Julkaisuseuranta
30.12.2024
Tekniikan Waiheiden vuoden 2024 viimeisessä, juhlakauden keskelle osuvassa numerossa sukelletaan tekniikan historian kannalta sekä perinteisiin että uutta näkökulmaa avaaviin teemoihin. Kuten usein historiassa, kehityskulut avautuvat aivan uudella tavalla, kun ympärillämme tapahtuvat muutokset mylläävät elämäämme. Näin on esimerkiksi Panu Nykäsen Valtion Lentokonetehtaan puun hankintaa ja liimapuuteknologian kehittymistä Suomessa käsittelevässä katsauksessa. Puun hankinta, laadunvarmistus ja liimapuutekniikoiden kehitys…
1930-luvun kuluessa suomalaisen puuteknologian osaamista kehitettiin Valtion Lentokonetehtaalla Santahaminassa ja Tampereella. Hyvälaatuisten rakennepuiden saatavuus oli ongelma jo 1920-luvulla, mutta vuoden 1936 jälkeen lentokoneiden siipien rakennetta muutettiin, koska pitkiä siipisalkoja ei enää ollut saatavilla.
Katsaus tarkastelee tekniikan historian merkitystä ja sen vaikutusta nykyteknologian kehitykseen pohjaten havaintoihin Jyväskylän yliopiston yrityspäiviltä 2024. Tapahtumassa esiteltiin laaja kirjo innovaatioita, kuten kvanttitietokoneita, aivokuvantamista mielisairauksien diagnosoinnissa, tekoälytekniikoita, vetypohjaista energiatekniikkaa ja haptisia käyttöliittymiä. Katsaus pohtii, miten teknologian kehitys heijastaa historiallisia trendejä ja miten menneisyyden empiria vaikuttaa nykyisiin teknologisiin muutoksiin. Lisäksi käsitellään historianfilosofisia kysymyksiä, kuten tekniikan historian…
22.12.2024
22.12.2024
Tarkastelemme artikkelissamme kahden aikakauden ja saaristopaikkakunnan asukkaiden talveen ja erityisesti jäihin liittyviä tunteita ja vaikutuksia arkeen. Kysymme, mitä yhteneväisyyksiä ja eroja jääolosuhteet tuovat tutkimiemme kahden saaristolaisen elämään. Aineistoina käytämme Porin Reposaaressa vuosina 1897–1953 eläneen Urho Saralehdon päiväkirjoja sekä eteläisessä Nauvossa Borstön saarella vuosina 1917–1979 eläneen Erna Anderssonin kirjeitä ystävättärelleen. Keskitymme esittelemään henkilökohtaisten biografisten lähteiden mahdollisuuksia…
Tulkintoja historiallisesta kansanperinteestä käytetään yhteiskunnassa laajasti. Laajoja kansanperinneaineistoja kattavat tutkimukset on kuitenkin tehty pääosin jo 1900-luvun alkupuolella oman aikansa tulkintakehysten puitteissa. Tämän tutkimuksen kriittiselle arvioinnille, lähteiden uudelleenluennoille ja tutkimustiedon popularisoinnille on suuri tarve. Tallentunut historiallisen kansanperinteen aineisto on kuitenkin valtava ja vaikeasti tulkittava. Digitaaliset menetelmät luovat mahdollisuuksia laajojen sähköisessä muodossa olevien aineistojen nopeampaan ja laajempaan…