Jos suhde Karl Marxiin on ollut ristiriitainen, niin sitä on ollut myös hänen oma suhtautumisensa erityisesti Venäjään. Kirjan Marx ja Venäjä toimittaja Vesa Oittinen kuvaa suhdetta viha-rakkaussuhteeksi. Nuori Marx oli nykytermein ilmaistuna russofobi, jolle Venäjä näyttäytyi kaukana idässä sijaitsevana demokratian ja edistyksen vihollisena. Silti tämä ”idän barbaria” kiehtoi Marxia siinä määrin, että hän myöhemmin, 1870-luvulla, […]

Lue lisää

Venäjän kohtalo, paikka ja tulevaisuus villisti muuttuvassa maailmassa on teema, jota itänaapurissamme on pohdittu erityisen paljon vuoden 1991 jälkeen. Myös Suomessa on ilmestynyt ns. Venäjän ideaa käsittelevää kirjallisuutta – esimerkiksi Christer Pursiaisen mainio johdatus ”Venäjän idea, utopia ja missio” (1999) ja valtiomiestason julkaisu ”Venäjän idea”(2001), ex-presidentti Mauno Koiviston kynästä. Aleksanteri-instituutin tuotteliaan tutkijan, Venäjää ja venäjää […]

Lue lisää

Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, toimittaja Anne Kuorsalo sekä valtiotieteen maisteri, toimittaja Martti Valkosen yhteistyö poiki viime vuoden syksyllä jo kolmannen Neuvostoliittoa/Venäjää käsittelevän teoksen. Aiheena oli tällä kertaa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB ja sen perintöä jatkava Venäjän FSB. Aihe on arka, tärkiiton historiaeä ja ajankohtainen. Poikkeuksellisesti Editan Kleio-sarjan päätoimittaja, kustannuspäällikkö Outi Karemaa on kirjoittanut […]

Lue lisää

Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]

Lue lisää

Arvostelu

Eittämättä sekä Pietari-säätiö että Kustannus Oy Taifuuni ovat tehneet kulttuuriteon julkaistessaan kokoelman venäläisen akateemikon Dmitri Lihatsevin esseitä 1980-luvun puolivälistä. Lihatsev on ollut tähän saakka toinen länsimaissa tunnettu neuvostoajan venäläinen huumorintutkija. Toinen, ja huomattavasti tunnetumpi, on Mihail Bahtin jonka Rabelaisin huumoria käsittelevä tutkimus on todellinen alan klassikko. Bahtin onkin juuri se tutkija, johon Lihatsev koko ajan […]

Lue lisää

Arvostelu

Rautateihin – aina niiden rakentamisesta käyttöön – on liittynyt monenlaisia intohimoja, jotka vaikuttavat yksilötasolta aina laajempiin linjauksiin. Rautateiden rakentamisen takana olevaa ajatusmaailmaa, eräänlaista teknologista katselutapaa, purkaa yhdestä näkökulmasta Alpo Juntunen teoksessaan ”Valta ja rautatiet”. Kirjassa kuvataan Luoteis-Venäjän rautatielinjausten syntyä 1890-luvulta toiseen maailmansotaan lähinnä poliittisesta perspektiivistä. Teoksessa osoitetaan rakennussuunnitelmien taustalla oleva jatkumo, joka ilmenee pitkälti yhtenevinä […]

Lue lisää