Klassista kiinalaista proosaa

Jadekasvot on valikoima kiinalaista proosaa Wu Chucain ja Wu Diaouhoun 1600-luvun lopulla toimittamasta Guwen guanzhi -antologiasta. Suomennetut tekstit on otettu antologian viidestä ensimmäisestä osasta. Vanhimmat tekstit ovat Zhou-kaudelta 300-luvulta eaa., uusimmat ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta Han-dynastian ajalta.

Kallio, Jyrki: Jadekasvot. Valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta. Käännös: Kallio, Jyrki. Gaudeamus, 2005. 286 sivua. ISBN 951-662-947-4.

Jadekasvot on valikoima kiinalaista proosaa Wu Chucain ja Wu Diaouhoun 1600-luvun lopulla toimittamasta Guwen guanzhi -antologiasta. Suomennetut tekstit on otettu antologian viidestä ensimmäisestä osasta. Vanhimmat tekstit ovat Zhou-kaudelta 300-luvulta eaa., uusimmat ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta Han-dynastian ajalta.

Guwen guanzhin kokoojien tarkoituksena oli luoda sekä kirjoitustyylin, että kungfutselaisen moraalin pedagogisesti toimiva oppikirja virkamieskokeeseen valmistautuville oppilailleen. Tekstit valikoitiin normaalilukijaa, ei kirjallisuuskriitikoita, silmällä pitäen. Guwen guanzhi kuului olennaisena osana klassiseen sivistykseen, ja valikoiman toimittaneen ja suomentaneen Jyrki Kallion mukaan jokainen keskikoulun käynyt nykykiinalainen on lukenut siitä ainakin osia.

Kallio on liittänyt käännösvalikoimaansa runsaasti hyödyllistä tietoa. Parikymmensivuinen johdanto asettaa tarinat selkeästi kontekstiinsa ja selventää käännösprosessia. Laajat viitteet antavat tietoa niin tarinoiden taustoista, kuin mielenkiintoisista käännösongelmistakin. Suomentajan kieleen liittyviä pohdiskeluja pystyy hyvin seuraamaan nykykiinan perustaidoilla. Joidenkin tarinoiden perään Kallio on jättänyt alkuperäisen toimittajakaksikon kommentteja, joita hän on muutenkin käyttänyt ahkerasti hyväkseen alkukielen usein hyvin kryptisen ilmaisun avaamiseksi.

Käännetyt tarinat on liitetty kokonaan mukaan myös klassiseksi kiinaksi suomenkielisen osion perään. Tämä ratkaisu tekee Jadekasvoista erinomaisen hankinnan klassisen kiinan opiskelijalle. Kiinankielisen osion jälkeen tulevat vielä Zhou-kautista Kiinaa ja kiinankieltä koskevat kappaleet, sekä kirjallisuusluettelo. Kallio pohjaa suomennoksensa kuuteen kiinankieliseen lähteeseen.

Suomen ja kiinan kielelliset erot ovat valtavat. Kallio on ratkaissut lauserakenteiden ja äärimmäisen karun ilmaisun ongelmat lisäämällä tarpeelliseksi katsomansa lisäykset kursiivilla tekstin sisään. Ratkaisu toimii enimmäkseen loistavasti: Lukijan ei tarvitse kokoajan katkaista lukemistaan viitteitä vilkuilemalla saadakseen selville, minkälaisesta henkilöstä, paikasta, tilanteesta tai sananlaskusta on kyse. Toisaalta käännösprosessi on samalla läpinäkyvä; ei ole hetkeäkään epäselvää, mikä on suomentajan tekstiä, ja mikä alkuperäistä.

Lisäykset ovat enimmäkseen tarpeellisia, kuten kohdissa ”…Fan Ju vahvisti ruhtinashuonetta, tukki _vallananastajilta_ takaoven _valtaistuimelle_…” ja ” Jinin herttua Xian aikoi tapattaa vanhimman poikansa ja perillisensä Shenshengin _suosikkivaimonsa Lijin panettelun vuoksi_.” Joissain kohdin Kallio selittää tarpeettomastikin, häiriten äärimmäisen yksinkertaista ilmaisua, ilman mainittavaa hyötyä. Esimerkiksi Neuvosmies Zichanin hyvää hallitsemista koskeva kommentti ”Kas tuli on raivoisa ja väki pelkää sitä, joten harva kuolee _liekkeihin_. Vesi on lauhkeaa ja väki suhtautuu siihen huolettomasti ja leikittelee sillä, joten monet kuolevat _hukkumalla_” olisi tavoittanut huomattavasti paremmin alkutekstin karun tyylikkyyden ollen silti täysin ymmärrettävä ilman kursiivilisäyksiä.

Jadekasvojen esseet ovat enimmäkseen historiallisia tarinoita poliittisista henkilöistä ja tapahtumista. Monissa tarinoista neuvosmiehet antavat hallitsijoille hyveelliseen ja järkevään hallintoon tähtääviä neuvojaan. Oppineiston kungfutselainen arvomaailma esitetään normaalilukijan omaksuttavissa olevalla tavalla.

Tarinat kertovat myös syntyajankohtansa suuresta poliittisesta kysymyksestä; tulisiko pikkuvaltioiden liittyä yhtenäiseksi Kiinaksi, ja kuka siitä määrää. Kallio on rajannut valikoimansa tekstit nimenomaan yhtenäisvaltion luomista edeltävään aikaan, sillä näin ne muodostavat hänen mukaansa sekä aatehistoriallisesti, että kielellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Rajaus tuntuu onnistuneelta. Tekstit voisivat todellakin hyvin olla samasta alkuteoksesta, eivät kokoelmasta eri kirjoja neljältä vuosisadalta.

Kokonaisuutena Jadekasvot on tyylikäs ja mielenkiintoinen lisä suomeksi ilmestyneen kiinalaisproosan sangen harvalukuiseen joukkoon. Jos kiinalainen aatehistoria ei kiinnosta pätkääkään, kirja tuskin antaa lukijalle paljoa; opiskeluun tarkoitettuna sen ansiot eivät ole ensisijaisesti ihastuttavassa tarinoinnissa ja lentävässä kielessä.

Jadekasvot on joka tapauksessa tutustumisen arvoinen teos jokaiselle Kiinasta kiinnostuneelle. Etenkin sitä voi suositella klassisen kiinan harrastajille. Lisäarvoa käännökselle antaa, ettei Guwen guanzhia ole kokonaan saatavilla kuin kiinaksi.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *