Turun yliopistossa oli päädytty keväällä 2022 harvinaiseen ratkaisuun hylätä pro gradu -tutkielma. Tapaus nousi esiin Agricolan kolumnissa elokuussa, ja se herätti suurta huomioita mediassa, jossa se mielellään nähtiin ”woke-sensuurina”. Suurin uhka akateemiselle vapaudelle ei suinkaan ole ”wokeismi” vaan se, että yliopistoja aletaan kontrolloida ulkoa käsin poliittisten toimijoiden taholta, sekä humanististen tieteiden rahoituksen heikkeneminen. Olisi myös tärkeää miettiä, voiko vihapuhetta hyväksyä osana julkaistavia opinnäytteitä ja tutkielmia. Hylätyksi esitetyssä gradussa oli pyrkimys leimata vähemmistöjen edustajat potentiaalisiksi seksuaalirikollisiksi.
24.8.2022 | Kotiseutuliitto | Palkinnot, Tiedotteet, Uudet julkaisut, Uutiset
Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä. Teokset ovat: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassaTuula […]
23.8.2022 | Kotiseutuliitto | Palkinnot, Tiedotteet, Yleinen
Kulttuuriympäristön tekijät, Young European Heritage Makers, on lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jossa pohditaan omaa kulttuuriperintöä ja sen eurooppalaisia ulottuvuuksia. Vuoden 2022 kilpailussa pohditaan, mitä on eurooppalainen ja kestävä kulttuuriperintö. Entä mitkä piirteet kulttuuriperinnössä ovat paikallisia, ja mikä on yhteistä muun Euroopan kanssa? Näitä teemoja pohtiva kilpailutyö voi olla lyhyt video tai kuvallisen esityksen ja […]
Mennyttä käsitellessään pitäisi tuntea aina konteksti jotta voi arvioida historiassa tapahtuneita ratkaisuja eikä arvostella menneisyyttä omien luulojensa mukaan. Se, mikä on totta tänään, ei ollut välttämättä totta eilen, ja kun maailma ja sen arvot muuttuvat, myös lait pitää säätää uudelleen. Yhdysvaltojen korkein oikeus muistuttaa shariaa tulkitsevia imaameja, jossa järkevien sääntöjen sijaan uskotaan järkeä suuremman intelligenssin ylihistorialliseen hengentuotteeseen. Historiattomuus on myös niiden me-too -kamppanjoiden perusongelma, joissa uskotaan nykyisten arvojen ja totuuksien olevan mittapuu myös menneisyydessä.
8.8.2022 | Mikko Saira | Tiedotteet, Uutiset
Ilmailumuseoyhdistys ry siirtää Sud Aviation SE 210 Caravelle III -matkustajakoneen Arlandan lentokentältä Suomeen. Kone siirretään kunnostettavaksi Pansioon ja ensi vuonna näytteille Turun lentoasemalle. Sud Aviation SE 210 Caravelle on yksi ensimmäisistä suihkuliikennelentokonetyypeistä. Finnairin edeltäjä Aero Oy tilasi vuonna 1958 kolme Caravelle IA -konetta, jotka se sai käyttönsä keväällä 1960.
4.8.2022 | Ari Helo | Kolumnit
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista. Hylkäyksen syyksi esitettiin puutteet työn objektiivisuudessa – mutta oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä?
Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969 ja Karjalan tutkimuslaitos (KTL) aloitti toimintansa sen tieteellisenä keihäänkärkenä ja alueellisena kehitysyksikkönä pari vuotta myöhemmin. Alkuvuosina tutkimus kohdistui Karjalan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin, kieleen, historiaan ja yhteiskuntaoloihin sekä luontoon ja luonnonvaroihin.
Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
30.6.2022 | Kotiseutuliitto | Palkinnot, Tiedotteet, Uutiset
Euroopan komissio ja Europa Nostra julkistivat vuoden 2022 Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen ja Europa Nostra -palkintojen (European Heritage Awards / Europa Nostra Awards) voittajat. Suomen Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -toiminta on valittu yhdeksi palkintokohteeksi koulutuksen ja taitojen sarjassa (Education, training and skills).
