Tutkimuksessa määritetään Kokkolan pitäjän talonpoikaisnaisten muotitietoisuus ja pukeutumisen tapa. Vertaamalla Kokkolan pitäjän talonpoikaisnaisten perukirjojen vaateluetteloista muodostuvaa kokonaiskuvaa heidän pukeutumisestaan Kokkolan kaupungin porvarisrouvien vaateluetteloihin voi määrittää talonpoikaisnaisten käyttämän kaksiosaisen röijypuvun kansanomaiseksi muotipuvuksi. Talonpoikaisnaiset seurasivat muotia ja loivat sitä ylellisyysasetusten asettamissa rajoissa myös itse.

Lue lisää

Uppgiften att agera som samhällets samvete stod i centrum för Helena Westermarcks syn på konstnärens uppgift i samhället. Enligt henne var de epistemiska dygder som förknippades med en konstnär ett skarpt och kritiskt utvärderande intellekt men också ett öppet och känsligt sinne som var mottagligt för tillvarons mer gåtfulla och andliga sidor. Kombinationen av dessa…

Lue lisää

Lokakuussa 2017 Suomalaisessa mediassa virisi vilkas keskustelu ”ideologiseksi työttömyydeksi” nimetystä ilmiöstä. Keskustelu henkilöityi esikoiskirjailija Ossi Nymanin Helsingin Sanomissa ilmestyneen haastattelun ympärille. Nymanin esikoisromaani Röyhkeys (2017), käsittelee samaa teemaa, josta Nyman haastattelussa puhui: yksilöä, joka valitsee työttömyyden. Aihe oli tulenarka ja lehtijuttu rakennettu tunteisiin vetoavaksi. Viikossa lehtijutun ympärille versoi erilaisia mediatekstejä ja virisi kiivas keskustelu siitä,…

Lue lisää

"Meitä ei kiinnosta sinun tarinasi, vaan miksi sen kerrot!" Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia on kuuden Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijan kolmivuotinen hanke (2017–2019), jota rahoittaa Koneen Säätiö. Projekti yhdistää teoreettista perustutkimusta laajamittaiseen yhteistyöhön muiden tieteenalojen ja ammattiryhmien kuten journalistien, opettajien, taiteentekijöiden ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

Lue lisää

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) siirtyy sähköiseen äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen syksyllä 2018. Tämä tarkoittaa, että elokuussa 2016 lukiokoulutuksensa aloittaneet opiskelijat ovat ensimmäisiä, jotka tekevät digitaalisen ylioppilaskokeen lukion päättökokeena. Äidinkielen ylioppilaskokeendigitalisoituminen on osa laajempaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä. Syksyyn 2019 mennessä asteittain kaikkien oppiaineiden kokeet digitalisoidaan.

Lue lisää

Hanna-Leena Nissilä, ”Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä jälkimaku.” Kirjallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa. Oulu: Oulun yliopisto, Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 136. Oulu, Oulun yliopisto 2016, 116 s.

Lue lisää

Teknisen uudistuksen lisäksi äidinkielen ylioppilaskokeen digitalisoituminen merkitsee rakenteellisesti uudentyyppistä koetta: tekstitaidon ja esseekokeenkorvaavat syksystä 2018 alkaen lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet. Kuten Outi Ojan ja Satu Kiiskisen esityksistä käy ilmi, tämä tarkoittaa tehtävätyyppien ja kohteena olevien sisältöjen monipuolistumista. Tulevat muutokset herättävät monia kysymyksiä, joista vähäisin ei ole se, millä eväin opettajat ja oppilaatvoivat jatkossa ylioppilaskokeeseen valmistautua,…

Lue lisää

Tyypillisellä lukion kolmoskurssin lyriikkatunnilla Södergranin tai Saarikosken runon äärellä pyöritellään analyysikeskustelussa yli kymmentä käsitettä: säe,säkeistö, säkeenylitys, puhuja, metafora, metonymia, personifikaatio ja niin edelleen. Nämä käsitteet monien muiden Avain-lehden lukijoille tuttujen käsitteiden rinnalla tekevät analyysista ja tulkinnasta syvemmän kuin keskustelu tai kirjoittaminen käsitteittä. Kaunokirjallisuuden analyysiin harjaantuneen on helppo kuvitella, mitä kaikkea häneltä jää huomioimatta, kun analysoitavana…

Lue lisää

Artikkeli esittää heuristisen mallin kertomusten eettisen potentiaalin ja vaarojen erittelyyn ja arvioimiseen. Se edustaa kontekstualisoivaa lähestymistapaa, jonka mukaan kertomusmuoto itsessään ei ole eettinen tai epäeettinen, vaan kertomusten eettinen merkitys muotoutuu niiden kertomisen, tulkinnan ja käytön konteksteissa – osana kulloistakin maailmallista tilannetta, jossa ne toimivat. Artikkelissa tutkitaan tästä näkökulmasta erilaisia tapoja, joilla kertomukset voivat olla eettisesti…

Lue lisää

Markku Soikkeli, Tieteiskirjallisuuden käsikirja. Helsinki, Avain 2015, 352 s.

Lue lisää

Maria Laakso, Toni Lahtinen ja Merja Sagulin (toim.), Lintukodon rannoilta. Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa. Helsinki, SKS 2016, 385 s.

