Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Sedimenttikivikerroksia Grand Canyonissa. Kuva: dawn2dawn, Pixabay   Kirjoittanut Elina Lehtonen Lähes 100 vuotta sitten amerikkalainen geologi Chester K. Wentworth aloitti tieteellisen artikkelinsa toteamalla ”In no other science does the problem of terminology present so many difficulties as in geology” (Wentworth 1922), jonka voisi suomentaa esimerkiksi näin: ”Minkään muun tieteenlajin terminologiaan ei liity yhtä paljon vaikeuksia…

Lue lisää

Kuten monet muut kansankerääjät, Mathilda pyyteli anteeksi kirjoitustaitonsa puutteita. Hän kertoi olevansa ”oppimatoin, köyhä tyttö”, jonka koulunkäynti oli jäänyt hyvin lyhyeksi. Elanto oli pitänyt hankkia ”kätten työllä”, jonka tähden aikaa juuri jäänyt ”turhiin kirjootuksiin eikä varoja paperin haaskaukseen.” Turhat kirjoitukset ja paperin haaskaus viittaavat ympäristön asenteisiin kirjallisia harrastuksia kohtaan.

Lue lisää

Following new materialist and posthuman agendas, this article deals with the concept of individuation (Gilbert Simondon, Gilles Deleuze) as a methodological resource for biographical studies and historical scholarship at large. It maps premises for the non-anthropocentric scrutiny of and reflection on individual human activities and focuses on the unexpectedness which is constituted in the material…

Lue lisää

Tobias Scholz’s book ESports is Business: Management in the World of Competitive Gaming (2019) is the first academic book published explicitly on the business side of esports, and as such, certainly a required reading for all scholars interested in esports and competitive gaming. So far and excluding a couple exceptions like T. L. Taylors 2012…

Lue lisää

Kolmas Sexual Cultures -konferenssi järjestettiin Turun Yliopiston Sirkkala-kampuksella 28.–29. päivä toukokuuta. Tämän vuoden teemana oli ”play”. Monitulkintainen teema tarjosi värikkään kolmentoista workshopin ja kolmen keynote-puheen valikoiman erilaista ihmeteltävää. Leikki osoitti monimuotoisuutensa laajana ja kiisteltynä terminä, kun kampuksen luokkahuoneet täyttyivät kulttuurintutkimuksen ammattilaisista. Workshopit menivät ristiin, joten kaikkien puheenvuorojen näkeminen osoittautui mahdottomuudeksi ja valitseminen niiden väliltä olikin…

Lue lisää

Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen, Liisa Steinby (toim.): Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018, 454 s.  

Lue lisää

Traumaattiset rajat: rajan, järjestyksen ja toiseuden narratiivit on Karjalan tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen yliopistossa toimiva Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, joka toteutetaan vuosina 2016–2020.

Lue lisää

Arto Jokinen, Isänmaan miehet: Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa. Toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki. Tampere: Vastapaino 2019, 296 s.

Lue lisää

Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle maallikkoyleisölle alan tutkijoita nykypäivänä kohtaavana tehtävänä ja haasteena. Väitämme, että kirjallisuustieteelle ominaisten analyyttisten metodien ja kriittisten näkökulmien hallitseminen on tärkeämpi kansalaistaito kuin koskaan ennen. Ne auttavat luovimaan erilaisten mediatekstien muovaamassa, risteävien ja ristiriitaisten kertomusten kyllästämässä nykytodellisuudessa. Kirjallisuudentutkijoina voimme edistää näiden taitojen hallintaa: popularisoimalla alallemme tyypilliset lähestymistavat…

Lue lisää

Esitän artikkelissani, että postmodernismin jälkeisen nykykirjallisuuden keskeinen piirre on metanarratiivisuus. Nostan esiin aiempien lähestymistapojen sivuuttamat kaksi metanarratiivisuuden keskeistä piirrettä: metanarratiivisten kertomusten tavan pohtia paitsi omaa kertomusluonnettaan myös kertomusten merkitystä ihmisenä olemiselle ja kertomusten funktioita kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessamme. Artikkelissani teoretisoin metanarratiivisuutta suhteessa kerronnallisen toimijuuden käsitteeseen. Kerronallinen toimijuutemme koostuu kyvystämme käyttää, tulkita ja uudelleentulkita kertomuksia, jotka…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee, kuinka elämäkerrallinen muistaminen, yleiset historiat sekä ylevä, makaaberi ja groteski kutoutuvat yhteen Paavo Rintalan romaanin Aika ja uni (1993) kertojahahmossa. Rintalan vuonna 1987 alkaneen myöhäistuotannon kertoja käy vahvaa sisäistä dialogia eri ikäkausiensa muistamisen manifestaatioiden kanssa. Käyttämällä Mihail Bahtinin dialogisuuden käsitettä ja Jens Brockmeierin huomioita elämäkerrallisesta muistista pohdin, kuinka yhteen punoutuvat yksilöllisen ja historiallisen…

Lue lisää

Artikkelissa osoitetaan, että Otto Mannisen (1872−1950) runotuotannolla on yhteyksiä kepeänä pidettyyn kansanlauluperinteeseen. Runouden suhdetta kansanlauluun tarkastellaan artikkelissa nimenomaan yhteydessä rekilauluperinteeseen, eli uudempiin riimillisiin, rekilaulumittaa noudattaviin kansanlauluihin, jotka olivat 1800-luvun lopun Suomessa vallitseva kansanomaisen laulun laji ja josta kirjailijat ja runoilijat kiinnostuivat 1890-luvulla. Aiemmassa tutkimuksessa Mannisen runous on nähty pitkälti oppositiossa ennen kaikkea Eino Leinon edustamaan,…

Lue lisää

Monitieteisyys on keskiössä nykypäivän tieteellisessä maailmassa. Sen mer- kitys näkyy esimerkiksi siinä, että EU:n rahoitushauissa menestyäkseen tutkimushankkeen on melkeinpä pakko olla monitieteinen, ja samoin Suomen Akatemian viimeisimmässä syyskuun haussa myös kirjallisuustieteellisiä hankehakemuksia arvioitiin osin temaattisissa, monitieteisissä paneeleissa.

Lue lisää

Leena Romu: Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista. Kati Kovácsin sarjakuvateokset Vihreä rapsodia, Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? kertomuksina ruumiillisuudesta. Acta Universitatis Tamperensis 2409. Tampere, Tampere University Press 2018, 329 s.  

Lue lisää

Ritva Ylönen 2019: Saima Harmaja. Sydänten runoilija 1913–1937. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 298 s.

Lue lisää

Siru Kainulainen, Liisa Steinby & Susanna Välimäki (toim.): Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja. Helsinki: SKS 2018. 429 s.

Lue lisää

Osallistuin toukokuussa Syracusen yliopistossa järjestettyyn teoreettisen arkeologian konferenssiin (TAG2019), jonka teemana oli “hidas arkeologia” (“slow archaeology”). Tiivistän seuraavassa tapahtuman herättämiä ajatuksia ja tunnelmia sekä oman esitelmäni pääkohtia. Näkökulmani kiinnittyy käsitteisiin, joita tarkastelin myös omassa puheenvuorossani. Syracusen yliopiston kampusaluetta (kuva: Johanna Enqvist).   Hidasta arkeologiaa Konferenssin teemaksi valittu “hidas arkeologia” liittyy laajempaan, tieteen “hidastamista” ajavaan ajattelutapaan.…

Lue lisää

Forskningens tematik kom slutligen att avgränsas till kvinnornas relation till det offentliga rummet, såväl i ideologisk som konkret bemärkelse. I min avhandling undersöker jag först det ideologiska ramverk som det tidigbysantinska samhället ställde upp och hur det påverkade kvinnornas aktiviteter och närvaro i den offentliga sidan av samhället.

Lue lisää