Tietosanomat
Vuonna 1967 vietettiin Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaa. Samanaikaisesti Presidentinlinnan juhlallisuuksien kanssa, kerääntyivät pääkaupungin asunnottomat Eteläsuomalaisen osakunnan tiloihin Uudelle ylioppilastalolle. Kyse oli Marraskuun liikkeen yhdessä Kiila ry:n kanssa järjestämästä itsenäisyyspäivän vastaanotosta Helsingin asunnottomille. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota asunnottomien tilanteeseen.
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Theodor W. Adornon (1903-1969) vuonna 1967 pidetyn luennon julkaisu nykyhetkessä vie helposti ajatukset 2000-luvun oikeistopopulistisiin virtauksiin läntisessä maailmassa. Ja miksi ei veisi, yhtäläisyyksiä löytyy helposti siinä missä eroavaisuuksiakin. Nationalismin haamumainen nousu keskellä globalisaatiokehitystä, nopea tuotanto- ja viestintäteknologinen muutos, pääomien keskittyminen ja affekteihin nojaavan propagandan menestys yhdistävät ilmiöitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on yksittäisestä […]
Atte Kalevan tavoitteena on antaa kirjassaan välineitä asiapohjaisen ja kriittisen keskustelun tueksi ja vaientaa näin aiheesta kumpuava rasistissävytteinen rummutus. Kaleva toistaa kirjassaan useasti, että kaikkien muslimien leimaaminen väkivaltaisiksi jihad-taistelijoiksi on tarpeetonta. Vain pieni osa islaminuskoisista radikalisoituu ja toteuttaa silmitöntä väkivaltaa. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää se, että jihadistit itse kokevat olevansa hurskaita muslimeita ja toimivansa oikein […]
Arvostelu
Oululaisen Henrik Holapan (s. 1985) ”muistelmat” Minä perustin uusnatsijärjestön on itsetilitysmäinen kuvaus nuorukaisen tiestä Suomen Vastarintaliikkeen johtoon. Kirja on myös avoin anteeksipyyntö niille, jotka ovat Holapan kirjoitusten ja tekojen takia kärsineet. Nuori mies ei säästä itseään – jätettyään 3-4 vuotta sitten järjestönsä ja menneen elämänsä. Kirjan viimeistelyvaiheessa Holappa asui Kiinassa, rakkauden viemänä, mutta ehkä myös […]
Arvostelu
Gérard Chaliandin ja Arnaud Blinin toimittama teos terrorismin historiasta etenee pääosin kronologisesti, poikkeuksina muutama temaattinen artikkeli. Se ei ole kevyttä luettavaa sisältönsä ja esitystapansa vuoksi, mutta toisaalta neutraalin toteava tyyli myös miellyttää. Kirjassa ei vedota tunteisiin, ”raaka fakta” seuraa toinen toistaan, ja lukijalle jää moraalisen pohdinnan liikkumavara. Vasta aivan kirjan lopussa aletaan pohtia terroristi-iskujen ehkäisemisen […]
Arvostelu
Syksyn 2006 ja syksyn 2007 välillä Suomessa julkaistiin kolme terrorismin käsikirjaa. Samaan aikaan Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi 14 kirjoittajan artikkelikokoelman ”puheenvuoroksi terrorismia koskevaan tutkimukseen” (s. 7). Kaikki kirjoittajat eivät ole poliisin palveluksessa, mutta koska kirjaa käytettäneen oppikirjana, se tarjoaa mahdollisuuden arvioida, millaisen tiedon pohjalta poliisit opiskelevat terrorismia. Lähdeluettelot ovat kunkin artikkelin lopussa, joten täytyy tarkistaa 13 kohdasta […]
Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia […]