Artikkelissa käsitellään Maria Jotunin novellia ”Kansantapa” (kokoelmasta Kun on tunteet, 1913) sekä siinä esiintyviä dialogikerronnan keinoja kuvata yhteiskunnallisia kysymyksiä. Yhden novellin tekstianalyysin kautta nostetaan esiin kerronnallisia piirteitä, joiden voi nähdä esiintyvän Jotunin novellituotannossa laajemminkin. Samalla artikkeli avaa uusia näkökulmia dialogikerronnan tutkimukseen sekä haastaa perinteisiä käsityksiä vuoropuhelusta objektiivisena, henkilöhahmokeskeisenä tai emansipoivana kerrontarakenteena. Analyysissa nostetaan esiin dialogikerronnan…

Lue lisää

Veijo Pulkkinen: Runoilija latomossa. Geneettinen tutkimus Aaro Hellaakosken Jääpeilistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017, 314 s.

Lue lisää

Artikkelini tarkastelee, minkälaisia uusia lähestymistapoja kirjallisuushistoria vaatii silloin kun lähtökohtana on ylirajaisen kirjallisen kentän kartoitus, laajasti ja ylirajaisesti ymmärretty kirjallinen vastaanotto sekä naisten toimijuus kirjallisella kentällä. Pohdin keskusta–periferia-dynamiikkaa eurooppalaisessa kehikossa ja kysyn, mitä hyötyä laajoihin aineistoihin perustuvista, digitaalisia työkaluja ja virtuaalisia tutkimusympäristöjä hyödyntävistä menetelmistä voi olla ylirajaisen kirjallisuushistorian yhteydessä. Varsinaisena tutkimusaineistonani toimivat kirjastokokoelmat, jotka nähdään…

Lue lisää

Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS) juhli 90 toimintavuottaan viime lokakuussa Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa pidetyssä tilai- suudessa pidettiin puheita ja esitettiin onnittelutervehdyksiä sekä nautittiin tarjoilusta. Niin seuran puheenjohtajan, FT Hanna-Leena Nissilän kuin juhla- puhujien, professori emeritus H.K. Riikosen ja professori Päivi Lappalaisen puheissa korostui Avaimen tärkeä osuus seuran toiminnassa.

Lue lisää

Uransa loppupuolella tehdyissä, elämäntyötään ja estetiikkaansa valottavissa haastatteluissa ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja Marguerite Duras (1914–1996) palaa toistuvasti hiljaisuuden teemaan. Hiljaisuus toimi Durasin luomistyön käyttövoimana ja hänen teostensa ravinteena – laajemmin ajateltuna hänen estetiikkansa sydämenä. Tutkin durasilaista hiljaisuuden problematiikkaa ja sen eri tulkintatraditioita. Hiljaisuus toteutuu Durasin teoksissa monella eri tasolla: kielellisesti, tyylillisesti ja temaattisesti, mutta myös…

Lue lisää

Silja Vuorikuru: Aino Kallas. Maailman sydämessä. Helsinki: SKS 2017, 322 s.

Lue lisää

Karibialainen kirjallisuus hyödyntää runsaasti kasvimetaforia. Erityisesti sokeriruoko ja mango esiintyvät usein seksuaalisuuden kuvauksissa, jolloin niiden ominaisuudet ja historia rakentavat seksuaalisuutta, eivät vain heijasta sitä. Kirjallisuusantologian Caribbean Erotic (2010) runot sekä Oonya Kempadoon romaani Buxton Spice (1998) ovat artikkelissa lähemmän tarkastelun kohteina. Niissä erityisesti sokeriruoko assosioituu orjuuden historian takia kärsimykseen ja negatiivisiin tunteisiin, kun taas mango…

Lue lisää

Kai Mikkonen: The Narratology of Comic Art. Routledge Advances in Comics Studies. New York & London: Routledge 2017, 312 s.

Lue lisää

Helsingissä kesäkuussa pidetty GENESIS – HELSINKI 2017 oli ensimmäinen Pohjoismaissa järjestetty laaja geneettiseen kritiikkiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi. Järjestäjinä toimivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä johtava geneettisen kritiikin tutkimuskeskus ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes.

Lue lisää

Työ tekijäänsä opettaa, kuuluu sanonta, mutta tällainen optimismi ei näytä pätevän suomalaisen nykyrunouden lukemiseen. Pelottavaksi möhkäleeksi yhtenäistettynä se koetaan niin vaikeaksi, ettei edes kirjallisuuden ammattilaisenkaan kannata yrittää. Näin meille ainakin esitetään – vaikka ehkä suu virneessä – jopa valtamediassa kuten Helsingin Sanomissa. Kolumnissaan toimittaja Saska Saarikoski (29.9.2017) toteaa: ”Useimmat tuntemistani kirjallisuuden ammattilaisista lähestyvät nykyrunoutta yhtä…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee antimodernia subjektiasemaa Antti Nylénin esseistiikassa. Antimodernius ymmärretään sekä kulttuuriseksi protestiasemaksi että laajemmin yhteiskunnallisen ajattelun virtaukseksi. Taustalla on 1800-luvun taitteen vastavalistuksesta ja romantiikasta alkunsa saanut traditio, jossa on kyseenalaistettu Ranskan vallankumouksen ja teollisen aikakauden saavutukset. Kritiikki kohdistuu erityisesti edistysajatteluun ja sen pohjalla olevaan ihmis- ja maailmankuvaan. Antimodernien huolenaiheena on modernisaation pirstova vaikutus yhteen tai…

Lue lisää

Karoliina Lummaa: Kui trittitii! Finnish Avian Poetics. Trans. Jaakko Mäntyjärvi (main text), Emily Jeremiah and Fleur Jeremiah (poems), photography Oskari Härmä and Ari Kuusela. Helsinki: Finnish Academy of Sciences and Letters 2017, 262 s.

Lue lisää

Roger Pearson: Unacknowledged Legislators. The Poet as Lawgiver in Post-Revolutionary France. Chateaubriand–Staël–Lamartine–Hugo–Vigny. Oxford: Oxford University Press 2016, 632 s.

Lue lisää

Emmanuel Frémiet teki vuosina 1859 ja 1887 kaksi suurikokoista veistosta, joissa gorilla kantaa naista muassaan. Artikkeli keskittyy näiden kahden teoksen eroaviin konteksteihin ja vastaanoton tapoihin, ja avaa erityisesti sitä, millaisin tavoin Frémiet'n pyrkimys näissä mainituissa teoksissaan yhdistää tieteellistä ja taiteellista visuaalista kieltä heijasti aikakautensa eläintaiteesta käytävää polemiikkia sekä vastasi modernin taiteen murrokseen. Näin taustoitetaan myös…

Lue lisää

Fagervikin ruukinkartanon maisemapuutarhaan 1780-luvulla rakennettu kiinalainen huvimaja on Suomessa edustavin esimerkki 1700-luvulla Euroopassa vallinneesta chinoiserie-muodista. Artikkelissaan Seppo Sivonen tarkastelee chinoiserien uusimman tutkimuksen näkökulmasta Fagervikin kiinalaisen huvimajan perustamista ja tehtävää 1700-luvun jälkipuoliskon maisemaestetiikassa, muuttuneissa makutottumuksissa ja kuvitteellisessa matkassa Kiinaan. Puutarhojen kiinalaisaiheet muistuttivat eurooppalaisten kauppa-komppanioiden kauppamatkoista Kiinaan ja tarjosivat toisaalta tilaisuuden mieli-kuvitukselliseen vaelteluun eksoottisessa idässä. Eri tulkinnat…

Lue lisää

Pääkirjoitus

Lue lisää

Helsingin kaupunkikulttuurin murros osana laajempaa yhteiskunnallista murrosta tarkoitti toiminnan vähittäistä irtoamista keskus- ja valtiojohtoisista rakenteista. Ruumiita ”ylhäältä” organisoinut ja byrokraattiseen suunnitteluun luottanutta hyvinvointivaltion tiukkaa säännöstöä ja normitusta alettiin hiljalleen purkaa. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta alkoi synnyttää tapahtumia, jotka mahdollistivat kokea uudenlaisia intensiteettejä ja yllättäviä sekä luovuutta ruokkivia kohtaamisia.

Lue lisää

In my doctoral dissertation I have studied precisely this question of power and its representation through children in the context of Roman imperial society. I have analysed the use of the children of one Roman imperial family, the Antonine dynasty, in the power discourses of the Roman Empire. The Antonine family ruled the empire from…

Lue lisää

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

Lue lisää

Suomen Muinaismuistoyhdistys järjesti vuosina 1871–1902 kahdeksan kotimaan tutkimusretkeä, jotka loivat perustan Suomen vanhan taiteen historian tutkimukselle. Retkillä etsittiin, dokumentoitiin ja koottiin yhteen tietoa kotimaan taidehistoriallisista kohteista. Retkikuntien työskentelyn painopiste oli kirkoissa, joiden esineistö, seinämaalaukset ja arkkitehtuuri dokumentoitiin kuvin ja sanoin, mutta ohjelmaan kuului myös kartanoita ja muita profaaneja kohteita. Retkien tuottama aineisto sisältää yli 2700…

Lue lisää