Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Kirja-arvio teoksista Rémi Labrusse, Prehistoire: l’envers du temps. Paris: Éditions Hazan, 2019. 240 sivua. & Cécile Debray, Rémi Labrusse & Maria Stavrinaki, dir. Préhistoire: une énigme moderne, Paris: Éditions du Centre Pompidou, 2019. 304 sivua.

Lue lisää

Artikkelini tavoite on tutkia inkerinsuomalaisen muistitietoa omasta ja ryhmänsä pakkosiirrosta Leningradin piirityksestä eri puolille Siperiaa toisen maailmansodan aikana. Kysyn, millaisia olivat muistitiedon kertomukset pakkosiirrosta. Aineistonani käytän kahdenkymmenen vuosina 1941–1942 karkotetun inkerinsuomalaisen henkilöhistoriallista haastattelua. Analysoin kertomuksia vastakertomuksen käsitteen avulla. Esitän ensiksi, että pakkosiirrettyjen inkerinsuomalaisten haastateltujen kertomukset pakkosiirrosta olivat usein vastakertomuksina neuvostovallan toimia vastaan, jotka leimasivat suomalaiset vihollisiksi ja…

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan, miten perheenjäsenet reagoivat, kun poikaa syytettiin esiaviollisesta suhteesta 1600-luvun Ruotsissa. Tutkitut tapaukset osoittavat, että poikien, äitien ja isien toimijuus määrittyi sukupuolen, iän ja sen suhteen, mikä heidän asemansa oli perheessä. Lisäksi heidän toimijuuteensa vaikutti sääty ja perheen asema säädyn sisällä. Poikien toimijuus ja argumentointi tuomioistuimessa rakentuivat patriarkaaliselle kuuliaisuudelle vanhempia ja Jumalaa kohtaan. Nuoruus…

Lue lisää

Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa. Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat…

Lue lisää

-

Lue lisää

Tutkijan työ on yksinäistä puurtamista, eikä kukaan toinen pysty sitä täysin ymmärtämään. ”Totta vai tarua?”, kysyttiin valtakunnan suurilevikkisimmässä lehdessä elokuussa (Laari 2020). ”Yksinhän sitä työtä tehdessään on”, vastasi eräs haastateltava ja jatkoi: ”Ei tätä työtä oikein muuten voi tehdä. Jaoin aiemmin työhuoneen viiden muun ihmisen kanssa, muttei se minun kohdallani toiminut.” Koronavirus ei ollut näiden…

Lue lisää

Artikeln behandlar återskapandet av Fredrik Pacius duo för violin och piano från 1872. Verket är en tidigare ouppmärksammad komposition som är baserad på förspelet till Pacius opera Kung Karls jagt från 1852. Materialet till duon är ofullständigt och består av en pianostämma där violinstämman endast är inskriven i på vissa ställen. En noggrann jämförelse av…

Lue lisää

Artikkelissa esitellään taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen lopputyön pohjalta Leevi Madetojan ensimmäisen sinfonian F-duuri op. 29 (1916) käsikirjoituslähteet ja nostetaan niistä esiin joitakin kapellimestarille tärkeitä seikkoja. Sen lisäksi teoksesta olevia äänitteitä vertaillaan keskenään lähinnä tempon käsittelyn näkökulmasta. Kirjoittaja analysoi ja kommentoi myös kahta omaa esitystään tästä sinfoniasta ja kuvaa niihin johtanutta valmistautumista. Näkökulmien monipuolistamiseksi mukaan on otettu kahden…

Lue lisää

Riikka Siltanen kohdistaa lectio praecursoriassaan huomiota urkuri, kapellimestari, säveltäjä ja yliopisto-opettaja Richard Faltinin (1835–1918) monipuoliseen ja pitkäaikaiseen toimintaan Suomen musiikkielämän keskeisenä toimijana ja sen infrastruktuurin rakentajana. Hänen väitöskirjansa sekä korjaa että täydentää käsitystä Danzigissa syntyneen ja Leipzigissä erinomaisen musiikkikoulutuksen saaneen Faltinin toiminnan erityispiirteistä, laaja-alaisuudesta  ja merkityksestä suomalaisen taidemusiikkikulttuurin kehittymiselle.

Lue lisää

Lena von Bonsdorffin kirjoittama biografia Martin Wegeliuksesta on suomennettu ja julkaistu vuonna 2019 nimellä Herkulesta odottaessa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun julkaisusarjassa. Wegelius tunnetaan erityisesti Helsingin musiikkiopiston perustajana ja Jean Sibeliuksen ensimmäisenä sävellysopettajana. Elämäkerta laajentaa käsitystä kohdehenkilönsä monipuolisesta toiminnasta ja hänen aatemaailmastaan. Von Bonsdorff tuo esiin uutteran ja periaatteellisen ihmisen, joka halusi edistää kotimaisen taiteen syntymistä ja…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee sopraano Aulikki Rautawaaran (1906–1990) Sibelius-ohjelmistoa hänen 30 vuotta kestäneen konserttiuransa varrella. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Sibeliuksen laulujen esittämiskäytännöistä ja valottaa kyseisen ajan musiikkielämää uudesta näkökulmasta. Pääasiallisina aineistoina ovat konserttiohjelmat ja sanomalehtiartikkelit. Näitä arkistoaineistoja täydentävät nuotit ja äänitteet. Empaattinen ja kriittinen lähestymistapa nojautuu kulttuurihistorialliseen elämäkertatutkimukseen ja laventuu soivien aineistojen osalta laulamiseen ja kuunteluun.…

Lue lisää

Käännös suomeksi Ernesto Laclaun artikkelista "Universalism, Particularism and the Question of Identity" (1992): "Universalismi, partikularismi ja kysymys identiteetistä". Käännös: Emilia Palonen ja Jouni Tilli.

Lue lisää

Artikkelissaan Universalismi ja partikularismi: kysymys identiteetistä? Ernesto Laclau korostaa yleisen ja erityisen paradoksista yhteenkietoutumista: kun samaistumme jonkin yksittäisen kanssa, siitä tulee yhteinen, mutta jokainen erillisyyttä korostava identiteettiväite hakee tunnustusta yleisemmältä tasolta. Hän paljastaa niin erillistävien kuin yleistävien identiteettiväitteiden essentialismin ja yhteenliittyvyyden. Laclaun mukaan identiteetti on poliittinen kategoria, josta käytävä kamppailu on osa demokratiaa. Artikkeli käsittelee…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää