Eversti, sotatieteiden tohtori Markku Iskanius julkaisi 2013 Lundqvistin elämäkerran ensimmäisen osan, joka käsitteli aikaa talvisotaan asti. Valitettavasti kyseistä kirjaa Tuntematon kenraali J. F. Lundqvist ei ole yhtään kappaletta Turun tiedekorkeakoulujen kirjastoissa. Koska silloinen kustantaja Apali on mennyt konkurssiin, on kyseisen kirjan hankkiminen ilmeisen vaikeaa eikä se ole ollut käytettävissäni. Huonon saatavuuden takia olisi ollut suotavaa, että […]

Lue lisää

Sotaan liittyvä tietokirjallisuus paneutuu pääsääntöisesti itse sotatapahtumiin, sotapäälliköihin ja -kalustoon. Fiktiokirjallisuus taas tarkastelee sotimista pääasiallisesti yksilön tai pienryhmän/joukko-osaston näkökulmasta ja sekin keskittyy ainakin hurjimmillaan paukkeeseen, räiskeeseen, kuolemiin ja sankaritekoihin. Siinä välissä on sitten dokumentaarinen romaani, faktio, jossa faktapohjalle rakennetaan kaunokirjallista juonikuviota fiktiivisine tai puolifiktiivisine henkilökuvineen. Pilkkeen ja Kleemolan teos käsittelee rauhaa sodan sisällä: sitä elämää, […]

Lue lisää

Suojeluskuntien omaisuuden luovutukset alkoivat syksyllä 1944 kun alettiin olla vakuuttuneita siitä, että Suojeluskunnat tultaisiin lakkauttamaan. Omaisuutta luovutettiin syksyn mittaan, sekä erityisesti kiihtyvään tahtiin lokakuun lopulla liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksen järjestöjen lakkauttamisesta tultua tietoon. Juridiselta kannalta katsottuna ei nähty suurempaa ongelmaa luovutuksissa, jotka olivat tapahtuneet ennen puolustusministeriön antamaa lakkauttamispäätöstä. Sitä vastoin kyseenalaisia olivat tapaukset, joissa luovutus oli […]

Lue lisää

Oula Silvennoisen teos on ansiokas tutkimus Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Se on väitöskirjana vankkaa historian perustutkimusta ja samalla erinomaisen sujuvasti kirjoitettu populaari tietokirja. Lähdeaineisto toisaalta tarjoaa oivan mahdollisuuden ”jännärimäiseen” henkilöhistorian kautta tapahtuvaan kerrontaan. Tutkimuksen tiimoilta on myös nostatettu, ehkä tietoisestikin, sensaatioluonteista kohua, joka ei tee oikeutta kirjan sisällölle. Silvennoisen väitöskirjassa tuodaan esille paitsi uutta […]

Lue lisää

Ilmassa on monessakin mielessä – latteasti todettuna – historian siipien havinaa, kun kaivan paketista Suomen Salpa 1940-44 CD-ROM-multimedian. Viime kesänä ilmestynyt romppu kertoo massiivisesta toisen maailmansodan aikaisesta suomalaisesta linnoitusketjusta, Salpalinjasta, jonka oli määrä turvata uusi puolustuksellisesti epäedullinen itäraja mahdollista hyökkääjää vastaan talvisodan jälkeen. Rompun takakansiteksti toteaa, että multimediassa ”luodaan yleiskatsaus Salpa-aseman kolmeen rakennusvaiheeseen: välirauhan aikaan, […]

Lue lisää

Lämpimien tuulahdusten aikana on hyvä siirtyä hetkeksi ajassa taakse päin ja kylmään. Talvisodan 60-vuotismuistoa muisteltiin viime talvena monin tavoin. Julkisuudessa näkyvintä teemaa edusti professoreiden Heikki Ylikangas ja Jukka Nevakivi keskustelu länsiliittoutuneiden ja Saksan avun mahdollisuuksista ja luonteesta sodan aikana ja erityisesti rauhan solmimisen yhteydessä. Yhtenä kipinänä teemalle oli Kansallisteatterin kohunäytelmä Kun Summa petti. WSOY jatkoi […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan Technology as Freedom hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia. Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty. Sähköistetyistä kodeista […]

Lue lisää

Tapio Berghomin väitöskirjaa lukiessa nousee näin kesäkuumalla mieleen amerikkalaisen filosofi RORTYn teoria neroudesta. Rortyn mukaan ihminen on sosiaalinen eläin ja omien sekä yhteiskunnan antamien sosiaalisten verkostojen orja. Ainoa ’nerous’ jota ihmisessä voi olla on se, että hän omalla toiminnallaan pystyy muuttamaan sosiaalisten verkkojen kutoutumisen. Eli luo uusia annalistisen historiakäsityksen mukaisia lyhytkestoisia rakenteita. Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto […]

Lue lisää