Pohjois-Savosta kotoisin olevan Turmion kätilöt -yhtyeen 20-vuotinen ura saa nyt välitilinpäätöksen Elina Järven kirjoittaman Turmion Kätilöt: En tahdo unohtaa koskaan -teoksen muodossa. Elina Järvi on paitsi tietokirjailija, myös bändin mukana kiertänyt ja bändin jäseniä sekä lähipiiriä haastatellut fani. Olin kaavaillut kirjaa iltalukemisiksi ja yllätyinkin (iloisesti), kun teos oli myös tarjolla verrattain vakavamielisen Agricola-verkon kirja-arviolistalla, ikään […]
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet suomalaiset olivat pitkään oman historiansa aktiivisimpia tutkijoita. 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana Yhdysvalloissa ja Kanadassa julkaistiin lukuisia seurakuntien, työväenyhdistysten, sanomalehtien ja muiden yhteisöjen historiikkeja. Monella suomalaissiirtolaisten asuttamalla paikkakunnalla kirjattiin talteen seudun suomalaisasutuksen vaiheita. Osavaltiotasolla suomalaissiirtolaisten historiaa käsittelivät esimerkiksi John Kolehmainen ja George Hill Wisconsinin (1951), Hans Wasatjerna Minnesotan (1957) ja Armas K. E. Holmio […]
Onneksi sivistyksen historiasta, kielestä, kirjallisuudesta ja kasvatuksesta kiinnostuneet Eero Ojanen ja Timo Jantunen ovat havainneet tuon aukon, lähteneet neron jäljille ja kirjoittaneet teoksen Neron tie – J. A. Hollon elämä. Oletan, että teos houkuttelee varsinkin kirjallisuuden ja kasvatuksen tutkijoita, mutta se saattaa kiinnostaa myös psykologeja ja psykiatreja sekä muita, joita nerous viehättää. Luulen myös, että […]
Axa Fahlerin kirja Valehtelija, vakooja, vallankumouksellinen – Sukuni salaisuuksien jäljillä on kattava, eloisa ja monenlaisia tunteita nostattava tutkimusteos kirjoittajan sukuhistoriallisiin syövereihin. Fahler kiinnostui sukunsa historiasta oman tyttärensä esittämän, Fahlerin isovanhempia ja isovanhempien vanhempia tiedustelevan kysymyksen johdosta. Samalla kirjoittajaa kiinnostavat myös oman isän väkivaltaisen ja valheita täynnä olleen elämän juurisyyt: miksi meistä tulee sellaisia kuin tulemme? Fahler […]
Juha Järvelä väitteli vuonna 2013 aiheesta Kaksi maailmaa? Sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925-1939, jonka kansanpainos on Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Sen jälleen Järvelä on julkaissut muun muassa kirjat Komisario Palmun jäljillä (yhdessä Marjo Valitun kanssa, 2014), Mika Waltarin Helsinki (2019) ja Tove Janssonin Helsinki (2021). Teos perustuu tulenkantajien kaunokirjallisiin teoksiin, […]
Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa – Akateemikko Olavi Granön elämä on melkoinen opus: kovakantinen ja 453-sivuinen. Näyttää siltä, että kirjan muodossa ja ulkoasussa on tietoisesti pyritty samankaltaisuuteen Allan Tiitan Sinisten maisemien miehen (2011) kanssa, joka kertoo akateemikon isän, J. G. Granön, tutkijantiestä. Kirjat näyttävät kaksosilta; toisen sävy on vihertävänharmaa ja toisen sinertävänharmaa. Aloitteen Olavi Granön (1925-2013) […]
Kun olen lukenut kirjat Hovi Savossa (1995) ja Kalkkisten kyläkirjat (2002 ja 2006) huomaan ilokseni, että sukututkijoiden lähdeaineisto on monipuolistunut. Ritva Ykskoivun kirjoittama Hinttolan asukkaiden tarina nojaa Kansalliskirjaston digitaaliseen sanomalehtiaineistoon, joka kattaa kuvatun aikakauden. Kirjoittaja tulkitsee lähteitä rohkeasti, mikä tulee esille varsinkin kirjan loppupuolella. Hän on valinnut vain kaksi teemaa kirjan loppuun eli sisällissodan ja […]
Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat eivät ole kovin innokkaasti kirjoittaneet muistelmiaan, mikä on tietysti hieman erikoista. Jokainen vähänkin pitempään alalla ollut kun on väkisinkin joutunut tilanteisiin, joista ei ole voinut mainita tekeillä olleessa jutussa. Eikä niistä ehkä ole edes kerrottu muille kuin parhaalle kaverille. Seitsemällä vuosikymmenellä toimitustyötä tehnyt Tapani Ruokanen (s. 1951) on antanut muistelmilleen […]
Uhtuan piiri sijoittuu kartalla alueelle, joka on Suomen rajalta Suomussalmen korkeudelta itään. Sen suurimmat kylät ovat itse piirikeskus Uhtua, venäläisittäin Калевала (Kalevala), Vuokkiniemi, Kontokki, Jyskyjärvi ja Paanajärvi. Seutu tuli tunnetuksi karelianismin aikana kulmakuntana, josta suomalaiset kansanrunojen kerääjät ja taiteilijatkin hakivat vaikutteita niin muinaisrunojen maailmaan kuin myyttiseen alkuaikaan suomalaisen taiteen kultakautena. Romantiikasta punaiseen Vienaan […]
”Kirjallisen ihmisen elämä on parantumaton tauti.” Kai Ekholm on valinnut uusimman teoksensa motoksi J.W. Goethen lausahduksen. Se sopisi mainiosti luonnehtimaan häntä itseäänkin – muutamien viime vuosien aikana Ekholm on kirjoittanut neljä elämäkertaa, yhden dekkarin ja yhden pamfletin. Jörn Donnerin elämäkerran ”sivutuotteena” syntyi vielä hänen kirjastonsa esittely.[1] Vielä paremmin sitaatti soveltuu nyt käsillä olevan kirjan kohteeseen, […]
Kirjassa on neljä lukua. Ensimmäisessä luvussa ”Mitä vakoilu on” selvitetään tiedustelun ja vakoilun ero, agentin värväys ja käsittely, illegaalit ja legendat sekä tekniikan kehitys hybridiä, kyberiä ja tekoälyä myöten. Toinen luku käsittelee itää eli Venäjää/Neuvostoliittoa, Itä-Saksaa ja lyhyesti Kiinaa, kolmas luku länttä eli Saksaa, Britanniaa ja Yhdysvaltoja. Neljännessä luvussa on vuorossa Suomi. Tosin jo aiemmin […]
Suomi on osallistunut rauhanturvaamiseen vuodesta 1956, ja toiminnasta kehittyi kylmän sodan aikana oleellinen osa suomalaista ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Modernimpi käsite sotilaallinen kriisinhallinta vakiintui 2000-luvulla, ja tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia palvelee sotilastehtävissä reilut 400, joista suurin osa Libanonissa ja Kosovossa. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on saanut uutta puhtia Nato-jäsenyyden myötä, ja Ilmari Käihkön teos Sotilaan päiväkirja – […]
”Sanojen liike ja tiedon paikat” -tutkimushanke on synnyttänyt tässä arvosteltavan kirjan lisäksi muitakin ”oheistuotteita”: kesäkuussa 2022 kirjan kirjoittajat pyrkivät eläytymään erään teoksen merkkihenkilön, suutarinpoika Anders Johan Sjögrenin elämäntapaan kulkemalla viiden päivän ajan saman reitin, jonka Sjögren kulki jalkaisin kesällä 1813 lähtiessään Iitistä opiskelemaan Turun akatemiaan. Tätä tutkijoiden kirjavaellusta oli mahdollista seurata Instagramissa sekä Facebookissa. Lisäksi […]
