Viime vuosien aikana sekä historioitsijat että toimittajat ovat kirjoittaneet Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita koskevia teoksia. Jokainen lukemani kirja on pannut miettimään Ukrainan kohtaloa sekä Putinin ajatusmaailmaa, mielenliikkeitä ja toimintaa. Kirjat ovat myös saaneet ihmettelemään mieletöntä vallan ja rahan himoa sekä häikäilemätöntä ja julkeaa pyrkimystä valtaan Ukrainan ja Venäjän lisäksi muuallakin maailmassa. Tähän mennessä pysäyttävin […]
Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]
Kansainvälinen yhteisö on Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen ymmällään. Onko Venäjä julma Leviathan vai arvaamattomien johtajiensa uhri? Kaksi suhteellisen tuoretta historiateosta, Antony Beevorin Russia: Revolution and Civil War 1917–1921 (2022) ja Vladislav Zubokin Collapse: The Fall of the Soviet Union (2021) etsivät vastausta Venäjän 1900-luvun käänteentekevistä kumouksista. Beevor on tuottelias sotahistorian kirjoittaja ja Zubok London School of Economicsin tutkija. […]
Tietosanomat
Vaikka medievalismi on kansainvälisesti laaja ja aktiivinen tutkimuskenttä, kansainväliselle yleisölle on tuotettu melko vähän tutkimusta keskiajan historian käytöstä Suomessa ja Venäjällä. Medievalism in Finland and Russia: Twentieth- and Twenty-First Century Aspects -teos tarttuu tähän tutkimusaukkoon.
Vladimir Putinin puhe lokakuun lopulla Valdai-klubin tilaisuudessa oli yllättävä. Hän esitti suurta närkästyjää ja väitti, että koko venäläistä kulttuuria häväistään ja sen upeita suorituksia halutaan suorastaan kieltää ns. cancel-kulttuurin merkeissä. Putin ei suinkaan pahastunut ortodoksisen uskontonsa tai venäläisen korkeakulttuurin puolesta, vaan siksi, että hänen klaaniaan oli häväisty, kun sitä ei otettu mukaan lännen herrakerhoihin kirjoittaa Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen emeritus professori Timo Vihavainen.
Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikan jälkisanoihin sisältyvä pohdiskelu teoksen – esseistiikaksi hän sen tyylilajia itse luonnehtii – sopii oivallisesti tämän muutamassa kuukaudessa syntyneen kirjan motoksi. Leikola on kirjailija ja pitkän uran tehnyt toimittaja, joka ehkä muistetaan ainakin Ylen A-Studiosta. Hän on vuosikymmenten varrella ehtinyt työskennellä myös maailman kriisipesäkkeissä. Niistä nyt käsillä olevan teoksen esipuheessa […]
Venäjän opetusministeriö yhdenmukaistaa pedagogisten yliopistojensa koulutusta. Modernisoidussa opetussuunnitelmassa ei ole enää tilaa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden eikä maailman taiteellisen kulttuurin opetukselle.
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.
Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti. Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.
Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]
Agricolassa uutisoitiin aiemmin vuonna 2014 alkaneesta riidasta Ukrainan ja Venäjän välillä kultaisten museoesineiden palauttamisesta. Seitsemän vuotta kestäneeseen riitaan saatiin nyt ratkaisu Alankomaiden tuomioistuimen päätöksellä, mutta Venäjä voi vielä valittaa päätöksestä.
Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]
Esa Seppäsen uusimman Venäjä ja minä -muistelmateoksen alaotsikko kuuluu: “Näkemyksiä ja kokemuksia naapureiden sillalta”. Teksti on sujuvaa ja lukijaystävällistä – eräänlainen yhteenveto monipuolisesta elämäntyöstä, Venäjä-harrastuksesta ja tutkijan ja tulkinkin urasta aivan diplomatian ja sotilasyhteistyön huipulla. Mainittakoon heti aluksi Esa Seppäsen vähemmän tunnettu teos (lyhennelmä väitöskirjasta) Itäsuhteiden kolmiodraama: Kekkonen-Brezhnev-Kosygin (2007), joka on hyödyllistä luettavaa myös aloitteleville […]
Anna-Lena Laurén (s. 1976) kiinnostui 1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua, arvoituksellisesta itänaapurista ja sen asukkaista niin, että ryhtyi opiskelemaan venäjän kieltä ja kulttuuria oikein tosissaan tietämättä, mihin opiskelu johtaisi. Nyt hän on kirjoittanut jo vuosien ajan Venäjästä ja venäläisistä lehtien sivuilla ja useissa teoksissa luistavasti, värikkäästi, huumorintajuisesti, kriittisesti ja asioita kaunistelematta, mutta myös rakkaudella. Totuutta, valhetta ja […]
Arvostelu
Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron 60-vuotisjuhlakirja koostuu 19 eri artikkelista. Kaikki koskevat luonnollisesti Venäjää, joka on instituutin pääasiallinen tutkimuskohde. Teoksen arviointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin normaalin, yhden kirjoittajan laatiman monografian. Kattavan näkemyksen esittäminen vaatisi runsaasti tietoja kulttuurihistoriasta tiedotusoppiin ja sosiologiasta kybertutkimukseen. Yritän myös välttää henkilökohtaisia asenteita, koska Kangaspuro toimi vastaväittäjänäni vuonna 2009 eikä päästänyt […]
Tietosanomat
Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.
Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]
Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]
Osuvasti nimetty tietoteos Stalinin lavastukset on julman pelottavaa aikalaishistoriaa. Niin sanottujen “oikeusistuntojen” syytöstekstit ja “tunnustukset” voisivat naurattaa nykylukijaa elleivät olisi johtaneet kymmenien näkyvien puoluejohtajien ja armeijakenraalien teloituksiin. Käytännössä Stalinin terrori vei hautaan paitsi vähintäänkin miljoonia viattomia tavallisia kansalaisia myös näytösoikeudenkäynneissä kymmenittäin vanhoja Leninin uskottuja bolshevikkeja ja taitavia puna-armeijan kenraaleja. Armeijan johdon likvidoinnilla oli vaikutuksensa myös […]
Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Jopa dopingin vastainen kampanja tuotti tuloksia: aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Myöhemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin viisi vuotta sitten. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja, tohtori Grigori Rodtshenkov […]