Keski-Suomen bibliografian ensimmäinen osa ilmestyi 1988. Se sisälsi tiedot keskisuomalaisesta kaunokirjallisuudesta. Toinen osa Tietokirjallisuus 1966-1986 ilmestyi 1996. Näitä kirjoja olivat edeltäneet Heikki S. Eskelisen aikoinaan kokoamat bibliografiat, joten Keski-Suomea koskeva kirjallisuus on nyt koottuna bibliografioihin vuoteen 1986 asti.

Koska tiedot viimeisimpien vuosien julkaisuista puuttuvat, sisältää bibliografia aineistoa, joka kiinnostaa ennen kaikkea historiantutkijoita. Muutenkin historiaa käsittelevä aineisto on hyvin mukana. Vaikka varsinaisissa historian luokissa on bibliografian 7662:sta julkaisusta vain 664, niin historiaa käsitteleviä julkaisuja löytyy myös monista muista luokista. Kaikkia eri elämänaloja koskevat historialliset katsaukset, muistelmat ja tutkimukset löytyvät näiden muiden luokkien yhteydestä niin kirkkohistoriassa, lehdistöhistoriassa, naishistoriassa, taloushistoriassa, sosiaalihistoriassa kuin urheilun historiassa tai taidehistoriassa. Historiaa löytyy melkein kaikista luokista jossain muodossa. Ennen kaikkea bibliografia kiinnostaa ja hyödyttää paikallishistorian tutkijoita ja harrastajia.

Bibliografia perustuu Jyväskylän yliopiston kirjastossa ylläpidettävään ajantasaiseen Keski-tietokantaan. Tietokannassa on huomattavasti enemmän aineistoa kuin painetussa bibliografiassa, josta on jätetty pois mm. kaunokirjallisuus, opinnäytteet ja kausijulkaisut kuten kunnalliskertomukset ja toimintakertomukset. Aikakauslehtiartikkelit on otettu mukaan valikoivasti. Sanomalehtiartikkeleita ei ole ollenkaan kerätty tietokantaan. Vaikka bibliografiassa ei ole varsinaisia opinnäytetutkielmia, on siinä kuitenkin mainittu joitakin proseminaariesitelmiä ja harjoitusaineita. Ne löytyvät bibliografian tekemisestä vastanneiden Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjaston tai Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Bibliografian käyttäjän kannalta olisi ollut tärkeämpää tietää varsinaiset yliopistolliset opinnäytteet. Niistä on kuitenkin julkaistu erillinen opinnäytebibliografia vuonna 1990.

Bibliografian kokoajien kannalta rajaukset ovat aivan asianmukaisia ja tarpeellisia. Käyttäjän ja varsinkin historiantutkijan kannalta on kuitenkin tärkeää varsin kattava aineisto. Silloin kaikenlainen rajaaminen saattaa jättää tutkijan ulottumattomille tärkeää lähdeaineistoakin. Esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdissä ilmestyneet muistelmat ja haastattelut voivat olla tärkeä paikallishistoriallinen lähde. Uutismuotoisen materiaalin pois rajaaminen ei ole niin merkittävää, koska sellaisen tutkija yleensä joutuu aina itse etsimään lehdistä.

Bibliografia on järjestetty yleisissä kirjastoissa käytössä olevan luokituksen mukaisesti, joten sen käyttö on helppoa. Aineisto on sijoitettu vain yhteen pääluokkaan eikä muiden luokkien kohdalla ole viittauksia julkaisuihin, vaikka julkaisun sisältö käsittelisi muihin luokkiin kuuluvia asioita. Tämä heikentää jossain määrin bibliografian käytettävyyttä. Toisaalta hakemistojen avulla pitäisi löytyä myös nämä julkaisut. Samassa hakemistossa on asiat, kohdehenkilöt ja paikkakunnat, joten hakemisto on varsin laaja. Asiasanoina on käytetty Yleisen suomalaisen asiasanaston termejä. Vain tekijöistä on oma hakemistonsa. Historia-hakusana viittaa historiaan tieteenä eikä menneisyyteen. Eri paikkakuntien historia löytyy paikkakunnan nimen yhteydestä.

Hyvinkin tehtyyn bibliografiaan saattaa helposti pujahtaa pieniä virheitä. Keski-Suomen bibliografiassakin on muutama julkaisu mainittu kahteen kertaan, mutta hieman erilaisilla tiedoilla.

Paikallisbibliografiassa on oleellista ja toisaalta myös ongelmallista alue, jota käsitellään. Varsinkin alueen rajaseudut saattavat kuulua eri maakuntiin. Keski-Suomen bibliografian alueena on entinen Keski-Suomen läänin alue. Kuitenkaan bibliografiassa ei ole karttaa. Bibliografian ensimmäisessä osassa se on julkaistu. Alue voi olla ongelmallinen myös silloin kun tarkastellaan laajempaa aluekokonaisuutta.

Vaikka nykyisin laaditaan laajoja yleisbibliografioita ja atk-tietokantojen ansiosta niihin voidaan sisällyttää valtavan paljon aineistoa, niin silti paikallisbibliografiat ja erikoisbibliografiat ovat varmasti edelleen hyvin tarpeellisia. Niihin voidaan koota aineistoa huomattavasti kattavammin. Lisäksi kirjanmuotoisen bibliografian selaaminen ja selailu on kätevämpää kuin tietokannan selaaminen.

Mielenkiintoinen yksityiskohta bibliografiassa on, että lähes kaikki aineisto on suomenkielistä. Vain geologian julkaisuista lähes kaikki ovat vieraskielisiä.