Yleinen

Odottamaton syy Gettysburgin taistelulle

Vuodelta 1898 oleva kromolitografia Gettysburgin taistelua kuvaavasta Paul Philippoteaux’n maalauksesta. Lähde: Flickr

Näinä päivinä Yhdysvalloissa muistellaan jälleen Gettysburgin taistelua, joka käytiin 1.–3.7.1863. Taistelun kulku tiedetään hyvin tarkasti, ja se on ikuistettu sotahistoriallisten tutkimusten lisäksi myös populaarikulttuurin puolella, mistä esimerkkeinä Michael Shaaran romaani The Killer Angels (1974) ja siihen perustuva 4,5-tuntinen suurelokuva Gettysburg (1993), joka puolestaan inspiroi floridalaisen metalliyhtyeen Iced Earthin tekemään puolituntisen kappaletrilogian ”Gettysburg (1863)”. Sen sijaan syy siihen, miksi taistelu käytiin juuri Gettysburgin pikkukaupungin ympäristössä ja miksi ensikosketus vihollisjoukkojen välillä tapahtui 1.7., on jäänyt vähälle huomiolle.

Uusimman tutkimuksen valossa taistelupaikka oli ainakin konfederaation joukkojen näkökulmasta osittain huonon yhteensattuman seurausta. The George Washington Universityn apulaisprofessori Catherine L. Thompsonin ja opiskelija Declan Croninin mukaan Robert E. Leen Pohjois-Virginian armeijan leireissä oli alkanut kiertää huhu Gettysburgissa olevasta varastosta, joka olisi ollut täynnä ”Broganeiksi” kutsuttuja sotilaskenkiä. Tästä kuultuaan kenraalimajuri Henry Heth määräsi prikaatinkenraali James J. Pettigrew’n johtamaan prikaatinsa kaupunkiin ja etsimään sieltä varusteita – ja erityisesti juuri kenkiä. Hänen oli tarkoitus palata vielä samana päivänä, mutta toisin kävi.

Kaupunkia kohti edetessään prikaati havaitsi kenraalimajuri John Bufordin ratsuväkeä ja vetäytyi takaisin. Heth kuitenkin piti kiinni kenkien etsimisen tärkeydestä, mistä etelävaltiolaiset maksoivat seuraavana päivänä kalliisti. Aiemmin kaupungin liepeillä kohtaamansa ratsuväen sijaan heitä odotti McPherson’s Ridge -harjanteella mustista hatuistaan tunnettu Iron Brigade, joka oli karaistunut, voimakas yksikkö. Varsinkin seitsemästi laukeavien Spencer-karbiinikiväärien tuomasta aseteknologisesta etulyöntiasemastaan huolimatta se tosin joutui lopulta perääntymään, mutta hyökkääjien kärsimät tappiot olivat jo tässä vaiheessa huomattavia.

Yhä uusia yksiköitä yhtyi taisteluun, joka laajeni sisällissodan massiivisimmaksi, tapahtui noin 50 neliökilometrin alueella ja kesti kolme päivää. Unioni menetti siinä yli 23 000 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina, kadonneina tai vangittuina, kun taas konfederaation tappioiksi on arvioitu 23-28 000. Gettysburgissa yhteenlasketut miestappiot kohosivat siis vähintään 46 000 sotilaaseen, mikä tekee siitä verisimmän Yhdysvaltojen maaperällä käydyn taistelun. Vaikka Thompson ja Cronin toteavatkin, että vaikka ”[c]ertainly, the Battle of Gettysburg did not simply come down to shoes, funny hats, and repeating rifles”, niin epäonninen kenkien metsästys johti ensimmäiseen taistelukosketukseen ja osaltaan siis ratkaisi sodan käännekohdaksi muodostuneen yhteenoton paikan ja alkamishetken.

Taistelun kulkuun voi tutustua Middlebury Collegen maantieteen professori Anne Kelly Knowlesin johtaman työryhmän laatiman interaktiivisen kartan avulla.

 

Lähde:

Cronin, Declan & Thompson, Catherine L. ”The Little-Known Reason for the Battle of Gettysburg”. History News Network, 24 June 2018.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *