Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Lue lisää

Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]

Lue lisää

1

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

Osuvasti nimetty tietoteos Stalinin lavastukset on julman pelottavaa aikalaishistoriaa. Niin sanottujen “oikeusistuntojen” syytöstekstit ja “tunnustukset” voisivat naurattaa nykylukijaa elleivät olisi johtaneet kymmenien näkyvien puoluejohtajien ja armeijakenraalien teloituksiin. Käytännössä Stalinin terrori vei hautaan paitsi vähintäänkin miljoonia viattomia tavallisia kansalaisia myös näytösoikeudenkäynneissä kymmenittäin vanhoja Leninin uskottuja bolshevikkeja ja taitavia puna-armeijan kenraaleja. Armeijan johdon likvidoinnilla oli vaikutuksensa myös […]

Lue lisää

Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Jopa dopingin vastainen kampanja tuotti tuloksia: aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Myöhemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin viisi vuotta sitten. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja, tohtori Grigori Rodtshenkov […]

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 toisen numeron teemana on historiatieteen muutos. Aihetta käsittelevät teeman johdantoartikkelissaan Antti Räihä, Petteri Impola ja Anu Koskivirta. Numerossa käsitellään myös Venäjän arkistoja ja niiden tuntemisen merkitystä.

Lue lisää

Erkki Vettenniemen teos Suomi terrorin tukikohtana jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat kirjan kiinnostavinta antia, kertovathan ne Suomesta käsin toimineen, vähän tunnetun venäläisen vallankumouksellisen terrorin ”kulta-ajasta” (jos moista ilmaisua voi käyttää) vuosina 1905-08, ja sen kukistaneesta Pjotr Stolypinin (1862-1911) terrorisminvastaisesta sodasta. Vuoden 1905 vallankumouksen tultua kukistetuksi kumoukselliset pakenivat Suomeen, jossa venäläisellä poliisilla ei ollut toimintavaltuuksia. […]

Lue lisää

1

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

Arvo Tuomisen uusi tietokirja Vladimir Putin. Koko tarina on toisenlainen elämäkerta, analyysi joka pyörii ehkä vähemmän päähenkilön yksityiselämän ympärillä kuin monet nykyiset yli-intiimit henkilöhistoriat. Vladimir Putinin valtaannousuun vuonna 2000 ei liity muutenkaan sellaisia juonitteluja ja liittoumia kuin Stalinin diktatuurin pystyttämiseen. Putinin vallankäytössä on kuitenkin samoja piirteitä kuin Stalinin. Hädän, sodan ja kriisien aikana Venäjällä korostuvat […]

Lue lisää

1

Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]

Lue lisää

1

Luiden tie – Gulagin jäljillä on liki neljäsataasivuinen kuvaus vankileirien saariston jäljistä ja muistosta nyky-Venäjällä. Teos käsittelee kattavasti myös leirijärjestelmän syntyä, kehitystä ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman, sekä sen merkitystä koko neuvostoyhteiskunnalle. Matkallaan kirjoittajat kohtaavat toisiaan muistuttavia vankileirien jäänteitä läpi arktisen alueen ja Siperian aina Venäjän Kaukoitään saakka. Venäjällä kuulee usein puhuttavan, kuinka suuri isänmaallinen […]

Lue lisää

Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]

Lue lisää

Arvostelu

Toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen reiluksi vuodeksi Sahaan eli Jakutiaan. Konttinen kirjoitti tänä aikana Helsingin Sanomiin muun muassa politiikasta, ympäristöstä, taloudesta, valtavista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksesta ja alkuperäiskansoista. Siperia on sekä matkaopas Siperiaan ja siperialaisuuteen että kuvaus suomalaisen perheen arjesta keskellä Sahaa, pienessä Töhtyrin kylässä, noin tunnin matkan päässä Sahan pääkaupungista Jakutskista. Kirjassa on neljä kuvaliitettä, ja […]

Lue lisää

Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]

Lue lisää

2

Päivälleen sata vuotta sitten Venäjän viimeinen keisariperhe lähimpine palvelijoineen joutui Tšekan eli Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin teloitusryhmän eteen Jekaterinburgissa Ipatjevin talon kellarissa. Sieltä ruumiit kuljetettiin salaisiin paikkoihin kaupungin laitamilla, missä ne yritettiin hävittää ja haudattiin. Tätä poliittista murhaa verhonnut mysteeri alkoi hitaasti ratketa vuonna 1979, kun historianharrastajien ryhmä löysi metsiköstä joukkohaudan mutta pysyi asiasta vaiti aina […]

Lue lisää

Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen. Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat […]

Lue lisää

Venäjä futisisäntänä 2018 – Historia, politiikka ja media urheilun megatapahtumissa seminaarin puheenvuorot katsottavina netissä kolmessa osassa: Osa 1. 10.15-11 ”Venäjä kansainvälisissä tapahtumissa 1800-luvulta Putinin 2000-luvun megatapahtumabuumiin”, Tutkijatohtori Pia Koivunen 11-12 ”Kuoleman ottelusta rahan valtaan. Neuvostoliittolainen/venäläinen jalkapallo ja politiikka 1930-luvulta 2010-luvulle”, Professori Vesa Vares Osan 1 esitykset https://echo360.org.uk/media/962b29a9-959a-494c-8bb6-085fad01aa76/public *** Osa 2. 13-14 ”FIFA, korruptio ja megatapahtumien […]

Lue lisää

Suomen suurin kielivähemmistö, venäjänkieliset, kotoutuu hyvin, vaikka erityisesti menneinä vuosina suomalainen media tiedotti pääosin ongelmista ja konflikteista. Ovatko venäjänkieliset sitten jo nyt tai lähitulevaisuudessa ”Huomisen suomalaisia”, kuten uutuuskirjan alaotsikko kertoo – se on kokonaan toinen asia. Suomessa oli vuoden 2015 lopussa noin 72 500 venäjänkielistä. Loppuvuodesta 2017 heidän lukumääränsä on arviolta  noin 75 000. Heistä puolet […]

Lue lisää

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]

Lue lisää