Eletään sortokausia. Etelä-Pohjanmaalla, Ylihärmässä syntyy maailmaan vuonna 1884 poika, joka saa nimekseen Vihtori Kosola. Perhe muuttaa vuonna 1888 Lapualle vastapäätä Lapuan kirkkoa. Kun isä, Iisakki Kosola kuolee vuonna 1901, jää kotitilan hoito käytännössä seitsemäntoistavuotiaan pojan harteille. Lukumiestä Vihtorista ei tule, vaikka haluja olisi ollutkin. Sen sijaan hän opiskeli maatilan hoitoa ja hänestä kehittyi uudistuvan maatalouden […]
Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]
Professori, filosofian tohtori Touko Perko tarttuu uusimmassa kirjassaan aiheeseen, jota on tutkittu enemmän kuin mitään muuta Suomen historiaan liittyvää. Sisällissodan nimittäminen vapaussodaksi ei nykypäivän kielenkäytössä ole kovinkaan tavallista, mutta Perkolla on kirjansa nimelle vahvat perustelut. Kumpikin puoli kun katsoi käyvänsä vapaussotaa: siinä missä valkoiset mielestään sotivat vapauttaakseen itsenäiseksi julistautuneen Suomen lopullisesti Venäjästä, punaiset katsoivat taistelevansa […]
Hannu Kotila on kasvatustieteen tohtori, joka on julkaisut useita tietokirjoja pedagogiikan alalta, sekä historian harrastaja, jolta on aikaisemmin ilmestynyt omasta isoisästä Matti M. Kotilasta kertova Tasavaltalainen talonpoika (2018). Kotilan uusin teos Lapuan laki vai laillisuuslinja. Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932 tarjoaa paikallistason näkökulman Maalaisliiton sisäisiin valtataisteluihin 1930-luvun alun Pohjanmaalla. Isoisä on tärkeä henkilö tälläkin kertaa, kun […]
Tietokirjailija ja kaupunkiopas Pauli Jokinen on kirjoittanut toisen kirjansa murhien historiasta, Helsingin murhahistoria – 110 tarinaa henkirikoksista ilmestyi vuonna 2020. Verikoirat. Ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä käsittelee tarkemmin ns. ensimmäisen sortokauden ajan väkivaltahistoriaa. Jokinen kuvailee Suomen aktiivisen vastustuspuolueen, työläisaktivistien ja muiden terroristien tekemiä väkivaltarikoksia Helsingissä ja osittain myös Helsingin ulkopuolella. Jokisen Verikoirat yhdistää paikallishistoriaa ja […]
Arvostelu
Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]
Englanniksi vuonna 2012 ilmestynyt artikkelikokoelma War in Peace: Paramilitary Violence in Europe after the Great War on ansainnut ripeän suomennoksensa. Teos havainnollistaa, kuinka sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukot harjoittivat väkivaltaa ja pyrkivät täyttämään vallankumousten ja sekavien olojen synnyttämiä valtatyhjiöitä eri puolilla ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa. Tuttuja selitysmalleja kyseenalaistava ylirajainen tutkimusote Sodasta rauhaan sisältää painokkaan johdantoluvun ja […]
Arvostelu
Suomessa julkaistiin vuoden kuluessa kolme terrorismikirjaa, jotka pyrkivät täyttämään käsikirjan tehtävän. Jokaisessa on yleinen teoriaosuus, jota seuraa valikoitujen alueiden konfliktien ja yksittäisten terroristijärjestöjen esittelyt. Merkillisintä on, että tuoreimman kirjan tekijät Leena Malkki ja Jukka Paastela eivät edes mainitse Christian Jokisen ja Anssi Kullbergin (2006) tai Erkki Nordbergin (2007) vastaavia teoksia, vaikka lähdeluetteloon on mahdutettu kesäkuussa […]