Julkaisuseuranta
Suojelupoliisia ja sen toimintaa tarkasteltaessa keskitytään yleensä vastavakoiluun ja terrorismin torjuntaan. Tässä artikkelissa suojelupoliisin historiaa tarkastellaan organisaation strategisen kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta. Tarkasteluajanjaksona on Seppo Tiitisen päällikkökausi 1978–1990, jolloin tavoitteena oli viraston kehittäminen pohjoismaisten turvallisuuspoliisien tasolle. Tuon tavoitteen voi sanoa toteutuneen hyvin. Samalla normalisoitui viraston yhteiskunnallinen asema ja merkitys osana Suomen kokonaisturvallisuudesta vastaavaa viranomaiskenttää. Selkeimmät…
12.3.2024
Artikkeli käsittelee suojelupoliisin poliittista kontrollia ja julkisuutta vuosina 1969–1982. Aikajakson alkupäätä on kuvailtu suojelupoliisin historiassa suojelupoliisin kriisiksi ja loppupäässä tapahtui suojelupoliisin toiminnassa tärkeä ennaltaehkäisevän turvallisuustyön omaksuminen. Yhtenä johtopäätöksenä on, että hyvin epäilyttävänä nähty suojelupoliisi joutui miettimään uudelleen suhtautumistaan julkisuuteen ja valtionhallintoon 1970- ja 80-luvuilla. Tänä aikana tapahtuneet muutokset olivat avainasemassa suojelupoliisin kehittämisessä ja tulevassa kehityksessä.…
12.3.2024
Suojelupoliisi tutki yöpakkaskriisin päivinä emigrantti Vadim Björkelundin suurta, poikkeuksellisen monihaaraista vakoilujuttua. Selväksi tuli, että maanpetoksellinen toiminta oli saanut alkunsa pian jatkosodan jälkeen, mutta tuomiota siitä ei koskaan annettu. Miksi syytettä ei nostettu? Mitä tapaus kertoo vuosien 1944–1959 Suomesta? Venäläisemigranttien ja eri maiden tiedustelu-upseerien ristikkäistä maailmaa on tutkittu melko hyvin vuosien 1917–1939 osalta, mutta myöhempi tilanne…
12.3.2024
Kokoomateos “Information flows across the Baltic Sea” herättää lukijassa kysymyksen digitaalisen ja laskennallisen tutkimusorientaation välisestä suhteesta historiantutkimuksen piirissä. Vaikka näitä käsitteitä tunnutaan käytettävän usein synonyymeinä, niiden välillä on sekä paradigmaattinen että metodologinen ero, jolla on olennainen vaikutus tutkimusprosessiin. Siinä missä digitaalisuus on eräälainen sateenvarjokäsite, laskennallisuus paradigmana pyrkii tuottamaan parempaa ymmärrystä monimutkaisesta maailmasta informaatiota mallintamalla ja…
Sukupuoleen liitetyt aikalaiskäsitykset ja ennakkoluulot vaikuttivat pitkälle kylmään sotaan asti turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten tapaan palkata naisia lähinnä toimistotehtäviin. Naisvakoojia puolestaan tarkasteltiin usein vaarallisen viettelevinä toimijoina. Tässä artikkelissa käsittelen, miten tällaiset käsitykset vaikuttivat Suomen valtiollisen poliisin (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) toiminnassa vuosien 1919–1944 välillä. Kolmen esimerkkihenkilön kautta piirtyy kuva siitä, miten naiset näkyivät ja toimivat…
12.3.2024
12.3.2024
12.3.2024
Anni Reuterin sosiologian alan väitöskirja inkerinsuomalaisten kokemuksista Stalinin ajan vainoihin liittyen ja siihen pohjautuva tietokirja esittelevät väkivaltaa ja kärsimystä kokeneiden ihmisten muistitietoa ja kokemuksia monipuolisesti. Epätäsmällisyydestään huolimatta teokset todistavat väkivallan jäljistä ja seurauksista sekä vetoavat niiden muistamisen merkityksen ja velvollisuuden puolesta.
12.3.2024
Ulkomaalaisia on käsitelty Suomessa turvallisuuskysymyksenä usean vuosisadan ajan. Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan, millä eri tavoilla suomalaiset viranomaiset ovat nähneet ulkomaalaiset uhkana 1800-luvulta 2000-luvulle ulottuvana aikana ja minkälaiseen viranomaistoimintaan tämä on johtanut. Päähuomio keskittyy turvallisuuspoliisin, eli Etsivän keskuspoliisin (1919–1937), Valtiollisen poliisin (1938–1948) ja Suojelupoliisin (1949–) toimintaan, ulkomaalaisvalvonnan kehitykseen ja kolmeen turvallistamisen, eli ulkomaalaisiin liitettyjen uhkakuvien toistuvaan aihealueeseen:…
22.2.2024
Yliopistojen henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointi on jäänyt tulosraportoinnin ja mitattavuuden jalkoihin. Globaali ilmiö näkyy myös suomalaisissa yliopistoissa.
Brexit on tehnyt tutkijavaihdosta Britanniassa yllättävän vaikeaa perheellisille tutkijoille. Tällainen kehityssuunta ei ole hyväksi Ison-Britannian tiedemaailmalle.
22.2.2024
Sodankylän observatorio selvisi läpi ensimmäisen maailmansodan pula-aikojen ja sisällissodan, mutta tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1944. Se jatkoi kuitenkin toimintaansa jo samana vuonna. Observatorion alkuperäinen tehtävä ylläpitää maapallon magneettikentän mittauksia ja tutkimuksia jatkuu edelleen.
Uusimuotoinen Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedeakatemiain valtuuskunta, nykyinen CoFA aloittivat toimintansa 1980-luvun alkaessa. Uudistuksen taustalla vaikuttivat muutokset tiedepolitiikan kansainvälisessä kentässä.
Blaise Pascalista on jäänyt elämään käsitys uskonnollisena neurootikkona. Tämä ei tee oikeutta monipuoliselle ajattelijalle, joka kehitti muun muassa ensimmäisen kaupallisen laskukoneen.
22.2.2024
Vastuullisen kaivostoiminnan kehittäminen on yhteinen poikkitieteellinen oppimisprosessi. Geoetiikalla, -estetiikalla, -filosofialla ja sosiogeologialla on kaivoskeskusteluun paljon annettavaa, mutta niitä ovat käsitelleet lähinnä filosofit, maantieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät. Geologit pitäisi saada keskusteluun mukaan.
Taiteellinen tutkimus on omanlaisensa tieteen ja taiteen tekemisen ala. Koska Koneen Säätiö on tukenut taiteellista tutkimusta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta alkaen, olemme joutuneet säännöllisesti pohtimaan käsitteen alaa ja sisältöä. Käsitteen merkitys on tarkentunut viime vuosikymmenen aikana, mutta taiteellisen tutkimuksen voi edelleen sanoa olevan sekä taiteen että tieteen tekemistä ja samalla vuorovaikutusta muiden taiteilijoiden ja yleisöjen…