Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.
Vuonna 1825 rakennetusta Kourlan kartanosta Vihdissä on löydetty asekätkö.
Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]
Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]
Lähi-itään erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kuvaa Ääniä sodasta -teoksessa pitkään jatkuneen Syyrian sodan taustoja, tapahtumia ja Suomeen asti ulottuneita vaikutuksia. Teos on palkittu aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön Kanava-palkinnolla.
Jaakko Puuperän toimittamalle teokselle on antanut taloudellisen tukensa ja sisällöllisen panoksensa Jääkärisäätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää jääkärien perintöä ja muistoa. Kirjan kirjoittajat ovat niin Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen aktiiveja, jääkäriliikkeen historiaa harrastavia tahoja, Puolustusvoimien henkilöstöä kuin akateemisia historiantutkijoita. Yhteensä kirjoittajia on 21, joten kyseessä on suuren kirjoittajajoukon yhteistyön tulos. Useasta eri taustasta tulevasta kirjoittajasta […]
Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.
Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa on nimensä veroinen teos. Se hakee vertaistaan vaikka millä mittapuulla. Tuskinpa monikaan vuotta 1918 käsittelevä tutkimus katselee tapahtumia niin selkeästi puna–valkoisen jakolinjan molemmin puolin kuin Jenni Merovuon taidolla toimittama uusi vuosikirja. Siksi on hienoa, että se leviää kouluihinkin: opettaja Soili Lammi on laatinut siitä sopivan paketin oppilaita varten. Toinen kirjan erityispiirre on […]
Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan […]
On heti alkuun todettava professori Viljo Rasilan monumentaalisen teoksen suurin ongelma. Kirja ei ole yleisesti saatavilla, ilmeisesti ei mistään eikä millään hinnalla. Yli kolmen kilon painoista, laadukkaasti kuvitettua ja sidottua suurteosta on painettu vain 1918 numeroitua kappaletta, joita ei ainakaan netistä löytynyt myytävänä. Tilanne on sitä sitäkin ikävämpi, koska Rasilan teos on mielestäni paras kaikista […]
Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]
Uusia näkökulmia ja ehkä myös tulkintoja tasavallan alkuvaiheista lienee lupa odottaa seuraavan parin vuoden aikana; ensi vuonnahan Suomi juhlii syntymäpäiviään. Seuraavan vuoden muistelunaihe onkin sitten synkempi: silloin sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Kaikkea tuosta muutaman kuukauden mittaisesta historian saranakohdasta ei ole vielä kerrottu – sen osoittaa myös Paavilaisen teos, joka on hetkittäin varsin rajua luettavaa. […]
Arvostelu
Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]
Espanjan sisällissotaa lähestytään kirjassa karkeasti ottaen kolmesta näkökulmasta. Ne ovat poliittis-oikeushistoriallinen, kirjallisuuden, runouden ja visuaalisten taiteiden sekä suomalaisen vasemmiston ja työväenliikkeen näkökulma. Poliittis-oikeushistoriallinen näkökulma Jukka Kekkosen kirjoitus ”Espanjan sisällissota, poliittinen väkivalta ja vastustajiin kohdistuneet rankaisutoimet vertailevasta näkökulmasta” kannattaa lukea huolella, mikäli ei ennestään tunne Espanjan sisällissotaa. Se oli nimittäin jopa sisällissotien joukossa harvinaislaatuisen monimutkainen. Kekkosen kirjoitus […]