Marraskuussa 2019 koitti jälleen toinen vuoden odotetuimmista tapahtumista, kun Historian Opiskelijain Liiton syysseminaari käynnistyi Helsingissä. Pääsimme nauttimaan kolmipäiväisen seminaarin aikana peli-illasta, luennoista, alumnipaneelista, sitseistä ja mikä parhainta, raikkaana ja kauniina sunnuntaiaamuna myös liiton hallituksen kokouksesta! Seminaarin teemana oli tällä kertaa kansainvälinen diplomatia.

Lue lisää

Lektio

Lue lisää

Kirja-arvio teoksesta Andermann, Jens, Blackmore, Lisa & Dayron, Carrillo Morell (toim.), Natura: Environmental Aesthetics After Landscape (Zürich: Diaphanes Verlag, 2018).

Lue lisää

Kirja-arvio teoksesta Marc Bruet, Grotte Chauvet – Géants de pierre. Essai (Paris: L’Harmattan, 2018).

Lue lisää

Tarkastelen artikkelissani valokuvan ontologista perustaa, ei-inhimillistä, ihmisestä riippumatta tapahtuvaa valokuvallistumista, nostamalla esiin Maa-planeetan yhden perustilan, metsän, valokuvallistumisia Suomessa. Nykytaiteessa on etsitty valokuvan tarjoamia mahdollisuuksia nähdä ja ymmärtää ei-inhimillistä. Yhtenä keinona on ollut paluu valokuvan alkujuurille: neulanreikäkamera. Aineistonani Marja Pirilän ja Tuula Närhisen neulanreikäkameraprojektit pohdin, kuinka nämä valokuvan katsomista outouttavat menetelmät avaavat ihmiselle uusia tapoja nähdä…

Lue lisää

Artikkelissa käsittellään ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon – erityisesti kasvikunnan – yhteenkietoutumista ja suhteen muuttumista taiteen historiassa varhaisen kirkkotaiteen vihreistä miehistä biologisen nykytaiteen pirstoutuneeseen kehollisuuteen, missä ”ihmisellinen” sekoitetaan ei-inhimilliseen luontoon.   In this article I am discussing the intertwining of human being and non-human nature, especially plantae, and the alteration of their relationship in art history…

Lue lisää

Artikkelissa ”Elämän voima luonnon kuvissa. Björn Soldanin valokuvia Henri Bergsonin ajatusten kautta tarkasteltuina” tarkastelen otteita elo- ja valokuvaaja Björn Soldanin (1902–1953) elämästä ja valokuvatuotannosta. Etsin hänen aiemmin uusasiallisuuden ja modernismin selkeyden tavoittelun kautta tulkituista kuvistaan pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä elämänvoimaa ja rytmiä. Tässä käytän apunani filosofi Henri Bergsonin (1859–1941) ajatuksia elämän todellisuudesta ajan kulumisena, liikkeenä…

Lue lisää

I artikeln granskas två av Alvar Aaltos (1898–1976) centrumplaner – forscentrumet för Uleåborg 1942 och fosterlandshjärtat för Helsingfors cirka tjugo år senare. Förslagen förenas av ett vattenelement och planeringsområdena kan uppfattas som finländskt nationallandskap. Målsättningen är att undersöka hur Aalto bevarade och skapade symboler med hjälp av landskapet. Granskningen utgår från naturens roll i samtidens…

Lue lisää

Artikkelissa käsitellään 1950–70-lukujen kaupunkisuunnittelun erilaisia luontokäsityksiä erityisesti maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Tarkastelemme puutarhakaupunkia, metsäkaupunkia ja kompaktikaupunkia ja kysymme, mitä merkityksiä kaupunkisuunnittelijat ja maisema-arkkitehdit antoivat luonnolle ja miten hyvää asuinympäristöä ja sen ihanteellista luontoa tuotettiin? Miten suhde luontoon muuttui siirryttäessä puutarhakaupungista metsäkaupunkiin ja edelleen kompaktiin kaupunkiin?

