Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]

Lue lisää

1

Ensivaikutelma teoksesta oli yllättävä. Kun otin sen käteeni, tuntui kuin olisin tarttunut vanhaan Allardt & Littuseen, opiskeluvuosieni sosiologian oppikirjaan. Kannen ulkoasu on kuitenkin harkittu, varttuneemmille lukijoille se tuo epäilemättä mieleen Sosiologian, Erik Allardtin ja Yrjö Littusen vuonna 1958 julkaiseman teoksen, joka löytyy vielä omasta kirjahyllystänikin. Allardtia esittelevän teoksen julkaiseminen jo muutama vuosi akateemikon kuoleman jälkeen […]

Lue lisää

Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]

Lue lisää

Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]

Lue lisää

Väitöskirjatutkija Mila Santala tutkii folkloristiikan alan väitöskirjassaan henkistä etsijyyttä Elsa Heporaudan henkilöarkistossa. Tänä päivänä Elsa Heporauta muistetaan erityisesti hänen työstään Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Korun takana.

Lue lisää

2

Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]

Lue lisää

Eletään sortokausia. Etelä-Pohjanmaalla, Ylihärmässä syntyy maailmaan vuonna 1884 poika, joka saa nimekseen Vihtori Kosola. Perhe muuttaa vuonna 1888 Lapualle vastapäätä Lapuan kirkkoa. Kun isä, Iisakki Kosola kuolee vuonna 1901, jää kotitilan hoito käytännössä seitsemäntoistavuotiaan pojan harteille. Lukumiestä Vihtorista ei tule, vaikka haluja olisi ollutkin. Sen sijaan hän opiskeli maatilan hoitoa ja hänestä kehittyi uudistuvan maatalouden […]

Lue lisää

Jussi Helmisen (s. 1947) mahdottomaksi väittämän urakan tulos julkistettiin elokuun lopussa 2023 Sastamalassa. Teoksessaan hän muistelee julki sen minkä muistaa ja tahtoo – oltuaan teatteriammatissa yli 42 vuotta ja siitä johtajana yli 25 vuotta. Aika paljon hän muistaa ja tahtookin. Kirja painaa näet melkein kilon ja siinä on yli kolmesataa sivua tiheätä pränttiä kovissa kansissa […]

Lue lisää

Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) kuului 1900-luvun menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin. Noin vuosikymmenen mittaisen uransa aikana hän voitti viisi olympiamitalia, joista neljä kultaista, 14 maailmanmestaruusmitalia (joista 6 kultaa) sekä 22 Suomen-mestaruusmitalia (näistä 13 kultaa). Aktiivikauden jälkeen tuli vielä veteraanien maailmanmestaruuskisoista muutamia mitaleja. Nykäsestä on tehty ainakin 8 kirjaa, joista yksi sisältää hänen ruokareseptejään, sekä kokopitkä elokuva ja pari […]

Lue lisää

Sara Griberg on valinnut Historian rakastavaisiin pareja, joita muistellaan vaikuttajina, oman tiensä kulkijoina tai yhteiskunnan normien rikkojina. Useimmat parit ovat heteropareja, mutta mukana on muutamia homo- ja lesboparejakin. Aikaisemmin hän on julkaissut teoksen Baby Lindy och andra berömda kidnappningar (2021) sekä yhdessä Hans Eldingin kanssa 101 historiska svenskar (2017). Hän on myös kirjoittanut artikkeleita mm. […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]

Lue lisää

  Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]

Lue lisää

Suomen tataareilla on ollut jo sadan vuoden ajan vilkasta kulttuuriharrastusta: kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, kesäleirejä ja ruokajuhlia. Tätä harrastusta piristi vastaitsenäistyneen Suomen poliitikkojen mielenkiinto Venäjän kansallisia vähemmistöjä kohtaan ja oman identiteetin etsiminen. Osa tataareista halusi muistella kotiseutujaan, Volgan varren kyliä, mutta osa suuntautui Turkkiin ja innostui sen kulttuurillisesta modernisoitumisesta. Suomen tataarit jakautuivat sen mukaan, miten äidinkieltä […]

Lue lisää

Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]

Lue lisää

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä on tähän mennessä ilmestynyt Suomessa ja suomeksi jo kaksi elämäkertaa. Lisää on luvassa syksyllä, ja kansainvälisillä markkinoilla valikoima on huomattavasti runsaampi. Kirjojen lisäksi maailman suurin nettikirjakauppa Amazon myy muun muassa Zelenskyin kuvalla varustettua t-paitaa (saatavana sekä miesten että naisten koot). Käsillä on nyt täysin kotimainen vaihtoehto, historioitsija Mika Kuljun Volodymyr Zelenskyi […]

Lue lisää

Musiikintekijöiden elämäkerrat ja muistelmat rakentavat faniutta ja henkilökultteja, mutta raottavat sen ohessa esimerkiksi erilaisten musiikkialan toimijuuksien ja verkostojen merkityksiä. Poikkeusyksilökin elää väistämättä omanlaistaan arkea, jota määrittävät kulloisenkin musiikkikulttuurin sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet. Joissain elämäkertakirjoissa nuo olosuhteet ovat lukijalle mielenkiintoisinta antia. Ihannetapauksessa tasapainottelu tyypillisen ja epätyypillisen välillä pitää viehätystä yllä alusta loppuun.

Lue lisää

3

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää