Julkaisuseuranta
18.7.2024
A book review.
18.7.2024
Lectio pracursoria of Saku Pihko's doctoral defence.
Venäjän lainsäädäntö ja ilmapiiri on kiristynyt 2010-luvulta lähtien vähemmistöjä ja toisinajattelijoita tukahduttavaksi. Samaan aikaan LHBTIQ+-aktivismi on usein määritelty ulkomailla mediassa ja tutkimuksessa uuskonservatiivisen Venäjän liberaaliksi saarekkeeksi. Näiden ääripäiden väliin sijoittuva suhteinen ja valtarakenteisiin kietoutunut aktivistien arki on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Tätä taustaa vasten tarkastelen artikkelissa sitä, miten LHBTIQ+-aktivistit määrittelivät identiteettejään ja toimintaansa – subjektiuttaan…
30.6.2024
Petteri ImpolaJyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella järjestettiin perinteikäs Kustaa Vaasa -seminaari. Vuoden 2024 teemana oli ”RIKOS: historiantutkimuksen ja lähitieteiden näkökulmia ja tulkintoja 1500-luvulta 2000-luvulle”. Kunkin ajanjakson rikokset kertovat tutkittavan aikakauden normeista ja kontrollista, rikollisuuden kokonaismäärien kuvatessa muun muassa sosiaalisia oloja. Ilmiönä rikos läpäisee yhteiskuntaa ja menneisyyttä laajasti. Rikoksia ja niiden historiaa on tutkittu jo…
Review of Sylvia Sauter & Willmar Sauter: Teater på jiddisch – i Sverige och i världen. Stockholm: Gidlunds förlag, 2023.
28.6.2024
This article analyses Hammaren, a Swedish blend of Der Stürmer, Der Hammer and domestic antisemitic publications, published by the most radical Swedish national socialists and antisemitic crusaders, launched in January 1943 and discontinued on 30 April 1945, the day of Adolf Hitler’s suicide in Berlin. Hammaren fought a global war against an imaginary enemy, ‘the…
This article analyses the Finnish circle of far-right activists around the publishing company Vasara (‘Hammer’), set up in 1931. The analysis consists of a comprehensive survey of the backgrounds of the group members, the range of their antisemitic publication activities throughout the inter-war era, the sources of their published material and the content and style…
25.6.2024
Artikkeli tarkastelee intermediaalisia viittauksia kahdessa sosiaalista mediaa käsittelevässä suomalaisessa romaanissa. Analysoitavana ovat Esa Mäkisen Totuuskuutio (2015) ja Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät (2014). Nämä intermediaaliset spekulatiiviset lähitulevaisuuden miljööseen sijoittuvat romaanit kuvaavat digitalisoitunutta ja medioitunutta yhteiskuntaa. Teoksissa hahmotetaan yksilöön ja yhteisöihin vaikuttavia digitalisaatioon ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä ylikansallisia ilmiöitä. Sosiaalisen median käyttöä kuvaavat…
25.6.2024
25.6.2024
Anna Ovaska 2023: Shattering Minds - Experiences of Mental Illness in Modernist Finnish Literature. Studia Fennica Litteraria 13. Helsinki: SKS, 261 s.
Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia. Toim. Heidi Björklund, Kaisa Hiltunen, Jenna Purhonen, Minna Rainio, Nina Sääskilahti & Antti Vallius. Nykykulttuuri 2022. 368 s.
Valtionhallinto säästää, ja joukko Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja on ehdotettu alustavissa suunnitelmissa lakkautuslistalle. Leikkuriin ovat joutumassa kulttuuri- ja joukkoviestintätilastot sekä harvemmin tuotettava vapaa-aikatutkimus. Perusteena juuri kulttuuri-, vapaa-aika- ja mediatilastojen lakkauttamiselle on, etteivät nämä tilastot ole lakisääteisiä. Yhteensä kahdeksan ei-lakisääteisen tilaston lakkauttamisella tavoitellaan noin 200 000 euron säästöä. Edellisen kerran tilastojen tulevaisuus oli vaakalaudalla 2010-luvulla valtiontalouden säästökuurin…
Stigmatisoituna ja vaiettavaksi koodattuna kuolemana itsemurha on aiheena tabuluonteinen etenkin silloin, kun se ei asetu keskustelun kohteeksi abstraktina aiheena tai tieteellisen tiedonintressin lähteenä. Henkilökohtaisella tasolla itsemurhasta tai itsemurhahalusta puhumiseen vaikuttavat myös sukupuolittuneet normit, ja se onkin ollut historiallisesti yleisempi miesten kuolemaan johtavana tekona. Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten itsemurhasta ja itsemurhahalusta puhutaan ja millaisia merkityksiä ja…
20.6.2024
Tarkastelemme artikkelissamme, mitä on merkityksellinen kasvatustieteellinen tieto ja miten sitä voisi rakentaa opettajankoulutuksessa. Tutkimuksemme metodi on käsitteellinen analyysi. Tarkastelemme Basil Bernsteinin (2000) esittämiä tiedon muotoja ja diskursseja koskevia teoreettisia näkökulmia, joiden avulla analysoimme kasvatustieteellisen tiedon rakentuneisuutta ja sosiaalista järjestäytymistä. Paikallistamme suomalaisen opettajankoulutuksen integroivaan traditioon, jolle olennaista on pyrkiä yhdistämään kasvatuksen teoreettinen ja käytännöllinen tarkastelu. Analysoimme…