Lue lisää

Pääkirjoitus

Lue lisää

Valtiotieteiden maisteri Matleena Friskin talous- ja sosiaalihistorian alaan kuuluva väitöskirja ” ’Naiseni on oma itsensä’. Rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.2.2019. […]

Lue lisää

Tämä on ensimmäinen kerta Ennen ja nyt -julkaisun historiassa, kun elokuville on omistettu kokonainen numero, joten aihe- ja lähestymistapojen kirjo on laaja. Valtaosa artikkeleista on vieläpä perustutkinto-opiskelijoiden käsialaa.

Lue lisää

Tarkastelen artikkelissani The Lovelessia 1950-luvun populaarikulttuurisena tulkintana. Käsittelen sitä seuraavista näkökulmista: 1950-luvun nostalgia, materiaalisuus, 1950-lukuun liitetty konformismi ja sen ’pimeä’ puoli, sekä sukupuolirepresentaatiot, erityisesti naisen asema. Kaiken taustalla on kysymys siitä, millaisena 1950-luku elää populaarikulttuurin läpi suodattuneena historian periodina. Tarkastelu rajautuu amerikkalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Lue lisää

Tässä esseessä pohdin elämäkertaelokuvien konventioita ja sitä, miten niitä on käytetty Julie Taymorin Frida -elämäkertaelokuvassa. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten konventiot ilmenevät suhteessa Kahlon taiteilijuuteen, sukupuoleen ja siihen, miten hänet näytetään. Tarkastelen myös sitä, millainen narratiivi Kahlon elämästä on elokuvassa muodostettu ja miten se vertautuu siihen, miten naisia elämäkertaelokuvissa on perinteisesti käsitelty.

Lue lisää

Tässä artikkelissa paneudun The Wicker Man (Britannia 1973) -elokuvaan sekä sen scoreen, ja erittelen niiden luomia merkityksiä. Ennen kaikkea voidaan kysyä, miten musiikki luo elokuvan tunnelman ja minkälaisia viestejä se pyrkii välittämään katsojalleen. Elokuva voidaan lokeroida kauhuelokuvaksi, mutta scoren sisällöstä johtuen se voidaan myös määritellä musikaaliksi.

Lue lisää

Tässä artikkelissa keskityn ensimmäiseen ja alkuperäiseen 1960-luvun Star Trek -sarjaan. Vaikka sarja oli monella tavalla rohkea ja uutta luova, on se myös selkeästi nimenomaan 60-luvun mediatuote. Tämä näkyy erityisesti sarjan naishahmoissa, jotka monin tavoin esitettiin hyvinkin perinteisesti.

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelen maskuliinisuuden representaatiota elokuvassa Lainsuojaton Josey Wales. Kiinnitän kontekstuaalisessa lähiluvussa huomiota erilaisiin musiikillisiin merkkeihin, joiden avulla ilmennetään maskuliinisuutta. Käytän tapausesimerkkinä elokuvan alkutekstijaksoa, joka kuvaa päähenkilö Walesin vaiheita Amerikan sisällissodassa. Alkutekstijaksossa keskiössä ovat Jerry Fieldingin alkuperäismusiikin militaariaiheet, jotka yhdistetään stereotyyppisesti maskuliinisuuteen.

Lue lisää

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ - - ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy…

Lue lisää

Any list comprised of the most hotly debated and contested Hollywood and political films would lack in credibility if Oliver Stone’s JFK (USA 1991) did not make it into the […]

Lue lisää

Imperialismi ja kolonialismi on elokuvahistoriassa paljon kuvattu aihe, mutta millä tavoin sitä esitetään? Tässä artikkelissa tutkitaan Gillo Pontecorvon La Battaglia di Algeri (1966) -elokuvaa. Näkökulmana on elokuvan sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä niiden suhde. La Battaglia di Algeri on tyyppiesimerkki historiallisen elokuvan mahdollisuuksista ja voimasta. Se todistaa, kuinka monikäyttöinen työkalu elokuvan ja historian suhde voi…

Lue lisää