Arvostelu
Tommi P. Lankilan Antiikin viimeinen keisari: Kaarle Suuri ja läntisen Euroopan muotoutuminen antiikista keskiajalle ei ole suurmieselämäkerta, vaikka Kaarle siinä ilmeisen keskeinen henkilö onkin. Se jatkaa Gaudeamuksen julkaisemaa laadukasta antiikin- ja keskiajan tutkimuksen julkaisujen sarjaa, jossa yhtä suurmiestä tärkeämpää on laajempi historiallinen kehitys. Teos leikkaa läpi pitkän ajallisen jatkumon, mutta keskittyy myöhäisantiikkiin ja varhaiskeskiaikaan, joiden […]
Toimittaja Simon Shuster tapasi Volodymyr Zelenskyin ensimmäisen kerran keväällä 2019, kun koomikko pyrki Ukrainan presidentiksi. Paikka oli Kiovan suurimman konserttisalin näyttämön kulisseissa. Ennen näytöstä mies oli vaikuttanut pelokkaalta ja levottomalta ja tuijottanut lattiaa kävellessään ympäriinsä välittämättä ympäröivästä melusta ja vilinästä. Esityksen jälkeen ahdistus oli kadonnut hänen olemuksestaan. Hän näytti vain väsyneeltä mutta onnelliselta. Taas kerran […]
Sävelten tyttäret -teoksen kirjoittaneet Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat täyttäneet merkittävää tutkimusaukkoa suomalaisessa musiikinhistoriassa tutkimalla 1800- ja 1900-luvuilla eläneitä suomalaisia säveltäjänaisia. Teos on saanut ansaitusti paljon huomiota ja kehuja julkisuudessa. Esimerkiksi kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki kehui teosta suuresti Historiallisessa Aikakauskirjassa (3/2023) julkaistussa arviossaan. Myös Helsingin Sanomiin arvion kirjoittanut Suomen musiikin historian dosentti […]
Juha Nurmista on sanottu ”mieheksi, jolla on satamahinaajan energia”. Ilmeisesti ominaisuuksiin kuuluu myös amfibioaluksen monipuolisuus. Se näkyy hänen elämäkerrastaan: siinä käsitellään ainakin merenkulkua, huolintaa, logistiikkaa, kirjojen ja karttojen keräilyä, julkaisutoimintaa, vedenalaisvalokuvausta, säätiötoimintaa ja Itämeren suojelua. Unohtuikohan tästä jokin aihealue? Kirjan on kirjoittanut Kai Ekholm, jonka kynästä – tai siis läppäriltä – on lähtenyt viime vuosina […]
Hämeenlinnassa asuva toimittaja Markku Tasala, joka on aikaisemmin julkaissut teoksia lasiteollisuudesta, jatkosodasta ja kylmästä sodasta, tutustui Raattaman kolmoismurhaan työskennellessään Lapin Kansan toimittajana. Hänelle kertoi sen tapahtumista kirkkoherra Toivo Kulpakko. Tasala keräsi murhaan liittyvää aineistoa ja koetti työstää tapahtumasarjaa pariin otteeseen novelliksi ja lehtijutuksi. Murhasta oli niukasti tietoja. Paneutuessaan nyt asiaan tarkemmin, ovi Raattaman murhataloon alkoi […]
Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]
Ensivaikutelma teoksesta oli yllättävä. Kun otin sen käteeni, tuntui kuin olisin tarttunut vanhaan Allardt & Littuseen, opiskeluvuosieni sosiologian oppikirjaan. Kannen ulkoasu on kuitenkin harkittu, varttuneemmille lukijoille se tuo epäilemättä mieleen Sosiologian, Erik Allardtin ja Yrjö Littusen vuonna 1958 julkaiseman teoksen, joka löytyy vielä omasta kirjahyllystänikin. Allardtia esittelevän teoksen julkaiseminen jo muutama vuosi akateemikon kuoleman jälkeen […]
Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]
Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]
Väitöskirjatutkija Mila Santala tutkii folkloristiikan alan väitöskirjassaan henkistä etsijyyttä Elsa Heporaudan henkilöarkistossa. Tänä päivänä Elsa Heporauta muistetaan erityisesti hänen työstään Kalevalaisten Naisten Liiton ja Kalevala Korun takana.
Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]
Eletään sortokausia. Etelä-Pohjanmaalla, Ylihärmässä syntyy maailmaan vuonna 1884 poika, joka saa nimekseen Vihtori Kosola. Perhe muuttaa vuonna 1888 Lapualle vastapäätä Lapuan kirkkoa. Kun isä, Iisakki Kosola kuolee vuonna 1901, jää kotitilan hoito käytännössä seitsemäntoistavuotiaan pojan harteille. Lukumiestä Vihtorista ei tule, vaikka haluja olisi ollutkin. Sen sijaan hän opiskeli maatilan hoitoa ja hänestä kehittyi uudistuvan maatalouden […]
Jussi Helmisen (s. 1947) mahdottomaksi väittämän urakan tulos julkistettiin elokuun lopussa 2023 Sastamalassa. Teoksessaan hän muistelee julki sen minkä muistaa ja tahtoo – oltuaan teatteriammatissa yli 42 vuotta ja siitä johtajana yli 25 vuotta. Aika paljon hän muistaa ja tahtookin. Kirja painaa näet melkein kilon ja siinä on yli kolmesataa sivua tiheätä pränttiä kovissa kansissa […]
Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) kuului 1900-luvun menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin. Noin vuosikymmenen mittaisen uransa aikana hän voitti viisi olympiamitalia, joista neljä kultaista, 14 maailmanmestaruusmitalia (joista 6 kultaa) sekä 22 Suomen-mestaruusmitalia (näistä 13 kultaa). Aktiivikauden jälkeen tuli vielä veteraanien maailmanmestaruuskisoista muutamia mitaleja. Nykäsestä on tehty ainakin 8 kirjaa, joista yksi sisältää hänen ruokareseptejään, sekä kokopitkä elokuva ja pari […]
Sara Griberg on valinnut Historian rakastavaisiin pareja, joita muistellaan vaikuttajina, oman tiensä kulkijoina tai yhteiskunnan normien rikkojina. Useimmat parit ovat heteropareja, mutta mukana on muutamia homo- ja lesboparejakin. Aikaisemmin hän on julkaissut teoksen Baby Lindy och andra berömda kidnappningar (2021) sekä yhdessä Hans Eldingin kanssa 101 historiska svenskar (2017). Hän on myös kirjoittanut artikkeleita mm. […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]
Suomen tataareilla on ollut jo sadan vuoden ajan vilkasta kulttuuriharrastusta: kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, kesäleirejä ja ruokajuhlia. Tätä harrastusta piristi vastaitsenäistyneen Suomen poliitikkojen mielenkiinto Venäjän kansallisia vähemmistöjä kohtaan ja oman identiteetin etsiminen. Osa tataareista halusi muistella kotiseutujaan, Volgan varren kyliä, mutta osa suuntautui Turkkiin ja innostui sen kulttuurillisesta modernisoitumisesta. Suomen tataarit jakautuivat sen mukaan, miten äidinkieltä […]
Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]