Mitä-Missä-Milloin -kirjat ovat olleet 50 vuotta suomalaista perinnettä joulun alla. Monissa kodeissa on eri mittaisia MMM-rivistöjä. 50-vuotisen taipaleen kunniaksi MMM-toimitus julkaisi teoksen ”Puoli vuosisataa – MMM juhlakirja”. Kirja on rakennettu MMM-kirjoista tuttujen pääotsikoiden alle. Vuosikirjoista tuttu tapa käsitellä aihealueen tapahtumia kyseisen vuoden aikana on laajennettu 50 vuoden pikakelaukseksi. Lisäksi kirjan loppuosaan on otettu osio ”Vuoden uutiset ja ilmiöt”. Siinä kustakin vuodesta väliltä 1950-1999 on otettu käsiteltäväksi otsikon mukaisesti vuoteen liittyvä uutinen tai ilmiö.

Kulttuuri ja vapaa-aika

Teema lähtee liikkeelle Kari Immosen yleisesityksestä ”Kulttuurin kentän muuttuminen”, jossa hän luo katsausta sodan jälkeiseen kulttuurin. Tehtävä ei ole helppo esitettäväksi muutamalla sivulla. Immonen nostaa esiin modernismin, nuorisokulttuurin, kuusi- ja seitsemänkymmentälukujen kulttuurin politisoitumisen ja nykypäivään tultaessa sen kaupallistumisen.

”Kun Suomisen perhe television osti” (Veijo Hietala) osoittaa kotimaisten draamasarjojen tarpeen ja suosion Suomisen perheestä Kotikatuun. Kaiken ulkomaisen tarjonnan keskeltä kuitenkin kotimainen perhe-elämää kuvaava sarja nousee esiin. Elokuvien (Harto Hänninen) kohdalla juhlakirjan ilmestyminen osuu kiusalliseen kohtaan. Vuonna 1999 alkanut kotimaisen elokuvan nousu, joka ilmeisesti ainakin tänä vuonna jatkuu, jää huomioimatta. Mielenkiintoinen on taulukko jossa on listattu viiden vuosikymmenen ulkomaiset ja kotimaiset suosikkielokuvat .

”Kotimainen kirjallisuus pysyy juurillaan” (Vesa Karonen ja Otto Mattsson) vyöryttää lukijalle suomalaisen käsikirjaston. Kun tulee tunne, että ei tiedä, mitä kirjaston kaunokirjallisuuden hyllystä hakisi, kannattaa vilkaista Karosen ja Mattssonin artikkelia. Samanlaista kevyen musiikin kotimaista käsikirjastoa on luotu artikkelissa ”Rockia Euroopan reunalla” (Santtu Luoto ja Jukka Lindfors)

”Arkkitehtuuria viisi vuosikymmentä” (Kimmo Lapintie) nostaa esiin Alvar Aallon ja Reima sekä Raili Pietilän. Alvar Aaltoahan ei Suomessa voi kritikoida. Tosin klassista musiikkia käsittelevässä artikkelissa Finlandia-talon akustiikka sai moitteita. Akustiikka ei ilmeisesti ollut Aallon vahvoja puolia, sillä sama ongelma on esim. Seinäjoen Lakeuden ristissä. Lakeuden ristin pienennöksiä ovat sitten esim. Lahden Ristin kirkko ja Vuoksenniskan kirkko. Nykyarkkitehdeista Lapintie nostaa esiin Mikko Heikkisen ja Markku Komosen, jotka ovat suunnitelleet esim. Heureka-tiedekeskuksen ja Washingtonin Suomen suurlähetystön.

”Pölynimijöistä kännyköihin” (Mika Pantzar) tuo esiin mm. 1934 vuoden Seurassa julkaistun artikkelin, joka silloin jo ennusti TV:n tulon jokaiseen kotiin ja kännyköiden keksimisen ja leviämisen. Alaluku ”Toiveista totta” laittaa nuoremman polven kysymään, koska meille hankittiin sellainen ja sellainen kodinkone. Arkielämää lähellä on myös artikkeli ”Instituutiosta ihmissuhteiksi” (Riitta Jallinoja), joka mielenkiintoisella tavalla luotaa suomalaisen perheen ja perhekäsityksen muotoutumista 50 vuoden aikana.

Politiikka

”Kylmästä sodasta uuteen maailmanjärjestykseen” (Jyrki Iivonen) on varmaa ja vankkaa kertausta II maailmansodan jälkeisen maailman kehityksestä. Suomen mittakaavassa samaa teemaa jatkaa Unto Hämäläinen kirjoittaessaan suomalaisen puoluekentän muutoksista ja poliittisista väriläiskistä. Se on mainio kertauskurssi näin presidentinvaalien aikaa niille, jotka haluavat palata 2000-luvulta 1970-luvun politiikkaa tekemään. Se artikkelista tulee esille, että todellisia persoonia suomalaisessa politiikassa ei enää ole. Valitettavasti.

Talouselämä ja tekniikka

”Säännöstelystä euroon” (Jyrki Vesikansa) sekä Juhani Kuusen ja Hannu Markuksen artikkeleita huipputeknologiasta lukiessa ei voi olla hämmästelemättä Suomessa tapahtuneita talouselämän ja tekniikan muutoksia sotakorvauksista Nokian menestystarinaan. Myös tiedonvälityksen murrokset (Hämäläinen) ovat olleet nopeita, ja artikkelia lukiessa hämmästelee, että onko MTV:n uutiset olleet nähtävissä jo 19 vuotta. Ensimmäinen paikallisradio aloitti lähetyksensä 1985, ja radiokanavia kuuluu nyt Helsingissä 21 kappaletta, vaikka vajaa 30 vuotta sitten ennusteltiin radion katoamista!

Tiede ja tutkimus

Osmo Kivisen artikkeli ”Koulutuksen kehityskaari” on ikävää ja koulutyössä mukana olleita ihmisiä loukkaavaa kirjoittelua. ”Jos katsomme kaikille hyvää tarkoittavan ´opetussuunnitelmarunouden´ taakse, näemme nykymuotoisen koulujärjestelmän palvelevan hyvätasoisena joukkojenkäsittelylaitoksena” (s. 201) tai ”Vankilan, armeijan ja sairaalan ohella monta muuta laitosta ei ole Suomessa säädelty yhtä pikkutarkasti kuin standardoiden kuin koulutusjärjestelmää.” Harmi, että aiheelle ei ole löytynyt asiantuntevampaa kirjoittajaa.

Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja tutkinut kaukaisia avaruuden kohteita, kuten Heikki Oja artikkelissaan ”Ihminen maailmankaikkeuden äärillä” tuo esiin, niin hyvin läheltäkin löytyy kiinnostavaa tutkittavaa, nimittäin ihmisen aivot. ”Aivotoiminnan jäljillä” (Markku T. Hyyppä) esittelee aivotutkimuksen historiaa ja osoittaa sen, että aivot ovat edelleen arvoitus, jossa liittää tutkimista kauaksi aikaa.

Liikunta ja urheilu

Matti Hannus kirjoittaa sujuvaan tyyliinsä suomalaisen urheilun huippuhetkistä ja Markku Siukonen on koonnut mielenkiintoisia tilastoja suomalaisista olympiavoittajista, vuoden suomalaisurheilijoista jne. Moni vedonlyönti löytää täältä vastauksen.

Vuoden uutiset ja ilmiöt

Vuoden uutisiin ja ilmiöihin on löydetty perusteltuja ratkaisuja niin ulkomailta kuin kotimaasta. Henkilöistä nousevat esiin esim. Mannerheim, Stalin, Kekkonen, Kennedy, Monroe, Castro, Vennamo jne. Politiikasta esim. avaruuskilpailu, Vietnamin sota, kulttuurivallankumous, Berliinin muuri, Tšekkoslovakian miehitys jne. Ilmiöistä lottoarvonta, minihame, ympäristöliike, naispappeus jne. Näkökulmat ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Puoli vuosisataa – MMM juhlakirja on pikakelaus erityisesti Suomen mutta myös kansainväliseen historiaan viimeisen puolen vuosisadan ajalta. Se on mainio teos sanaristikkojen harrastajalle tai perustiedon antajaksi eri aihealueilta. Osalle lukioista se on mielenkiintoinen jäsennys omaan elämään ja sen muistoihin. Kuten MMM-kirjan ideaan kuuluu, niihin on mukava tarttua uudestaan ja uudestaan ja hakea jotain puuttuvaa tietoa. MMM-juhlakirjastakin tullaan moneen kertaan hakemaan muistinvirkistystä.