Simo Heinisen tutkimus Afrikan kutsu — Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat nostaa esiin palan 1800-luvun kulttuurihistoriaa. Käsittelenkin arviossani Suomen lähetystyötä nimenomaan kulttuurihistoriana sen sijaan, että lähtökohtanani olisi Jeesuksen lähetyskäskyn teologinen käsite tai poliittishistoriallinen kolonialismiteoria, joka essentialistisesti olettaa lähetystyön merkinneen alkuperäiskansojen riistoa. Lähetysliike oli Suomessa yksi 1800-luvun herätysliikkeistä, jotka kirkosta riippumattomina nousivat maaseudun rahvaan keskuudesta ilmentämään kansalaisyhteiskunnan demokraattista […]
Martta Wendelinin (1893–1986) elämä ja taide ovat saaneet runsaasti huomiota viime ja tänä vuonna mm. Uuden Valamon luostarissa järjestetyn 130-vuotisjuhlanäyttelyn ansiosta. Myös tammikuussa ilmestynyt Ahdeoja-Määtän Kultahiekkaa ihmisten poluille: Martta Wendelinin elämä muistuttaa taiteilijan merkityksestä maamme taiteessa sen lisäksi, että se antaa uutta tietoa hänen varhaislapsuudestaan ja nuoruudestaan. Viime vuosikymmeninä Wendelinistä ja hänen taiteestaan on ilmestynyt […]
Lääkärinä ja historiantutkijana tartuin kiinnostuneena itselleni jo työelämässä tutun ja arvostetun kollegan muistelmiin, joiden ajallinen kantama on yli 80 vuotta. Pasternackin muistelmat pohjautuvat lähinnä lyhyille esseille, joita hän on laatinut viimeisinä vuosina ja joita hän on tarjonnut läheisilleen luettavaksi. Kirjoitusten innoittajana on ollut suvun laaja valokuvakokoelma, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Tämä heijastuukin hieman teoksen sirpaleiseen […]
Arvostelu
Tommi P. Lankilan Antiikin viimeinen keisari: Kaarle Suuri ja läntisen Euroopan muotoutuminen antiikista keskiajalle ei ole suurmieselämäkerta, vaikka Kaarle siinä ilmeisen keskeinen henkilö onkin. Se jatkaa Gaudeamuksen julkaisemaa laadukasta antiikin- ja keskiajan tutkimuksen julkaisujen sarjaa, jossa yhtä suurmiestä tärkeämpää on laajempi historiallinen kehitys. Teos leikkaa läpi pitkän ajallisen jatkumon, mutta keskittyy myöhäisantiikkiin ja varhaiskeskiaikaan, joiden […]
Toimittaja Simon Shuster tapasi Volodymyr Zelenskyin ensimmäisen kerran keväällä 2019, kun koomikko pyrki Ukrainan presidentiksi. Paikka oli Kiovan suurimman konserttisalin näyttämön kulisseissa. Ennen näytöstä mies oli vaikuttanut pelokkaalta ja levottomalta ja tuijottanut lattiaa kävellessään ympäriinsä välittämättä ympäröivästä melusta ja vilinästä. Esityksen jälkeen ahdistus oli kadonnut hänen olemuksestaan. Hän näytti vain väsyneeltä mutta onnelliselta. Taas kerran […]
Sävelten tyttäret -teoksen kirjoittaneet Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat täyttäneet merkittävää tutkimusaukkoa suomalaisessa musiikinhistoriassa tutkimalla 1800- ja 1900-luvuilla eläneitä suomalaisia säveltäjänaisia. Teos on saanut ansaitusti paljon huomiota ja kehuja julkisuudessa. Esimerkiksi kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki kehui teosta suuresti Historiallisessa Aikakauskirjassa (3/2023) julkaistussa arviossaan. Myös Helsingin Sanomiin arvion kirjoittanut Suomen musiikin historian dosentti […]
Juha Nurmista on sanottu ”mieheksi, jolla on satamahinaajan energia”. Ilmeisesti ominaisuuksiin kuuluu myös amfibioaluksen monipuolisuus. Se näkyy hänen elämäkerrastaan: siinä käsitellään ainakin merenkulkua, huolintaa, logistiikkaa, kirjojen ja karttojen keräilyä, julkaisutoimintaa, vedenalaisvalokuvausta, säätiötoimintaa ja Itämeren suojelua. Unohtuikohan tästä jokin aihealue? Kirjan on kirjoittanut Kai Ekholm, jonka kynästä – tai siis läppäriltä – on lähtenyt viime vuosina […]