9.6.2022 | Kotiseutuliitto | Palkinnot, Tiedotteet, Uutiset, Yleinen
Kulttuuriympäristön tekijät, Young European Heritage Makers, on lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu, jossa pohditaan omaa kulttuuriperintöä ja sen eurooppalaisia ulottuvuuksia. Vuoden 2022 kilpailussa kehotetaan pohtimaan, mitä on eurooppalainen ja kestävä kulttuuriperintö. Entä mitkä piirteet kulttuuriperinnössä ovat paikallisia, ja mikä on yhteistä muun Euroopan kanssa? Näitä teemoja pohtiva kilpailutyö voi olla lyhyt video tai kuvallisen esityksen […]
Haikin uusi numero keskittyy kylmän sodan kulttuuridiplomatiaan. Mukana on esimerkkejä niin suomalaisten toiminnasta kuin idän ja lännen pyrkimyksistä saada huomiota Suomessa. Numero tarjoaa perspektiiviä kylmän sodan kulttuuritoimintaan, samoin kuin suomalaisten toimijoiden tasapainoiluun kahden blokin välimaastossa. Artikkelit kertovat myös siitä, että vallankäytön ja ideologisten kamppailujen kentällä toimijat, ihmiset ja yksilöt, ovat kohdanneet toisensa.
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry jakaa vuosittain Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon museopedagogiaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen kuluneen vuoden aikana. Pedaali haluaa palkinnolla nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan sekä lisätä alaan liittyvää tietoisuutta myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2022 ehdotuksia Vuoden museopedagogiseksi teoksi tuli 13. Palkinnon saaja julkaistaan Lahdessa 27.–28.10.2022 järjestettävillä Museoliiton taidemuseopäivillä uudessa Visuaalisten taiteiden museo Malvassa.
Suomen hakeutuminen Natoon on johdonmukainen ja oikeutettu seuraus Venäjän Ukrainaa kohtaan suuntaamista brutaaleista sotatoimista. Jonain päivänä Ukrainan sota ohi, presidentti Putinkin hallitsee vain aikansa. Suomen ja Venäjän välille ehti muodostua ennen sotaa tiiviit taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Natoon turvaamme, mutta Paasikivenkin opit kannattaa pitää mielessä.
31.5.2022 | Tapio Onnela | Keruut
Ukrainan sota koskettaa laajasti Suomea ja suomalaisia. Kansalliskirjaston suomalaisessa verkkoarkistossa toteutetaan ajankohtaista teemakeräystä sodasta ja Nato-keskustelusta, johon toivotaan keräysehdotuksia.
Yhteisöt muokkaavat yhteenkuuluvuuden tunnettaan suhteessa ”toisiin”. Kun jako meidän ja muiden välillä valjastetaan politiikan käyttöön, tuloksena on usein mielikuvien tietoinen kärjistäminen viholliskuviksi. Sosiaalisen median aikakaudella vihan kipinä on helppo lietsoa täyteen roihuunsa viikoissa – mutta sen sammuttaminen on liki mahdotonta. Viholliskuvilla poistetaan viimeisetkin estot silmittömään tappamiseen ja väkivaltaan. Jugoslavian sodissa lähinaapureista muokattiin verivihollisia järjestelmällisellä propagandalla. Sama ilmiö näkyy nyt Ukrainassa.
25.5.2022 | Tapio Onnela | Digitoinnit
Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
25.5.2022 | Tapio Onnela | Kuvakokoelmat, Uudet julkaisut
Arkkitehtuurimuseo on julkaissut kokoelman valokuvia ja alkuperäispiirustuksia arkkitehti Wivi Lönnin tuotannosta. Mukana ovat kaikki Lönnin keskeiset kohteet: koulurakennukset ja pääpaloasema Tampereella, Ebeneserkoti Helsingissä sekä yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa suunnitellut Uusi Ylioppilastalo ja Tallinnan Estonia-teatteri. Historiallista piirustus- ja kuvavalikoimaa täydentää yli 400 valokuvaaja Aukusti Heinosen nykykuvaa Wivi Lönnin arkkitehtuurista.
Pitäessään kiinni kansallisvaltion yksinoikeudesta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa EU-maat ovat rakentaneet Euroopan yhdentymispolitiikalle lasikaton, jonka rikkominen on mahdollista vain liittovaltiokehityksen kautta. EU voi jäädä sivustakatsojaksi, jos sen jäsenmailla ei ole poliittista halua rikkoa lasikattoa, joka tähän asti on tehokkaasti estänyt EU:ta kehittymästä poliittiseksi yhteisöksi. Sen tulisi kyetä suojelemaan omaa aluettaan, ohjaamaan ympäristönsä kehitystä intressiensä perusteella ja tehokkaasti toimimaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle, integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ma. johtaja Kimmo Elo.
Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]
Vuoden 2022 museopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa Maarianhaminassa. Vuoden museo 2022 -tittelin sai Poliisimuseo. Vuoden museojulkaisu -palkinto myönnettiin Ålands Museumin julkaisemalle kirjalle 101 glimtar ur Ålands forntid. Vuoden museokauppa on Museokeskus Vapriikin museokauppa.