Venäjän opetusministeriö yhdenmukaistaa pedagogisten yliopistojensa koulutusta. Modernisoidussa opetussuunnitelmassa ei ole enää tilaa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden eikä maailman taiteellisen kulttuurin opetukselle.

Lue lisää

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.

Lue lisää

Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti.  Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.

Lue lisää

Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron  (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]

Lue lisää

1

Agricolassa uutisoitiin aiemmin vuonna 2014 alkaneesta riidasta Ukrainan ja Venäjän välillä kultaisten museoesineiden palauttamisesta. Seitsemän vuotta kestäneeseen riitaan saatiin nyt ratkaisu Alankomaiden tuomioistuimen päätöksellä, mutta Venäjä voi vielä valittaa päätöksestä.

Lue lisää

Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]

Lue lisää

Esa Seppäsen uusimman Venäjä ja minä -muistelmateoksen alaotsikko kuuluu: “Näkemyksiä ja kokemuksia naapureiden sillalta”. Teksti on sujuvaa ja lukijaystävällistä – eräänlainen yhteenveto monipuolisesta elämäntyöstä, Venäjä-harrastuksesta ja tutkijan ja tulkinkin urasta aivan diplomatian ja sotilasyhteistyön huipulla. Mainittakoon heti aluksi Esa Seppäsen vähemmän tunnettu teos (lyhennelmä väitöskirjasta) Itäsuhteiden kolmiodraama: Kekkonen-Brezhnev-Kosygin (2007), joka on hyödyllistä luettavaa myös aloitteleville […]

Lue lisää

2

Anna-Lena Laurén (s. 1976) kiinnostui 1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua, arvoituksellisesta itänaapurista ja sen asukkaista niin, että ryhtyi opiskelemaan venäjän kieltä ja kulttuuria oikein tosissaan tietämättä, mihin opiskelu johtaisi. Nyt hän on kirjoittanut jo vuosien ajan Venäjästä ja venäläisistä lehtien sivuilla ja useissa teoksissa luistavasti, värikkäästi, huumorintajuisesti, kriittisesti ja asioita kaunistelematta, mutta myös rakkaudella. Totuutta, valhetta ja […]

Lue lisää

Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron 60-vuotisjuhlakirja koostuu 19 eri artikkelista. Kaikki koskevat luonnollisesti Venäjää, joka on instituutin pääasiallinen tutkimuskohde. Teoksen arviointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin normaalin, yhden kirjoittajan laatiman monografian. Kattavan näkemyksen esittäminen vaatisi runsaasti tietoja kulttuurihistoriasta tiedotusoppiin ja sosiologiasta kybertutkimukseen. Yritän myös välttää henkilökohtaisia asenteita, koska Kangaspuro toimi vastaväittäjänäni vuonna 2009 eikä päästänyt […]

Lue lisää

Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Lue lisää

Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]

Lue lisää

1

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

Osuvasti nimetty tietoteos Stalinin lavastukset on julman pelottavaa aikalaishistoriaa. Niin sanottujen “oikeusistuntojen” syytöstekstit ja “tunnustukset” voisivat naurattaa nykylukijaa elleivät olisi johtaneet kymmenien näkyvien puoluejohtajien ja armeijakenraalien teloituksiin. Käytännössä Stalinin terrori vei hautaan paitsi vähintäänkin miljoonia viattomia tavallisia kansalaisia myös näytösoikeudenkäynneissä kymmenittäin vanhoja Leninin uskottuja bolshevikkeja ja taitavia puna-armeijan kenraaleja. Armeijan johdon likvidoinnilla oli vaikutuksensa myös […]

Lue lisää

Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Jopa dopingin vastainen kampanja tuotti tuloksia: aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Myöhemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin viisi vuotta sitten. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja, tohtori Grigori Rodtshenkov […]

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 toisen numeron teemana on historiatieteen muutos. Aihetta käsittelevät teeman johdantoartikkelissaan Antti Räihä, Petteri Impola ja Anu Koskivirta. Numerossa käsitellään myös Venäjän arkistoja ja niiden tuntemisen merkitystä.

Lue lisää

Erkki Vettenniemen teos Suomi terrorin tukikohtana jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat kirjan kiinnostavinta antia, kertovathan ne Suomesta käsin toimineen, vähän tunnetun venäläisen vallankumouksellisen terrorin ”kulta-ajasta” (jos moista ilmaisua voi käyttää) vuosina 1905-08, ja sen kukistaneesta Pjotr Stolypinin (1862-1911) terrorisminvastaisesta sodasta. Vuoden 1905 vallankumouksen tultua kukistetuksi kumoukselliset pakenivat Suomeen, jossa venäläisellä poliisilla ei ollut toimintavaltuuksia. […]

Lue lisää

1

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]

Lue lisää

4

Arvo Tuomisen uusi tietokirja Vladimir Putin. Koko tarina on toisenlainen elämäkerta, analyysi joka pyörii ehkä vähemmän päähenkilön yksityiselämän ympärillä kuin monet nykyiset yli-intiimit henkilöhistoriat. Vladimir Putinin valtaannousuun vuonna 2000 ei liity muutenkaan sellaisia juonitteluja ja liittoumia kuin Stalinin diktatuurin pystyttämiseen. Putinin vallankäytössä on kuitenkin samoja piirteitä kuin Stalinin. Hädän, sodan ja kriisien aikana Venäjällä korostuvat […]

Lue lisää

1

Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]

Lue lisää

1