Lue lisää

Eino Santasen setelirunot on kirjoitettu kirjoituskoneella 20 euron seteleille, ja Santanen on laittanut runoseteleitä kiertoon käyttämällä niitä maksuvälineinä. Seteleille kirjoittaminen tuo runoihin käsitteellisyyttä, koska setelin tahallinen turmeleminen voi mitätöidä sen arvon. Vaikka käteisrahan turmeleminen ei ole Suomessa laitonta, Suomen Pankki pitää sitä kuitenkin epäeettisenä. Toisaalta setelille kirjoittaminen sijoittaa setelirahan uuteen kontekstiin, osaksi runoutta. Runoseteli kuuluu…

Lue lisää

Kasimir Sandbacka, Utopia Derailed. Rosa Liksom’s Retrospection of the Modern Project. University of Oulu Graduate School, Faculty of Humanities. Acta Universitatis Ouluensis B 154. Oulu, Oulun yliopisto, 2017, 61 s.

Lue lisää

Artikkelini tarkastelee eksistentiaalisten tunteiden kerrontaa ja minäkerronnan epäluotettavuutta Kerttu-Kaarina Suosalmen novellissa ”Synti eli punapartainen ikoni” (1957). Novelli kuuluu modernistiseen kertomustraditioon, jossa eksistentiaalinen kokemuksellisuus hahmottuu keskeiseksi osaksi inhimillisen tietoisuuden kuvausta. Artikkelin keskiössä ovat epäsuoran retorisen kommunikaation keinot, joiden avulla tekijä pyrkii herättämään lukijassa ristiriitaisia tunnereaktioita. Artikkeli keskittyy ennen kaikkea epäluotettavaan kerrontaan, jota Suosalmi hyödyntää säädelläkseen kerronnallista…

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäinen Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti käsittelee kirjallisuuden ja kertomustutkimuksen suhdetta etiikkaan, politiikkaan ja vaikuttamiseen. Aiheen ajankohtaisuudesta ei liene epäilystä: sosiaalisen median kertomukset ovat osoittaneet voimansa esimerkiksi keskusteluissa seksuaalisesta häirinnästä, vaihtoehtoisista totuuksista ja todellisuuksien eriytymisestä omiksi kuplikseen.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan Suomi24-foorumikeskusteluita käyttäjien välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tilana keskustelukulttuurin ja vallankäytön näkökulmista. Tutkimusaineistona on vuonna 2016 Citizen Mindscapes-hankkeessa toteutetun käyttäjäkyselyn avovastausaineisto, jossa käyttäjät kuvaavat foorumikeskustelujen herättämiä positiivisia ja negatiivisia tunteita sekä pohtivat, mitä heidän elämästään puuttuisi, jos Suomi24-foorumiaei olisi. Käyttäjät kokivat keskustelujen asiattomuuden ja häiriköinnin raskaaksi ja haluaisivat siksi moderoijien puuttuvan nykyistä tehokkaammin asiattomaan…

Lue lisää

Toimivat tietoliikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat digitaalisessa maailmassa tärkeä osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, mutta ne eivät ole riippumattomia poliittisista ideologioista, kansallisvaltioiden päämääristätai kaupallisista intresseistä. Tässä teoreettisessa artikkelissa tätä infrastruktuuria tarkastellaan käsitteellistäen se kybertoimintaympäristöksi. Koska kybertoimintaympäristön olemassaolo määrittyy erilaisten uhkienkautta, kohdistuu kiinnostuksemme ennen muuta kyberturvallisuuteen. Tämän artikkelin tavoite on yhtäältä analysoida kyberturvallisuuden käsitettä ja toisaalta luoda ymmärrystä siitä,…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan Lievestuoreen sellutehtaan käynnistämisestä keväällä 1971 käydyn kiistan uutisointia Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa.Kiista sai alkunsa tehtaan käynnistämisestä ilman jätevesilupaa ja kärjistyi työntekijöiden toimeenpanemaksi tehtaan valtaukseksi vesioikeuden todettua käynnistämisen lainvastaiseksi. Ratkaisu löydettiin ministeritasonneuvottelujen jälkeen uudella vesioikeuden päätöksellä, joka salli puhdistamattomien jätevesien laskemisen väliaikaisesti. Lievestuoreen tapaus on mielenkiintoinen mutta ympäristökamppailujen historiankirjoituksessavähälle huomiolle jäänyt esimerkki siitä, miten…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan käytäntöjä, jotka tekevät osallistuvasta journalismista mahdollista. Osallistuvalla journalismilla (participatory journalism) tarkoitetaan tässä sellaista yhteistoiminnallista julkaisutoimintaa, joka nojaa oleellisin osin ei-journalisteihin ja jossa nämä osallistujat pääsevät omalla toiminnallaan vaikuttamaan julkaisuprosessin ja sitä kautta julkisuuteen. Tutkimuskohteena on kolme eurooppalaista, hiukan eri tavoin osallistumisen periaatetta soveltavaa julkaisua. Ensimmäinen on suuren avustajaverkoston avulla toimiva, vaihtoehtoinen Voima-lehti…

Lue lisää

Saara Jansson & Tanja Sihvonen Cyber security as governmental domain and the threats to it Reliable information and communication technology systems are crucially important components in the basic infrastructure of the information society, but they are not independent of political ideologies, raisons d’être of nation-states, or commercial interests. This theoretically oriented article investigates and conceptualises…

Lue lisää