Sosiologi Alison Phippsin ajankohtainen ja tähdellinen kirjanen käsittelee hyvällä otteella modernin feminismin kipupisteitä erityisesti sosiaalisen median aikakaudella. Keskeinen kysymys kuuluu, kuka saa äänensä kuuluviin ja kenen puolesta voidaan puhua. Vaikea, mutta tärkeä kysymys kuuluu myös, kenen etuja eri feministiryhmät todella edistävät. Phippsin teos koostuu kuudesta luvusta, jotka käsittelevät hyvin lähekkäisiä teemoja eli feminismiä 2000-luvun läntisessä, […]
Maria Petterssonin vuonna 2020 julkaistu teos Historian jännät naiset sisälsi noin sadan Suomen ulkopuolelta valitun erikoisen naisen esittelyt. Uudessa teoksessaan Pettersson on tarttunut Suomen historian naistoimijoihin. Kirjan rakenne on samanlainen kuin Historian jännissä naisissa, esiteltävät naiset on jaettu ryhmiin naisten toimintaa väljästi kuvailevien otsikoiden alle. Käytetyt lähteet on sijoitettu kirjan loppuun, mutta niistä ei ole […]
Humanistinen kaupunkitutkimus -teoksen toimittajat Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson ja Panu Savolainen toteavat esipuheessaan, että kaupunkitutkimuksessa keskeistä on monitieteisyys, metodien rikkaus ja vuorovaikutus, ja tutkimustulokset kiinnostavat usein myös yliopistojen ulkopuolella. Humanistisen kaupunkitutkimuksen he kertovat olevan kulttuurisesti, kielellisesti ja historiallisesti painottunutta, ja pyrkivän kaupunkilaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan: 1) […]
Filosofian tohtori, dosentti Anu Lahtinen on historiantutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on hoitanut erilaisia professorin tehtäviä Helsingin yliopistossa vuodesta 2017 ja seuraa tiedemaailmaa ja korkeakoulupolitiikkaa myös Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Filosofian maisteri Tuula Vainikainen on tiedeviestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt yliopistohallinnossa ja on nykyisin tuottelias tietokirjailija. Hän on ennen tätä kirjaa kirjoittanut 17 tietoteosta terveydestä, hyvinvoinnista […]
Sensurointivaatimus synnytti kohun Pauline Harmangen provokatiivista tekstiä ei olisi suomennettu pikavauhtia, ellei siitä olisi syntynyt kohu myös uskomailla, kun Ranskan tasa-arvoministeriön neuvonantaja oli vaatinut julkaisun vetämistä myynnistä. Mitkä mahtoivat olla virkamiehen perusteet sensuurivaatimukselleen? Luonnehtiko hän pamflettia loukkaavaksi, raaistavaksi vai säädyttömäksi? En tiedä. Mutta on selvää, että vaatimus kirjasen alun perin muutaman sadan kappaleen sensuroimisen vaatiminen […]
Keskiaikakuvastoa hyödynnetään niin maailmankuuluissa tv-sarjoissa kuin ääriliikkeiden logoissa. Medievalismi on usein hyvin sukupuolittunutta, ja Internet-keskusteluissa keskiaikaan saatetaan kuvitella yhteiskuntia, jotka olisivat vapaita esimerkiksi feminismistä, vähemmistöjen äänestä ja maahanmuuttajista.
