelt on paneutunut teoksessaan Lapsuuden sadut ja seikkailut lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaa.  Tämä yleisteos pohjautuu Kansalliskirjaston Brummeriana-kokoelman, peräti 22 000:n kohteen kokoelmaan, joka käsittää kirjojen lisäksi, pelejä, koulujen opetustauluja, pienpainatteita ja paperinukkeja. Aineistoa on aina 1500-luvulta […]

Lue lisää

”Uudet keksinnöt ja esineet helpottavat ihmisten elämää, mutta ne muuttavat myös maailmaa ympärillään. Lastenvaunut ovat siten mitä kiinnostavin kulkuneuvo”. Lastenvaunujen historia on samaan aikaan sekä yksityistä että yleistä – ne ovat osa yhden perheen ja lapsen historiaa, mutta niillä on aina ollut myös laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Tarinassa lastenvaunujen kehityksestä ja merkityksestä yhdistyvät muun muassa länsimaisen […]

Lue lisää