Moraalista ja avioliitosta kiinnostunut vapaa-ajattelija

Edvard Westermarck (1862–1939) oli elinaikanaan tunnettu tieteilijä, jonka sosiaaliantropologian teoriat herättivät myös kansainvälistä huomiota. Westermarckin arkisto sijaitsee Åbo Akademin kirjastossa ja sen kokoelmiin kuuluu muun muassa tuhansia kenttätutkimuksista kertovia valokuvia, 7500 kirjettä, päiväkirjoja sekä käsikirjoituksia.

Tutkimuksissaan Westermarck oli kiinnostunut esimerkiksi avioliitosta instituutiona ja sen suhteesta biologiseen evoluutioon, jota hän käsitteli ensimmäistä kertaa lisensiaatintutkimuksessaan The Origin of Human Marriage (1889). Tutkimusta seurasivat 1921 julkaistu avioliittoa käsittelevä monografia The History of Human Marriage sekä kaksiosainen The Origin and Development of Moral Ideas, jossa Westermarck pohti moraalia eettisen relativismin teorian silmin. Viimeisessä teoksessaan Kristinusko ja moraali (1939) hän laajensi moraalia koskevaa ajatteluaan kristinuskoon ja sen luonteeseen. Westermarck oli myös yksi ensimmäisistä tutkijoista, jotka olivat kiinnostuneita homoseksuaalisuuden tutkimisesta.

Edward Westermarckin teoriat olivat omana aikanaan radikaaleja, mutta häntä arvostettiin etenkin 1900-luvun vapaa-ajattelijoiden keskuudessa. Hänen työskentelytapansa vaikuttivat myös sosiaaliantropologian historiaan, sillä Westermarckin tekemät ensimmäiset laajat kenttätutkimusmatkat viitoittivat hänen tutkimusalansa suuntaa. Westermarck teki matkoja esimerkiksi Marokkoon vuosina 1898 ja 1900, missä hän perehtyi maahan ja julkaisi sitä käsitteleviä teoksia. Kotimaassaan hän toimi muun muassa filosofian professorina sekä rehtorina Åbo Akademissa, johon hän perusti myös filosofian oppiaineen.

Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kokoelma

Kansalliseen maailman muisti -rekisteriin valitaan kokoelmia, joilla on merkittävää historiallista arvoa. Muina valintaperusteina ovat aineistojen autenttisuus, ainutlaatuisuus, korvaamattomuus sekä kulttuurinen merkitys. Rekisteriin voi ehdottaa kokoelmia, jotka ovat joko yksityishenkilöiden, yhteisöjen tai erilaisten organisaatioiden arkistoissa. Åbo Akademin kirjaston palvelupäällikön Eva Costiander-Huldénin mukaan kokoelman valinta rekisteriin on ylpeyden aihe. Hän toivoo, että huomionosoituksen saaminen luo aineistolle uusia käyttömahdollisuuksia sekä mahdollistaa kokoelman paremman digitoinnin. Kansainvälisestikin kiinnostusta herättänyt arkisto on ollut ahkerasti eri tutkijoiden käytössä.

Kansallisen rekisterin lisäksi Unescon Maailman muisti -ohjelmalla on myös kansainvälinen rekisteri, johon Unescon kansainvälinen neuvoa-antava komitea valitsee kohteet – usein kansallisten tai alueellisten rekistereiden perusteella. Kansainväliseen rekisteriin valitaan tyypillisesti maailmanlaajuisesti tai alueellisesti merkittäviä kokoelmia. Rekisterissä on mukana Suomesta kolme kohdetta, joita ovat professori ja tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin (1832-1901) kokoelma, Saamelaisarkiston ylläpitämä Kolttakylän arkisto sekä Kansalliskirjaston puolalais-liettualaisen Radziwill-ruhtinassuvun kokoelma, jonka osia säilytetään myös muissa Euroopan kirjastoissa.

Lisätietoja:

Kansallisbiografia: Westermarck, Edvard (1862 – 1939)

Maailman muisti -ohjelman verkkosivut

Yle Kulttuuricocktail: Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

Åbo Akademi: Edvard Westermarck – dramatik och framgång på den vetenskapliga arenan