Miltei 50 vuotta kirjailijantyötä, miltei 40 romaania, lähes 20 tietokirjaa, käännöksiä yli 10 kielelle. Kirjakohtaiset painosluvut poikkeuksetta useita kymmeniä tuhansia, parhaimmillaan pitkälti toistasataa tuhatta. Parikymmentä erilaista kirjallisuus- ja kulttuuripalkintoa, niiden joukossa Pro Finlandia ja valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä. Kaari Utrion ura on mittava, mutta muhkea on myös Anna-Liisa Haavikon kirjoittama elämäkertateos. 500-sivuinen kirja sisältää nimihenkilön työn […]
Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]
Biologinen sukupuoli on merkittävin ero, joka yksilöiden välillä voi olla. Onko myös olemassa ”miesten” ja ”naisten” aivot? Tähän ongelmaan ei ole yleispätevää vastausta, mutta Markus Heilig pohtii sitä monelta kannalta kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Heilig on sekä psykiatri että aivo-, stressi- ja riippuvuustutkija, joka on tyttäriensä Saran ja Hannan myötä saanut tasa-arvoherätyksen. Hän tekee […]
Kielletty hedelmä (2014) on ensimmäinen ruotsalaiselta sarjakuvataiteilija Liv Strömquistilta suomennettu sarjakuva-albumi. Teoksesta kiinnostavan tarkastelukohteen tekee sen informatiivinen ja valistunut yhteiskuntakriittinen ote, joka on varsin vaikuttava ottaen huomioon, että Kielletyn hedelmän tyylilajina on kuitenkin satiiri ja viitekehyksenä viihde. Teos on myös varsin relevantti sukupuolen- ja tabututkimuksen näkökulmista, joista sitä arvioin, onhan se julkifeministinen ja kohdistuu — […]
Ruotsissa on avattu uusi avoin elämäkerrallinen sivusto Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (SKBL) joka nostaa esille historian hämäristä yli 1000 merkittävää ruotsalaista tai Ruotsissa vaikuttanutta naista keskiajalta nykyaikaan. Lainsäädännölliset esteet ovat usein rajoittaneet naisten näkyvyyttä yhteiskunnassa. Naisen oman nimen käyttö ei esimerkiksi ole aina ollut mahdollista tai heiltä on suljettu mahdollisuus kouluttautua tai hallita omaisuuttaan. Naishistoriallisen sanakirjan […]
Nimensä etukirjainten understatementistä tunnetun bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken on kristillinen pamfletti rakkauden etiikasta. Se, että arvostettu filosofiakustantamo julkaisee moisen teoksen, on yllättävintä mitä kirja tarjoaa. Syy kirjan suomentamiseen lienee aktivistina ja feministitutkijana maineikkaan tekijän (oik. Gloria Jean Watkins) tunnettuudessa. Ja sivuaahan hooksin kirja myös kasvatusfilosofiaa, niin&näin-kustantamon ominta aluetta. Aiemmin hooksilta on suomennettu samansuuntainen kirjoituskokoelma […]
Arvostelu
Näin runoili puhemies Mao Zedong kiinalaisesta naisesta vuonna 1961, muutama vuosi ennen kulttuurivallankumousta: Niin iloisia ja uljaita, viiden jalan mittaiset kiväärit kädessä! Aamun ensi kajo hohtaa harjoituskentälle. Kiinan tyttärillä on suuret päämäärät, eivät he rakasta punaisia hameita, vaan sotilaspukua. (Käännös Pertti Nieminen, 1973) Nykykiinassa naiseutta määrittelevät vahvasti kaupalliset kuvastot. Pekingin ja Shanghain kaduilla vastaan kävelee […]
Arvostelu
Akatemiaprofessori Elina Vuola ja tohtorikoulutettava Johanna Ahonen ovat toimittaneet tärkeän ja odotetun teoksen uskonnon- ja sukupuolentutkimuksen yhteisistä poluista ja risteyksistä. Edellinen uskontoa ja sukupuolta suomen kielellä tarkasteleva artikkelikokoelma ilmestyi vuonna 1999, joten olikin korkea aika päivitykseen. Sukupuolen näkökulman suomalaiseen uskontotieteeseen toi Aili Nenola 1980-luvulla. Itsekin hänen luennollaan ensimmäisen kerran vahvasti ymmärsin, mikä merkitys sukupuolella on […]
Tietokirjan kirjoittaminen muistuttaa salaatin tekemistä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan tuoreita raaka-aineita (ajanmukaista ja pätevää tutkimuskirjallisuutta), pilkkomista ja sekoittamista (aineiston valikointia, yhteensovittamista ja jäsentämistä) ja houkutteleva esilllepano. Parhaassa tapauksessa kastike sitoo erilaiset maut yhteen ja tekee kokonaisuudesta omaleimaisen. Vertauksen ei ole tarkoitus olla vähättelevä. Hyvän tietokirjan kirjoittaminen on erittäin vaikea taito, mitä osoittaa osaltaan sekin, että vuonna […]