Artikkelissa tutkitaan, mihin television laatusarjojen saama arvostus perustuu ja miten se tuotetaan. Nojaten kulttuurisen arvon tuotantoa ja kulttuurisia välittäjiä koskevaan teoriaan artikkeli analysoi, kuinka suomalaiset (kulttuuri)toimittajat ottivat vastaan yhdysvaltalaisen Mad Men -televisiosarjan ja tuottivat sille hyväksyntää laatusarjana. Tutkimus tarkastelee journalisteja suunnannäyttäjinä, kulttuurisina välittäjinä, jotka toimivat sekä tuotteiden portinvartijoina ja markkinoijina että niille merkitystä antavina arvottajina.…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa blokkaamisen asemaa sosiaalisessa mediassa käytävissä poliittisissa keskusteluissa. Blokkaaminen tarkoittaa toisen käyttäjän estämistä: blokkaajan päivitykset tai kommentit eivät tällöin näy blokatuksi tulleelle. Sosiaalisen median merkitystä nykydemokratialle on pohdittu niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa kuluneen 10 vuoden aikana runsaasti. Nimenomaisesti blokkauksiin kohdistuvaa tutkimusta on kuitenkin tehty niukasti. Suomenkielisestä Twitteristä kokoamani 225 twiitin aineiston mukaan…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kirjoittajat Media & viestintä 2/2018    Paula Haara, YTM, tutkijaPaula Haara työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkinut muun muassa vihapuhetta, digitaalista yksityisyyttä sekä uhkakokemuksen yhteyttä erilaisiin rikostiedon lähteisiin. Parhaillaan hän tutkii luottamuksen rakentumista verkkosisältöihin.  Heikki Hellman, YTT, yliopistotutkijaHeikki Hellman työskentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkinut media- ja yleisradiopolitiikan liberalisoitumista,…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

English abstracts Heikki Hellman & Paula Haara Journalists as cultural mediators Legitimation of Mad Men as quality television in the Finnish press, 2008–2015 Earlier research suggests that the so-called “quality TV” series have contributed strongly to the legitimacy of television as a worthy field of aesthetic consumption. But how is the legitimacy of quality TV…

Lue lisää

Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa (2018–2021) hankkeessamme lähestytään Tove Janssonia monialaisena tekijänä: lasten- ja nuortenkirjailijana, aikuistenkirjailijana, sarjakuvapiirtäjänä, kuvittajana ja kuvataiteilijana. Kyse on tuotannoista, monikossa. Meitä mietityttävät niin niiden omaleimaisuudet kuin niitä yhdistävät piirteet.

Lue lisää

Humanistinen tutkimus ja erityisesti kirjallisuudentutkimus ovat aitiopaikalla, kun tarkastellaan muutoksia ihmisten tavoissa hahmottaa suhdettaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja ylipäätään siihen mitä milloinkin kutsutaan ”maailmaksi”. Tällä hetkellä ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, tekoälyn kehittyminen ja tietoisuus internetin vaaroista ja mahdollisuuksista ovat saaneet meidät etsimään vaihtoehtoja ihmiskeskeisille maailmanhahmottamisen tavoille ja etsimään reittejä ymmärtää toisenlaista, ei inhimillistä subjektiutta. Samalla kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan sukupuolittuneen vallan ja seksuaalisen väkivallan käsittelyä Ulli Lustin sarjakuvassa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä (Heute ist der letzte Tag vom Rest deines Lebens, 2009). Artikkeli selvittää, millaisia välineitä omaelämäkerrallinen sarjakuva tarjoaa feministiselle kritiikille ja identiteettipolitiikalle. Lustin teosta tulkitaan suhteessa feministisen sarjakuvan ja tunnustuskirjallisuuden perinteeseen. Analyysin keskiössä ovat teoksen juonelliset ja visuaaliset motiivit, joiden…

Lue lisää

Ridvan Askin, Narrative and Becoming. Edinburgh, Edinburgh University Press 2016, 213 s.

Lue lisää

Artikkeli käsittelee kotimaisessa kirjallisuudessa toistuvaa piirrettä kuvata ihmislapsia toislajisina eläiminä. Artikkeli pohtii eläinkuvausten lukemisen mahdollisuuksia neljässä, keskenään erilaisessa 2000-luvulla julkaistussa teoksessa. Anu Silfverbergin esseekokoelmaaÄitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä(2013), Rosa Meriläisen ja Simo Frangénin päiväkirjamuotoista teosta Nollasta ykköseksi(2007) sekä Pauliina Rauhalan romaania Taivaslaulu(2013) ja Riina Katajavuoren romaania Lahjat(2004) yhdistää niissä toistuva ihmisvauvojen ja -lasten kuvaaminen monenlaisina eläiminä,…

Lue lisää