Yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin perusajatus onnistuneen julkisen keskustelun tuottamasta järjellisestä yhteisymmärryksestä joutuu tässä teoksessa koetukselle. Habermas halusi kiinnittää huomion oman aikansa, käytännössä 1960-1980-lukujen, julkisuuden kaupallisuuteen ja puoluepoliittisuuteen. Tässä kirjassa sanoudutaan irti Habermasin kaltaisesta julkisuutta arvottavan kokonaisselityksen etsimisestä eikä toimittajilla ole avointa yhteiskunnallista agendaa. Loppuluvussa tyydytään kokoamaan ja kertaamaan yksittäisiä, aiheiltaan hyvinkin spesiaaleja artikkeleita. Toisaalta vain näin […]

Lue lisää

Filosofian tohtori, dosentti Anu Lahtinen on historiantutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on hoitanut erilaisia professorin tehtäviä Helsingin yliopistossa vuodesta 2017 ja seuraa tiedemaailmaa ja korkeakoulupolitiikkaa myös Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Filosofian maisteri Tuula Vainikainen on tiedeviestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt yliopistohallinnossa ja on nykyisin tuottelias tietokirjailija. Hän on ennen tätä kirjaa kirjoittanut 17 tietoteosta terveydestä, hyvinvoinnista […]

Lue lisää

Turhan tiedon kirja: tutkimuksista pois jätettyjä sivuja –teoksen johdannossa kiteytetään tieteen ahdinko ja nykyisen yliopistopolitiikan järjettömyys: tietoa tuotetaan ja tiedettä tehdään tällä hetkellä innovaatiot ei sivistys, tieteen vapaus tai tieto itsessään etusijalla. Toimittajat suomivat asetelmaa, jossa yliopistot profiloituvat ongelmienratkaisijoiksi ja opiskelijoita valmistetaan kerryttämään yhteiskuntaa hyödyttäviä taitoja sen sijaan, että päämäärinä olisivat sivistysyliopistona toimiminen ja akateemisen […]

Lue lisää

Kotimaiseen tutkittuun tietoon on avautunut uusi oikopolku . Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla.

Lue lisää

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Tieteessä tapahtuu -lehden uusin numero 1-2020 on ilmestynyt. Uusimman lehden artikkelien tiedepoliittisia aiheita ovat vastuullinen tiede ja tiedeneuvonta. Lisäksi on artikkeleita esteettisestä ympäristösivistyksestä sekä tieteen ja uskonnon välisestä vuoropuhelusta, esimerkkinä on evoluutioteoria.

Lue lisää

Tieteellisten seurain valtuuskunta kutsuu tieteentekijöitä osallistumaan #SiksiTieteellinenSeura-kampanjaan syyskuun aikana osana seuran 120-vuotisjuhlaa. Kampanjan tarkoituksena on juhlistaa TSV:tä ja tieteellisiä seuroja, niiden merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja jäsenilleen sekä tehdä tieteellisten seurojen työtä näkyväksi. Yhdeksän tieteellistä seuraa, mukana esimerkiksi Suomen Tiedeseura, perusti Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuonna 1899. TSV hoiti aluksi perustajaseurojen kirjastoa ja ylläpiti niille tarkoitettuja toimitiloja […]

Lue lisää

Kari Raivion kirja liittyy ”totuudenjälkeisen ajan” innoittamien kirjojen vuohon. Totuuden ja valheen, luotettavuuden ja epäluotettavuuden, puolueettoman tiedonvälityksen ja agendan ajamisen välisiä rajankäyntejä on viime aikoina kirkastettu useissa Suomessa julkaistuissa kirjoissa. Esimerkinomaisesti voidaan luetella muun muassa seuraavat teokset: Jantunen (2015), Sarja (2016), Levitin (2017), Pörsti (2017), Korvela & Vuorelma (toim. 2017), Haasio, Ojaranta & Mattila (2018). […]

Lue lisää

Tieteessä tapahtuu lehden uusin numero 2-2018 on ilmestynyt. Lehti on vapaasti luettavissa ja ladattavissa lehden sivuilta. *** Tieteessä tapahtuu 2-2018     Tieteelliset seurat tieteen ja tiedeyhteisön kehittäjinä LEA RYYNÄNEN-KARJALAINEN ARTIKKELIT Nils Nordenskiöld – suomalaisen mineralogian ja geologian uranuurtajan oppivuodet KRISTIINA KALLEINEN Jatkumoita, käänteitä ja kehityspolkuja – saksan kielen opetusta ja tutkimusta 100-vuotiaassa Suomessa LEENA […]

Lue lisää

Maailma muuttuu ja tieteen on muututtava sen mukana. Siksi ei ole ihme, että tieteen asemaa nyky-yhteiskunnassa on pohdittu viime aikoina paljon. Tällä kertaa asialla on Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen. Väliverronen pohtii kirjassaan Julkinen tiede muun muassa tieteen kuvastoa populaarikulttuurissa, tiedeviestintää sekä tieteentekijöiden roolia yhteiskunnallisina vaikuttajina. Repäiseviä otsikoita metsästämässä Kirjan aloitusluvut pohtivat tieteen kuvaa […]

Lue lisää

Usein tutkija löytää jotain aivan muuta kuin mitä on lähtenyt etsimään. Tuloksena on joukko maailmaamme mullistaneita havaintoja ja keksintöjä. Minkälaisia edellytyksiä nyky-yhteiskunta tarjoaa sattuman kautta tapahtuville läpimurroille? Mitä tarinat maailmaa mullistaneista koneista kertovat historiasta? Suomalaiset ovat ylpeitä innovaatioistaan, syystäkin. Mitä tarjottavaa suomalaisilla innovaatioilla on Euroopalle ja muulle maailmalle? Entä mitä tieteellä ja innovaatioilla on meille […]

Lue lisää

Julkaisemisesta on tullut entistä tärkeämpää tämän päivän tiedeyhteisöissä.  Yliopistojen rahoitus ja tutkijan oman pätevyyden mittaaminen ovat kiinni julkaisujen määrästä ja niiden saamista Jufo ynnä muista luokituspisteistä.  Myös vaatimukset kertoa tutkimustuloksista suurelle yleisölle on kasvanut. Tiedettä pitäisi pystyä popularisoimaan. Julkaise tai tuhoudu! on Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen professorin Erkki Karvosen ja yliopistonlehtori Terttu Kortelaisen sekä Itä-Suomen yliopiston […]

Lue lisää

Taisteleva tutkimus tarkoittaa kriittisesti kantaa ottavaa ja toiminnallista tutkimusta, jossa tutkija tarkastelee sosiaalista todellisuutta ja muuttaa maailmaa yhdessä eri toimintakentillä työskentelevien ihmisten kanssa. Tämä on yksi määritelmä, jonka poimin Juha Suorannan (s. 1966) ja Sanna Ryynäsen (s. 1972) äskettäin ilmestyneestä teoksesta Taisteleva tutkimus. Se on ilmeisesti hyvin intensiivisen yhteistyön tulos, sillä kirjoittajien panosta ei ole […]

Lue lisää

Mitan muunnelmien lähtökohta on käsitehistoriallinen ja se vastaa mitan käsitteen määrittelyn, käyttöyhteyksien sekä mitan ja mittaamisen tiedollisen merkityksen ongelmiin. Tutkimus todistaa, että mitan käsite ja mittaamisen käytännöt ovat muokanneet tieteen todellisuuskäsitystä historian kuluessa huomattavan paljon. Erilaiset mittaamiseen liittyvät kysymykset ovat olleet laajasti astronomian, fysiikan ja muiden matemaattisten luonnontieteiden agendalla, mutta Perhoniemi on rajannut tutkimuksensa mitan […]

Lue lisää