Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

1

Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Eduard Kotšergin (s.1937) on outo lintu kirjailijaksi. Hän syntyi Suuren Terrorin vuonna ja joutui juuri ennen sotaa orpokotiin. Isä oli teloitettu ja puolalaissyntyinen äiti pidätetty vakoojana. Leningradin piirityksen aikana orpokodin lapset evakuoitiin Omskin lähelle entiseen vankilaan. Kuva: Eduard Kotšergin NKVD:n lastenkodissa noin kolme kuukautta ennen pakoaan. Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Kotšergin […]

Lue lisää

Timothy Snyder (s.1969) on tunnettu teoksistaan, jotka välittävät itäisen Euroopan historiaa ja kokemuksia läntiselle lukijakunnalle, joka ei niitä juurikaan tunne. Häneltä on suomennettu aiemmin teos Tappotanner. Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä, 2014 (alkuteos (Bloodlands. Europe Between Hitler and Stalin, 2010), joka on merkittävin teos kahden totalitaarisen järjestelmän vuorovaikutteisesta joukkotuhonnasta itäisessä Euroopassa vuodesta 1930 vuoteen 1945. […]

Lue lisää

Matti Kosonen tunnetaan aktiivisena sotahistorioitsijana, joka on myös syvällisesti perehtynyt viime sotien, erityisesti jatkosodan tiedusteluun, vakoiluun ja kaukopartiointiin. Heidi Ruotsalainen on (vielä) hieman tuntemattomampi Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, joka hänkin on perehtynyt jatkosodan kaukopartiotoimintaan ja kylmän sodan Nato-vakoiluun. Nyt nämä kaksi ovat yhdessä teroittaneet kynänsä ja lähteneet tarkastelemaan suomalaisen kaukopartiotoiminnan ja vakoilukoulutuksen kenttää naisten kertomusten […]

Lue lisää

Suojeluskuntien omaisuuden luovutukset alkoivat syksyllä 1944 kun alettiin olla vakuuttuneita siitä, että Suojeluskunnat tultaisiin lakkauttamaan. Omaisuutta luovutettiin syksyn mittaan, sekä erityisesti kiihtyvään tahtiin lokakuun lopulla liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksen järjestöjen lakkauttamisesta tultua tietoon. Juridiselta kannalta katsottuna ei nähty suurempaa ongelmaa luovutuksissa, jotka olivat tapahtuneet ennen puolustusministeriön antamaa lakkauttamispäätöstä. Sitä vastoin kyseenalaisia olivat tapaukset, joissa luovutus oli […]

Lue lisää

Oula Silvennoisen teos on ansiokas tutkimus Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyöstä. Se on väitöskirjana vankkaa historian perustutkimusta ja samalla erinomaisen sujuvasti kirjoitettu populaari tietokirja. Lähdeaineisto toisaalta tarjoaa oivan mahdollisuuden ”jännärimäiseen” henkilöhistorian kautta tapahtuvaan kerrontaan. Tutkimuksen tiimoilta on myös nostatettu, ehkä tietoisestikin, sensaatioluonteista kohua, joka ei tee oikeutta kirjan sisällölle. Silvennoisen väitöskirjassa tuodaan esille paitsi uutta […]

Lue lisää

Lämpimien tuulahdusten aikana on hyvä siirtyä hetkeksi ajassa taakse päin ja kylmään. Talvisodan 60-vuotismuistoa muisteltiin viime talvena monin tavoin. Julkisuudessa näkyvintä teemaa edusti professoreiden Heikki Ylikangas ja Jukka Nevakivi keskustelu länsiliittoutuneiden ja Saksan avun mahdollisuuksista ja luonteesta sodan aikana ja erityisesti rauhan solmimisen yhteydessä. Yhtenä kipinänä teemalle oli Kansallisteatterin kohunäytelmä Kun Summa petti. WSOY jatkoi […]

Lue lisää