FT Petri Laukka ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ovat kirjoittaneet ajankohtaisen teoksen loukkaamisesta ja loukkaantumisesta. Vihapuheesta, uhriutumisesta, vastakkainasettelusta ja sosiaalisen median huonomaineisesta keskustelukulttuurista on julkaistu paljon viime vuosina, joten ensiajatukseni oli, mitä uutta tämä teos voi tuoda keskusteluun. Lähin vastaava kirja lienee 2019 julkaistu Asta Lepän Sävyttömät sanat: kun vastakkainasettelut saivat vallan. Solvaajat-kirja erottautuu muista […]

Lue lisää

Ruotsin sanomalehtiarkisto Svenska dagstidningar avautuu huhtikuun ajaksi myös uudemman aineiston osalta. Aiemmin vapaasti netistä luettavissa oleva aineisto ulottui vain vuoteen 1904, mutta nyt vapaasti luettavia aineistoja on poikkeuksellisesti avattu myös kattamaan uudempaan materiaalia

Lue lisää

Tuskinpa lienee toista niin jäyhää hahmoa kansalliskirjallisuudessa kuin Zacharias ”Sakari” Topelius. Sekä lastentarinoilla että sukupolvesta toiseen kiertäneellä Maamme-kirjalla (1875) Topelius vakiinnutti maineensa kristillisiä arvoja saarnaavana kansanvalistajana. Viime vuonna vietettiin koko kansan satusedäksi tituleeratun kirjailijan 200-vuotisjuhlia, mutta vähänpä nekään päivittivät taiteilijakuvaa. Topeliuksen pitkään ja työteliääseen uraan mahtuu kuitenkin tekstejä, jotka toivat kotimaiseen kaunokirjallisuuteen uusia aihelmia ja […]

Lue lisää

Viime syksynä julkaistu Suomen Kuvalehden satavuotishistoria on muhkea: normaalikirjaa isompi, sivuja lähes 500, kirjoittajia kaksi. Urakka on pantu puoliksi: Vesa Vares tarkastelee lehteä perustamisvuodesta 1916 vuoteen 1965, Sakari Siltala johdattelee lehden ja lukijan vuodesta 1966 aina nykypäivään asti. (Nykypäivä tarkoittaa tässä aivan äskettäistä lähimenneisyyttä – mukana on tapahtumia, jotka eivät ihan jokaiseen historiateokseen ole ehtineet, […]

Lue lisää

Maria Romantschuk kertoo kirjansa alkusanoissa, että häneltä oli jo ehditty kysyä muistelmia moneen kertaan. Ne ilmestyivät lopulta tänä syksynä kahden kirjoittajan yhteistyönä. En kyllä ymmärrä, mitä lisäarvoa Pirjo Hounin mukanaolo tekstiin tuo, mutta Journalisti-lehden (Journalisti 11/2014) mukaan Romantschuk nimenomaan itse pyysi häntä kirjoittajakumppanikseen. Ehkäpä se, että kirja valaisee hetkittäin laajastikin myös keskushenkilöidensä yksityiselämää, on iltapäivä- […]

Lue lisää