Monarkkien nimissä perinteisesti käytettyjä suomen kieleen mukautettuja nimimuotoja ollaan muuttamassa. Suomalaisiin nimimuotoihin päädyttiin meillä aikoinaan kansallisromantiikan, aitosuomalaisen liikkeen ja kieliriidan paineessa. Onko muutos tarpeen vai onko siinä kyse suomalaisten alemmuudentuntoisesta kansainvälisyyden korostamisesta?
Satu Jaatinen julkaisi viime vuonna teoksen Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja (Docendo), jossa hän johdatti lukijansa eurooppalaisiin hoveihin ja hovikäytäntöihin. Nyt julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen Jaatinen tarkastelee erilaisia ikäviä ja hassujakin tapahtumia samoissa hoveissa. Tapahtumat kohauttivat alamaisia, mutta niiden kulku oli usein loogista. Hallitsijoiden hovien piireissä tapahtumista muodostui skandaaleja, joista tuoreimmat ovat […]
Kuninkaallisuus on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Siitä asti, kun paavi Stefanus III kruunasi (voiteli) frankkipäällikkö Pipin Pienen frankkien kuninkaaksi, on Euroopassa ollut virallisia kuninkaita. Käsitteenä kuningas on kuitenkin jo pronssikauden ajoilta tunnettu germaanisperäinen nimitys, joka on lainautunut sittemmin useisiin kieliin. Se merkitsee yksinkertaisesti hallitsijaa, johtajaa. Suomessa käsite on merkinnyt arkikielessä mm. työyhteisön esimiestä (nuottakuningas). Norjassa […]
Ruotsalaisen historioitsijan, journalistin ja dokumentaristin Herman Lindqvistin (s.1943) Villit Vaasat on järjestyksessään kirjailijan 60. teos. Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Helsingissä viettäneen Lindqvistin erikoisala on Suomen ja Ruotsin yhteinen historia, josta kertovat muun muassa aikaisemmin ilmestyneet När Finland var Sverige (2013) ja Historien om Sverige – från istid till framtid (2002). Lindqvist on kuitenkin tullut ehkä tunnetummaksi lukuisista henkilöhistorioistaan. […]
Taustaltaan historian ja uskonnon opettajan Karoliina Suoniemen uutuusteos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (2018) on lapsille suunnattu tietokirja, joka ilmestyi sopivasti kevään kuninkaallisen hää- ja vauvahuuman aikaan. Esipuheessaan Suoniemi kertoo, että kirjan tarkoituksena on välittää tietoa sekä entisajan että nykypäivän kuninkaallisista. Toisaalta kirjoittaja toivoo, että teoksen avulla tulevat tutuksi myös menneisyyden aivan tavallisetkin lapset, joiden […]
Päivälleen sata vuotta sitten Venäjän viimeinen keisariperhe lähimpine palvelijoineen joutui Tšekan eli Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin teloitusryhmän eteen Jekaterinburgissa Ipatjevin talon kellarissa. Sieltä ruumiit kuljetettiin salaisiin paikkoihin kaupungin laitamilla, missä ne yritettiin hävittää ja haudattiin. Tätä poliittista murhaa verhonnut mysteeri alkoi hitaasti ratketa vuonna 1979, kun historianharrastajien ryhmä löysi metsiköstä joukkohaudan mutta pysyi asiasta vaiti aina […]
Arvostelu
Ei varmasti ole helppoa kirjoittaa elävän monarkin elämäkertaa, tulipa tehtävä sitten pyytämättä tai pyydettynä. Useita elämäkertoja kirjoittanut toimittaja ja kirjailija Ingar Sletten Kolloen on varmasti tasapainoillut monenlaisten odotusten ja rajoitusten kanssa kirjoittaessaan Norjan kuningattaren, Sonjan (o.s. Haraldsen, 4.7.1937 ) elämäkertaa, joka ilmestyi Norjassa vuonna 2012 nimellä Dronningen. Kirjoittaja on päässyt tutustumaan kuningattaren omiin arkistoihin, ja […]
Arvostelu
Kuluttamisen vallankumous Kulttuurihistorian tohtori Riikka Forsströmin mukaan Ranskan yli pyyhkäisi 1600- ja 1700-luvuilla todellinen kuluttamisen vallankumous, joka muutti ihmisten välisiä suhteita ja kaupankäynnin lainalaisuuksia. Tuolloin syntyi meidän aikamme kulutuskulttuurin perustana oleva moderni kulutusyhteiskunta – ei vasta 1800-luvulla, kuten jotkut väittävät. Eräiden tutkijoiden mukaan kulutusyhteiskunnan alkumuoto löytyy 1300–1400-luvulta, mutta tiedetään, että jo 1100-luvulta lähtien Ranskassa kontrolloitiin […]