Viisaus kiertyy kierrosta; niin kauan kierrämme elämää, kunnes tulemme ymmärtäväiseksi. (Heljä Liukko-Sundström 2018) Ateneumin rakennuksen korkeita keskiportaita voi nousta Ateneumin taidemuseoon. Rakennuksen C-portaassa sijaitsi vielä 1960-luvulla Kuvataideakatemia ja Ateneumin itäpään B-portaan portaita kipusivat taideteollisen oppilaat. Sattuma johdatteli nuorta Heljä Liukkoa nousemaan taideteollisen portaita vuonna 1959. Ateneumin portaat ja miljöö ovat minulle tuttuja, siksi palaan tähän […]

Lue lisää

1

Pöytälaatikkokirjoittajien sijaan kokoelman otollisin lukijakunta ovat kirjoittamisen opettajat ja moninaiset luovuusvalmentajat. Heidänkin kannattaa huomata, että kirjan otsikko lupailee liikaa. Kyse ei ole kirjoittamisen ohjauksesta yleisesti vaan proosan ja lyriikan prosessoinnista sanataiteen ja itseymmärryksen kehittämiseksi. Kokoelman kirjoittajat ovat valikoituneet Turun yliopiston kirjoittajalinjan opettajista, mikä on osaltaan rajannut käsiteltäviä aiheita. Kun luovan kirjoittamisen koulutusta 2000-luvun vaihteessa suunniteltiin […]

Lue lisää

Suomen turvallisuuspoliisin päälliköistä ei ole aiemmin kirjoitettu elämäkertoja, joten Matti Lackman on kirjallaan tehnyt aluevaltauksen, jolle täytyy toivoa jatkoa. Esko Riekki oli Etsivän keskuspoliisin pitkäaikaisimpana päällikkönä vuodesta 1923 ja ehti toimia nimenmuutoksen jälkeen Valtiollisen poliisin ensimmäisenä päällikkönä ennen eroaan vuonna 1938. Ennen poliisiuraansa hän värväsi jääkäreitä ja uransa päätyttyä SS-miehiä Saksaan. Siviilityötä Riekki teki Kansallisen […]

Lue lisää

”Kuninkaallisia, Keisarillisia, Tasavaltalaisia” on vuonna 1993 käynnistyneen Suomen kansallisbiografia-hankkeen ensimmäinen laajennus cd-rom -muotoon. Rompulla on elämäkertatietoja suomalaisista valtionpäämiehistä ja heidän puolisoistaan tuhannen vuoden aikaperiodilla. Levy sisältää henkilöiden lyhyitä esittelyjä, laajempia artikkeleita, liitetietoja, aikajanoja, kuvia, karttoja sekä muutamia ääni- ja elokuvanäytteitä. Romppuja arvioitaessa kiinnitetään sisällön arvostelun sijasta yleensä päähuomio käyttöliittymän toimivuuteen sekä aineiston monipuolisuuteen ja laajuuteen. […]

Lue lisää

Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Vaikka upseerien kuuluminen poliittisiin puolueisiin kiellettiin jo 1918, ei yhteiskunnallisesti suuntautunutta ajattelua voitu kahlitakaan. […]

Lue lisää

Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö. Hentunen oli lakimies, joka oli ainakin omien sanojensa mukaan väitellyt Sorbonnen yliopistossa. Lakimiehen taustaansa hän saattoi käyttää hyväksi, kun hän kävi monia oikeustaisteluja häntä vastaan nostetuista kunnianoikeudenloukkauksista. Hentunen julkaisi vuodesta 1928 vuoteen 1951, aina kuolemaansa saakka, monia […]

Lue lisää