Humanistinen kaupunkitutkimus -teoksen toimittajat Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson ja Panu Savolainen toteavat esipuheessaan, että kaupunkitutkimuksessa keskeistä on monitieteisyys, metodien rikkaus ja vuorovaikutus, ja tutkimustulokset kiinnostavat usein myös yliopistojen ulkopuolella. Humanistisen kaupunkitutkimuksen he kertovat olevan kulttuurisesti, kielellisesti ja historiallisesti painottunutta, ja pyrkivän kaupunkilaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan: 1) […]
Mary Ann, Polly Nichols, Annie Chapman, Elizabeth Stride, Catherine, Kate Eddowes ja Mary Jane Kelly – viiden naisen nimet, jotka eivät välttämättä ole tuttuja eivätkä sano keskivertolukijalle mitään. He kaikki kuitenkin elivät 1880-luvun Lontoossa, kulkivat kaupungin kaduilla ja kuolivat siellä samana syksynä 1888. Paremmin naiset tunnetaan Viiltäjä-Jackin uhreina: vuoden 1888 elokuun lopusta marraskuuhun asti tuntemattomaksi […]
Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]
Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]
Suomen valokuvataiteen museo julkaisee loppuvuoden aikana yhdeksänosaisen kuva-aiheisen podcastin, johon on saatu avustusta Museovirastolta. Kuva ois kiva on asiantuntijapodcast, jonka vaihtuvina vieraina kuullaan valokuvaajia, asiantuntijoita ja tutkijoita. Podcastissa käsitellään valokuvausta eri näkökulmasta ja pureudutaan kuvan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin vaikutuksiin.
Selasin erään työprojektin yhteydessä naisten asepalveluksesta kertovia lehtileikkeitä vuosilta 1994–1996. Sanomalehtien otsikoissa kuvastui aluksi epäily: erityisesti eduskunnassa taitettiin peistä puolesta ja vastaan. Mielipidetiedustelujen mukaan noin kaksi kolmasosaa naisista hyväksyi naisten asepalveluksen, vajaa kolmasosa vastusti. Viisi sadasta vastaajasta ei ottanut kantaa asiaan. Lopulta lehtijutut olisivat yhtä hyvin voineet kertoa vaikka jääkiekkokullasta, niin täynnä hehkutusta ja ihailua […]
Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]
Arvostelu
Satavuotiaan Suomen historiassa on vielä monta unohdettua tai salattua sivujuonta. Naiset tuntuvat monesti jäävän historian tekijöinä ja subjekteina marginaaliin. Siinä mielessä on tärkeää, että useat tutkijat ovat viime vuosina päätyneet kartoittamaan arjen ilmiöitä ja naisten asemaa eri vuosikymmeninä. Kansalaissodassa naisten rooli oli monella tavalla korostetun traaginen. Porin punaiset naiset Tiina Lintusen tutkimus Punaisten naisten tiet […]
Naisten aika pääotsikkona luo heti kuvan siitä, että sisältö kertoo ajankohdasta, jolloin on naisten vuoro vaikuttaa. Naisten aika määritelläänkin heti kirjan johdannon alussa koskemaan aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, jolloin ”naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta.” Näihin kahteen pyrkimykseen yhdistyi lisäksi naisten opinhalu. Naisten aikaa käsitellään melko kattavasti johdannossa, jossa esitellään lyhyesti […]
Arvostelu
Mitä yhteistä on nykypäivän uraohjuksilla, puumanaisilla ja uuden ajan alun naimattomilla piikatytöillä? Ilmeisesti paljonkin, ainakin jos on uskominen Piikojen valtakunta-kirjan kirjoittajaa Tiina Miettistä. Suurelle yleisölle suunnattu teos kuvaa naimattomien naisten elämää, kohtaloita ja ratkaisuja varhaismodernin ajan Ruotsin valtakunnassa, johon myös Suomi tuolloin kuului. Miettinen on Ruotsin vallan ajan perhe- ja sukuhistoriaan perehtynyt historiantutkija ja kirja […]
Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä […]
Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun. Sivupolkuja-kokoelman pääasiassa nuoremman polven tutkijoista […]