Tekniikan Waiheita -lehti on muuttunut talvella 2018–2019 avoimeksi verkkojulkaisuksi TSV:n ylläpimällä Journal.fi -alustalla. Ensimmäinen täysin digitaalisesti julkaistu numero on nyt ilmestynyt ja on luettavissa täällä. Musiikki- ja äänitetuotanto sekä muuttuvat tuotantoteknologiat ja toimintaympäristöt -teemanumero käsittelee musiikin tuotannon ja käytön teknologisia muutoksia. Numeron vierailevana päätoimittajana on Helsingin yliopiston musiikkitieteen tohtorikoulutettava Mikko Ojanen.
Vertaisarvioituja artikkeleita on kolme. Dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta piirtää kuvan syntetisoijan saapumisesta Suomeen. Sähköisen soinnin omaksumista suomalaisessa populaarimusiikissa on tarkastelu, mutta ennen Grönholmin tutkimusta melko vähän. Grönholmin käsittely tuokin uuden näkökulman sekä uutta tietoa mielenkiintoisesta teemasta. Syntetisaattorin Suomeen rantautumisen ohella Grönholmin käsittelyssä muodostuu mielenkiintoinen kuva kolmen muusikon pioneeritoiminnasta uusien ilmaisukeinojen ja -teknologian haltuun ottajina.
Musiikkitieteen professori Kai Lassfolk Helsingin yliopistosta puolestaan siirtää tarkastelun studiotyöskentelyyn. Hänen käsittelyssään miksauskonsolit muodostavat studiotyöskentelyn ytimen ja ovat näin ollen luovan työn keskiössä – sen mahdollistajina mutta myös niillä operoivien toimintaa ohjaavina. Kolmea klassikkomikseriä esimerkkinä käyttäen Lassfolk kehittelee studiolaitteiden elinkaaren tarkasteluun soveltuvaa käsitteistöä. Teknologisen artefaktin muuttuminen toimijoiden, teknologian ja musiikillisen kontekstin vuorovaikutuksessa piirtyy Lassfolkin käsittelyssä selkeästi esiin.
Tohtorikoulutettava Juho Kaitajärvi-Tiekso Tampereen yliopistosta palauttaa tarkastelun rajauksen Suomeen kuvauksessaan suoratoistoteknologian viimeaikaisesta kehityksestä. Hänen käsittelyssään esiin nousee erityisesti teknologian kehityksen mahdollistama äänitetuotannon ja -jakelun demokratisoituminen. Kaitajärvi-Tiekson esiintuoman aineiston valossa teknologian kehityksen mahdollistava demokratisoituminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen ilmiö, vaan monitahoinen ja mielenkiintoinen tarkastelun kohde.
Numeron katsauksissa ja arvosteluissa luodaan katsaus ajankohtaisiin asioihin teknologian historiassa ja musiikin tutkimuksessa. Dosentti Meri Kytö Tampereen yliopistosta arvioi FT Tanja Tiekson käännöksen italialaisen Luigi Russolon (1885–1947) futuristisesta manifestista Hälyjen taide (2018, Tukijaliitto; alkup. L’Arte dei Rumori, 1916). Odotettu suomennos oli jo itsessään kulttuuriteko, mutta käännös ei ole koskaan vain käännös, vaan suomennoksessa myös tulkataan 100 vuotta vanha teksti tämän päivän suomeksi. Erityisesti Russolon rikkaan ääntä kuvaavan terminologian tulkkaaminen on ollut erittäin mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Heinäkuista teknologian historian tutkijoiden konferenssia, 50-vuotista taivaltaan Ranskan Saint-Étiennessä juhlinutta ICOHTECia arvioimme ja muistelemme omissa erillisissä katsauksissamme dosentti Jukka Kortin kanssa. Seinäjoen Rytmi-instituutin Ääniaallot -studiolaitenäyttelystä kirjasin vaikutelmani muistiin elokuun puolessa välissä. Numeron päätteeksi päätoimittaja Aaro Sahari uutisoi Tampereen Pelimuseosta ja luo katsauksen Tekniikan Waiheiden tulevaan, uuteen olomuotoon verkkojulkaisuna.