Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. Finska hushållningssällskapets arkiv och skrifter som källa för forskning 26 (Åbo Akademis bibliotek. Stencilserie 47), 1993 Åbo). Sieniä käytettiin […]

Lue lisää

Hotelli- ja Ravintolamuseo kutsuu kaikki Suomen ravintoloitsijat tallentamaan 100-vuotiaan Suomen ruokalistat museon digitaaliseen Restopedia-tietopankkiin. Heinon Tukun tukeman Menupedia-kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja valtakunnallinen otos siitä, mitä Suomen ravintoloissa vuonna 2017 nautittiin. Mitkä raaka-aineet ja annokset olivat muodissa? Mitä annokset maksoivat? Näkyikö listoilla muita selkeitä trendejä?

Lue lisää

Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]

Lue lisää

”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”.  – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]

Lue lisää

Jaakko Hämeen-Anttilaja Venla Rossiovat asettaneet teoksensa tavoitteeksi selvittää, millaisen aseman ruoka on saanut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia erilaisten ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut, ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina (Otava, 2015) vastaa monipuolisesti näihin kysymyksiin ja samalla moniin muihinkin. Muinaista muonaa Teoksen ensimmäisessä luvussa käydään läpi ravitsemukseen ja ruokailuun […]

Lue lisää

Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]

Lue lisää

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]

Lue lisää

Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistetiin tuolloin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta . Eduard Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. […]

Lue lisää