Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Lue lisää

Lektio

Lue lisää

Kirja-arvio teoksesta Visa Immonen & Elina Räsänen, toim. "Kauneus, arvo ja kadonnut menneisyys – Näkökulmia Klaus Holman muistokokoelmaan". THT – Taidehistoriallisia tutkimuksia (Taidehistorian Seura, 2018).

Lue lisää

Kirja-arvio Maija Koskisen väitöskirjasta "Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista – Helsingin Taidehallin näyttelyt 1928–1968 (Helsingin yliopisto, 2019).

Lue lisää

Kirja-arvio Riikka Haapalaisen väitöskirjasta "Utopioiden arkipäivää: Osallistumisen ja muutoksen paikkoja nykytaiteessa 1980–2011" (Helsingin yliopisto, 2018).

Lue lisää

Kirja-arvio Teppo Jokisen teoksesta "Haus Molchow & Haus Kosmack. Baugesichten am Molchowsee in der Mark Brandenburg – The Molchow House and the Kosmack House. Histories of Building on the Lake Molchow in the March of Brandenburg" (Ernst Wasmuth Verlag, Tübingen, Berlin, 2018).

Lue lisää

Petri Ala-Maunus kuvaa 2000-luvun maalauksissaan utooppisia eli hyvää ei-paikkaa esittäviä maisemia apokalyptisin sävyin. Analysoin artikkelissa maalauksissa havaittavaa maailmanmaiseman (Weltlandschaft) kuvatyyppiä ja paratiisimaiseman ikonografiaa. Kuva-aiheet punoutuvat niin nykymaailman muotoutumiseen vaikuttaneeseen eurooppalaisen kolonialismin historiaan kuin 2000-luvun satelliittiperspektiiviin.

Lue lisää

In 1931, the Finnish painter Juho Rissanen (1873-1950) travelled to the tourist city Biskra in Algeria, then spending there the winter season, a most agreeable time in North Africa. It is situated on the verge of the Saharan desert, and ever since Algeria had become a French colony in the early nineteenth century, the city…

Lue lisää

In this paper I trace how melancholy and paintings of ruins link together in Hubert Robert’s (1733–1808) images and how we can also comprehend some other concepts close to melancholy in order to understand his images. As far as I know there has not been a great deal of serious discussion of what implications Denis…

Lue lisää

The Chinese artist Chen Qiulin has been taking displacement and the resulting unrest in people’s identity as her persistent theme since the early 1990s. Focusing on a series of her works made since 2004 dealing explicitly with tofu and Chinese surnames, this paper examines her exploration of identities in transition in the context of China’s…

Lue lisää

Pääkirjoitus

Lue lisää

Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää

Cet article[1] s’intéresse à l’accueil que la France a réservé aux réfugié·e·s juif·ve·s d’Allemagne au cours des années 1933–1938. Il montre combien ces hommes et femmes ont été chaleureusement accueilli·e·s […]

Lue lisää

Ranskassa heinäkuun monarkian hallitus otti 1830 rakennussuojelun osaksi poliittista ohjelmaansa, jolla se muovasi kansallista identiteettiä. Historiallisten monumenttien valtionhallinnon perustamisella se pyrki yhdistämään ranskalaisia eri yhteiskuntaryhmistä. Vallankumousta seuranneen ajan merkkirakennusten hävittämisen […]

Lue lisää

Suomen Kansallisteatterissa sai 13.11.1925 ensi-iltansa ranskalaisen kirjailijan Jules Romains’in satiirinen näytelmä Knock eli lääketieteen riemuvoitto. Näytelmä esitettiin Helsingissä vain vajaat kaksi vuotta Pariisin ensi-illan jälkeen. Se oli suuri tapaus helsinkiläisten teatterin ystävien ja Ranskan harrastajien keskuudessa, ja innosti kulttuuripiirejä aina konservatiiveista modernisteihin. Artikkelissani lähestyn esitystä henkilö- ja kulttuurihistoriallisena risteyskohtana.

Lue lisää

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…

Lue lisää

Pariisi on kaikissa kaupunkitutkimukseen liittyvissä kyselyissä nostettu maailman ykköspääkaupungiksi. Kaikki alkaa tarinasta, kaupungin pitkästä historiasta. Pariisi oli kertomus jo keskiajalla. Pariisiin liittyy moderni tapamme katsoa suurkaupunkia. Pariisi ei ole vain ranskalaisten pääkaupunki. Se on yhteistä ja kollektiivista kulttuuriperintöä, johon liittyy aikakaudesta toiseen siirtyvä tunne eurooppalaisen kaupungin erityisyydestä.

Lue lisää

Pariisi on vielä tänäkin päivänä synonyymi muodille. Tämä juontaa juurensa Ranskan suurelle vuosisadalle, 1600-luvulle, jolloin Pariisi kehittyi eurooppalaisen muodin keskukseksi ja matkailijat ihastelivat erityisesti pariisittarien tyylikkyyttä. Yläluokalle muodikkuus ja viimeistelty ulkoasu olivat myös keinoja erottautua muista sosiaaliluokista. Kurtisaani Ninon de Lenclos’lle, joka onnistui tekemään huikean nousun sosiaalisilla tikkailla, muodikas olemus oli myös mahdollisuus sitoa itsensä…

Lue lisää

Tässä lyhyessä tekstissä Strasbourgin yliopiston nykyhistorian professori Maurice Carrez muistelee väitöskirjansa ohjaajaa Jean-Jacques Folia. Fol syntyi 19. kesäkuuta 1930 Clamecyssä ja kuoli joulukuussa 1988 – sattumalta samassa kuussa kuin toinen ranskalainen Suomi-ystävä ja -tuntija, professori Aurélien Sauvaegot. Fol oli pitkäaikainen kommunisti, johon ranskalaisten kommunistien osallistuminen vastarintaan natseja vastaan teki suuren vaikutuksen.

Lue lisää

Kirjat ovat hyvin kulttuurisesti määrittyneitä esineitä. Niihin liittyy merkityksiä, jotka eivät rajoitu vain kirjan sisältöön tai toisaalta vain kirjaan fyysisenä esineenä. Tässä katsausartikkelissa esittelen, minkälaisia kulttuurisia merkityksiä kirjoille annettiin Chrétien […]

Lue lisää