Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]
Kaarle Aukusti (Kalle) Lehmus (1907–1987) oli yksi niistä sotavuosien ja sodanjälkeisen ajan vaikuttajayksilöistä, jotka eivät välttämättä paistatelleet julkisuuden valokeilassa, mutta joiden panos erilaisissa poliittisissa prosesseissa ja yhteiskunnan kehityskuluissa oli kiistaton. Vaikka Lehmus tunnettaneen ennen kaikkea sodan ajan tiedotustoiminnan keulahahmona, uralle mahtuu käänteitä siinä määrin, että tuoreen elämäkerran parissa ei pitkästy. Tiedotuksen rivimiehestä propagandapomoksi Kirjoittajakaksikosta Jussi […]
Yrjö Aukusti Wallinmaan (1892–1943) kausi Oulun hiippakunnan piispana jäi parin viikon mittaiseksi, mutta hänet muistetaan silti erityisesti Pohjois-Suomessa. Wallinmaa sai surmansa jatkosodan ehkä tunnetuimmassa partisaani-iskussa Saariselän Laanilassa heinäkuisena yönä. Samassa hyökkäyksessä menehtyi heti kaksi muuta ihmistä, ja neljäs uhri taisteli hengestään sotasairaalassa vielä joitakin päiviä. Ville Jalovaaran Piispa Wallinmaan surmassa yhdistyvät kirkko- ja sotahistoria sekä […]
Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]
Valtion tiedoituslaitos (VTL) oli vuosina 1941–1944 toiminut propaganda- ja sensuurielin, jonka tehtävänä oli muokata kansan mielialoja maan hallituksen ja sodanjohdon toimille myönteisiksi ja estää haitalliseksi katsotun informaation leviäminen suomalaisten keskuuteen. Virastossa työskenteli kaikkiaan noin 600 henkilöä. Toimittaja ja tietokirjailija Keijo K. Kulha on valinnut heistä tarkasteluunsa kymmenen miestä, joita hän nimittää sotapropagandan valiojoukoksi. Tarkkaan ottaen […]
Satumaarit Myllyniemen tietokirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 antaa hieman toisenlaisen kuvan Suomen sodista. Se on kerännyt yksien kansien väliin ainutlaatuista muistitietoa yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä sotien aikana – hangista, jotka on nähty verisinä, oudoista enteistä ja omaisista, jotka tulevat vierailemaan kuoleman hetkellä. Näitä enteitä ja outoja näkyjä on nähty ympäri Suomea. Niitä on myös nähty laajasti aina […]
Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]
Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]
Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]
Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]
Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Eduard Kotšergin (s.1937) on outo lintu kirjailijaksi. Hän syntyi Suuren Terrorin vuonna ja joutui juuri ennen sotaa orpokotiin. Isä oli teloitettu ja puolalaissyntyinen äiti pidätetty vakoojana. Leningradin piirityksen aikana orpokodin lapset evakuoitiin Omskin lähelle entiseen vankilaan. Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Kotšergin pakeni Siperian Omskista tavoitteenaan palata äidin luokse Leningradiin. Pakomatka, […]
Arvostelu
Timothy Snyder (s.1969) on tunnettu teoksistaan, jotka välittävät itäisen Euroopan historiaa ja kokemuksia läntiselle lukijakunnalle, joka ei niitä juurikaan tunne. Häneltä on suomennettu aiemmin teos Tappotanner. Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä, 2014 (alkuteos (Bloodlands. Europe Between Hitler and Stalin, 2010), joka on merkittävin teos kahden totalitaarisen järjestelmän vuorovaikutteisesta joukkotuhonnasta itäisessä Euroopassa vuodesta 1930 vuoteen 1945. […]
Arvostelu
Matti Kosonen tunnetaan aktiivisena sotahistorioitsijana, joka on myös syvällisesti perehtynyt viime sotien, erityisesti jatkosodan tiedusteluun, vakoiluun ja kaukopartiointiin. Heidi Ruotsalainen on (vielä) hieman tuntemattomampi Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, joka hänkin on perehtynyt jatkosodan kaukopartiotoimintaan ja kylmän sodan Nato-vakoiluun. Nyt nämä kaksi ovat yhdessä teroittaneet kynänsä ja lähteneet tarkastelemaan suomalaisen kaukopartiotoiminnan ja vakoilukoulutuksen kenttää naisten kertomusten […]
Arvostelu
FT Vesa Määtän biografia kenraaliluutnantti K.L. Oeschista perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon, johon viitataan teoksen nooteissa vajaa tuhat kertaa. Kyseessä on kiistatta tieteellinen tutkimus, johon olisin kaivannut yhtä tieteellisen tutkimuksen elementtiä, nimittäin johdantoa, jossa olisi käsitelty aikaisempaa tutkimusta ja rajattu aihetta. Määttä viittaa lähteissään Helge Seppälän Oesch-biografiaan vuodelta 1998, muttei missään vaiheessa pohdi oman kirjansa suhdetta […]
Arvostelu
Hertta Kuusinen (1904–1974) on ollut epäilemättä Suomen historian vaikutusvaltaisimpia naisia politiikassa. Sodan jälkeen hän nousi vasemmistopuolue SKDL:n edustajana aivan politiikan eliittiin. Hänen isänsä, Otto Wille Kuusisen (1881–1964) varjo roikkui silti aina hänen yllään, mutta harva suomalainen tietää Hertan Kuusisen yksityiselämästä. Kuva: Otto Wille Kuusinen ja Hertta Moskovassa 1940-luvulla. Kuvalähde: Hertta Kuusinen 1904-1974. Pirkko Kotilan ja […]
Kun toinen maailmansota päättyi ja armeijat kotiutettiin, eri maiden rintamamiehet saivat varsin erilaiset edellytykset siviilielämälleen. Muutamissa maissa vastaisen toimeentulon pohja oli lainsäädännöllä luotu jo etukäteen, joissakin taas varmuusvarastona toimi ainoastaan joukkojen mukaansa kahmima sotasaalis, jonka myynti auttoi sotilaat elämän alkuun. Suomi sijoittui näiden ääripäiden väliin: syksyllä 1944 kotiutetut miehet saivat pitää kuluneiden asepukujensa, joiden epoletit […]
Kun aseet Suomen rintamilla vaikenivat, useimmat kansalaiset kaiketi huokasivat, kuka mistäkin syystä. Pitkäksi venyneen jatkosodan loppuminen oli toki helpotus, mutta uuteen tilanteeseen sisältyi lukuisia epävarmuustekijöitä. Antero Holmila ja Simo Mikkonen ovat mielestäni oivallisesti otsikoineet nelikymmenluvun loppuvuosien Suomea esittelevän ja analysoivan kirjansa viimeisen luvun ”Sodasta levottomaan rauhaan”. Henkikultansa puolesta ei rintamamiehenkään tarvinnut enää sodan loputtua pelätä, […]