Oululaisen Henrik Holapan (s. 1985) ”muistelmat” Minä perustin uusnatsijärjestön on itsetilitysmäinen kuvaus nuorukaisen tiestä Suomen Vastarintaliikkeen johtoon. Kirja on myös avoin anteeksipyyntö niille, jotka ovat Holapan kirjoitusten ja tekojen takia kärsineet. Nuori mies ei säästä itseään – jätettyään 3-4 vuotta sitten järjestönsä ja menneen elämänsä. Kirjan viimeistelyvaiheessa Holappa asui Kiinassa, rakkauden viemänä, mutta ehkä myös turvallisuussyistä.

Tavallinen perhetausta

Holapan perhetausta on tuikitavallinen: ydinperhe, kaksi vanhempaa sisarusta ja vanhemmat lähinnä alempaa keskiluokkaa. Hän kiinnostui natsiaatteesta ja Adolf Hitlerin ”perinnöstä” jo murrosikäisenä ja keräsi aiheesta, myös sotahistoriasta, kaiken mahdollisen. Myöhemmin hän laajensi kielitaitoisena lähdeaineistoja ja ystäväpiiriään aina tunnettuihin järjestöjohtajiin, nykynatseihin Amerikassa ja Euroopassa, joiden kanssa kävi tiivistä kirjeenvaihtoa. Perhe ja erityisesti sisaret olivat veljensä harrastuksista kauhuissaan, varsinkin kun tämä alkoi etsiä yhteyksiä Oulun skiniporukoihin.

Skinit olivat välivaihe ja Holapan mielestä vain humalaisia vaarattomia räyhääjiä, jotka eivät saaneet Oulussa aikaiseksi edes kunnon katutappeluja. Nuorukainen itse osallistui natsimateriaalin tuottamiseen, sen levittämiseen ja ulkomaalaisten omistamien pitserioiden ikkunoiden särkemiseen. Siinä sivussa hän etsi isompia reviirejä ja auktoriteetteja, koska halusi olla mukana aidosti järjestäytyneessä, kansainvälisessä ja päämäärätietoisessa toiminnassa.

Kansainväliset natsiyhteydet

Jo parikymppisenä Holappa matkusteli myös maailmalla tavaten muun muassa ruotsalaisia ja saksalaisia uusnatseja. 2006 hän piilotteli Oulussa asunnossaan etsintäkuulutettua saksalaista natsijohtajaa Gerhard Ittneriä ja loi suhteet myös ”kävelevään natsiensyklopediaan” eli Roy Amstrongiin. Vuosina 2008-2009 Holappa asui pitkään Amerikassa John de Nugent nimisen kuuluisan aktivistin ”au pairina” ja vieraana. Myös paikallinen vankila tuli tutuksi ja maastakarkoittaminen.

Kuva: Holapan vangitsemisen yhteydessä järjestivät Yhdysvaltojen uusnatsit mielenosoituksia.

Eri järjestöjen ja vaiheiden jälkeen Holapasta tuli keskeinen teoreetikko ja johtaja Suomen Vastarintaliikkeessä, jolla oli hyvät yhteydet varsinkin Ruotsin uusnatseihin. Pohjolasta haaveiltiin uutena arjalaisena maailmanvaltana. Taposta sekä pankkiryöstöistä tuomittu johtohahmo, myyttinen Klas Lund oli pian myös Holapan tuttu ja ihailun kohde.

Vuoden 2012 paikkeilla Henrik Holappa erosi Vastarintaliikkeen johtotroikasta ja alkoi epäillä aatteellisuuttaan ja toimintatapoja. Jäsenmääräkään ei kasvanut muutamaa kymmentä suuremmaksi. Vastarintaliike syyllistyi pian myös Jyväskylän kirjastopuukotukseen ja Pride-kulkueen kaasuiskuun Helsingissä. Näissä Holappa ei ollut mukana. Sen sijaan Helsingin asema-aukion syksyn 2016 kuolemantuottamuksesta Helsingissä epäilty Eppu Torniainen oli jo tuolloin järjestöaktivisti – ja epäiltynä Jyväskylänkin mellakasta.

Holappa ei kerro kovin yksityiskohtaisesti, miten irtautuminen Vastarintaliikkeestä ja entisistä ystävistä tapahtui. Ehkä kyseessä oli ”aikuistuminen”, viisastuminen lukeneisuuden kautta, mutta, näin uskon, myös ulkomaalaiset naisystävät (ukrainalainen, somali ja kiinalainen). Skineissä ja uusnatseissa kun on jäseninä varsin vähän tyttöjä tai naisia, ja aika monen ääriryhmän jäsenen on saanut järkiinsä pehmeämpi sukupuoli tai aito tutustuminen ulkomaalaisiin.

(Julkaistu aiemmin Karjalainen-lehdessä 23.10.2016)