Svenska Litteratursällskapetin vuonna 2022 julkaisemaa Historiska recept -tietokantaa voi pitää varsinaisena kulttuuritekona ja valtaisana kädenojennuksena kotitalouden ja ruokakulttuurin historian tutkimukselle. Tietokanta sisältää 1 111 reseptiä ja ohjetta kuudesta käsikirjoituksesta, jotka ovat olleet käytössä Suomen alueen kartanoissa noin vuosien 1720 ja 1850 välisenä aikana. Aikakausi oli suurten muutosten aikaa ruoka- ja juomakulttuurissa: keskiajan, renessanssin ja barokin […]
Tietosanomat
Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee sivuston Historiska recept, jolta löytyy runsaat tuhat 1700- ja 1800-lukujen ohjetta ruuanlaittoon, kotilääkintään, värjäykseen ja tahranpoistoon.
Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) on ensimmäinen teos, joka esittää laajasti ruoan suomalaisen historian paitsi ajallisesti, myös leveyssuunnassa. Muualla maailmassa syvempi kiinnostus ruoan historiaan alkoi viime vuosisadan lopulla, jolloin ilmestyi eri puolilla kansallisia historioita ja useitakin merkittäviä ruoan globaaleja historioita. Mainittakoon muutama: Reay Tannahill, Food in History, Maguelonne Toussaint-Samat, History of […]
Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. Finska hushållningssällskapets arkiv och skrifter som källa för forskning 26 (Åbo Akademis bibliotek. Stencilserie 47), 1993 Åbo). Sieniä käytettiin […]
Miikka Voutilainen on tutkinut talouskasvuun, elintasoon ja väestöhistoriaan liittyviä kysymyksiä. Hänen Suomen 1860-luvun nälkävuosia koskeva väitöskirjansa Poverty, Inequality and the Finnish 1860s Famine tarkastettiin vuonna 2016 Jyväskylän yliopistossa. Uudessa teoksessaan Nälän vuodet: Nälänhätien historia hän käsittelee laajoja ja yleisiä ruokakriisien tekijöitä ensi sijassa Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Hän huomioi myös eri tapausten vaihtelevia ominaispiirteitä. Hän […]
Hotelli- ja Ravintolamuseo kutsuu kaikki Suomen ravintoloitsijat tallentamaan 100-vuotiaan Suomen ruokalistat museon digitaaliseen Restopedia-tietopankkiin. Heinon Tukun tukeman Menupedia-kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja valtakunnallinen otos siitä, mitä Suomen ravintoloissa vuonna 2017 nautittiin. Mitkä raaka-aineet ja annokset olivat muodissa? Mitä annokset maksoivat? Näkyikö listoilla muita selkeitä trendejä?
Arvostelu
Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]
”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”. – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]
Arvostelu
Jaakko Hämeen-Anttilaja Venla Rossiovat asettaneet teoksensa tavoitteeksi selvittää, millaisen aseman ruoka on saanut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia erilaisten ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut, ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina (Otava, 2015) vastaa monipuolisesti näihin kysymyksiin ja samalla moniin muihinkin. Muinaista muonaa Teoksen ensimmäisessä luvussa käydään läpi ravitsemukseen ja ruokailuun […]
Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]
Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]
Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistetiin tuolloin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta . Eduard Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. […]
Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi ”Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä” on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on ”leivoksen esihistoriaa”, leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan. Samoin tulevat selvitetyksi niin karjalanpiirakoiden kuin pettuleivän tekotavatkin. Ennen kuin Lönnqvist pääsee leivokseen hän […]