Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää

Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]

Lue lisää

1

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

​Marjatta Sarpaneva (s. 1944) ja Anne Brunila (s. 1957) avasivat elämäntarinaansa Tammen viime vuonna julkaisemissa kirjoissa. Sarpaneva kirjoitti puolisostaan ja itsestään itse, Brunila valitsi toisen tien: hänen muistonsa ja ajatuksensa muokkasi kirjailija Johanna Venho. Sarpanevat Timo Sarpaneva (1926−2006) oli aikanaan ja on yhä yksi tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita ja taiteilijoita. Myös nuoremmat sukupolvet tuntevat hänen nimensä […]

Lue lisää

Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -teoksen esipuheessa Mauri Karvonen, joka on aavetarinoiden tutkija ja historian maisteri, kertoo että kyseisessä kirjassa hänen tarkoituksenaan on peilata kansanperinnettä ja aavetarinoita oikeaan historiaan. Kirjaan, joka on jo kolmas samanniminen (aikaisemmat osat ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018), on valikoitu 14 kohdetta eri puolilta Suomea. Joukossa on kartanoita kuten Halikon Wiurila ja […]

Lue lisää

Satu Jaatinen julkaisi viime vuonna teoksen Kuninkaallisessa seurassa. Rojalistin käsikirja (Docendo), jossa hän johdatti lukijansa eurooppalaisiin hoveihin ja hovikäytäntöihin. Nyt julkaistussa kirjassaan Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen Jaatinen tarkastelee erilaisia ikäviä ja hassujakin tapahtumia samoissa hoveissa. Tapahtumat kohauttivat alamaisia, mutta niiden kulku oli usein loogista. Hallitsijoiden hovien piireissä tapahtumista muodostui skandaaleja, joista tuoreimmat ovat […]

Lue lisää

Edith Södergran (1892–1923) on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista ja modernismin edelläkävijä. Hänen esikoiskokoelmansa Runoja ilmestyi vuonna 1916. Hän julkaisi elinaikanaan neljä runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on digitoinut Södergranin koko henkilöarkiston ja aineisto on vapaasti käytettävissä valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Edith Södergran varttui Raivolan kylässä Karjalankannaksella ja kävi koulua Pietarissa. Hän asui monikielisessä […]

Lue lisää

Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]

Lue lisää

Yönaiset ovat inspiroivia historiallisia, rohkeita naisia, joita tietokirjailija Mia Kankimäki ajattelee öisin kaivatessaan rohkeutta elämäänsä. Vähitellen näiden yönaisten elämien ja tekstien pohtiminen muodostuu niin kiehtovaksi, että he aiheuttavat omalta osaltaan myös unettomia öitä. Jo etabloituneen aseman edellisellä tietokirjallaan (Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Otava 2013) saavuttanut Mia Kankimäki on omistanut toisen teoksensa näille yönaisiksi […]

Lue lisää

Staffan Bruunin muistelmakirja Mitt liv i HBL on saanut suomenkieliseksi nimekseen Mies joka rakasti uutisia. Luultavasti sen on tällaisella nimellä ajateltu kiinnostavan enemmän kielirajan takana olevia lukijoita, mutta suorassa käännöksessäkin olisi ollut puolensa. Bruunin työelämä nimittäin kietoutuu vahvasti toisella kotimaisella ilmestyvään valtalehteen, Hufvudstadsbladetiin, ja sen värikkäisiin vaiheisiin tiuhaan vaihtuneiden päätoimittajien ja yhtiön johdon sekä heidän […]

Lue lisää

Anna Lisa eli Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus syntyi vuonna 1930. Hän on elänyt koko ikänsä Salon Halikossa sijaitsevassa Wiurilan kartanossa. Äitinsä puolelta hän kuuluu Armfeltien aatelissukuun. Wiurilan kartanon historian juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Toisin kuin monet muut aateliskartanot, Wiurila periytyi vuosisatoja äidiltä tyttärelle. Kartanoa ovat isännöineet sellaiset suvut kuten Fleming, Slang ja Mannersköld. Armfeltien suvulle […]

Lue lisää

MTV:n entinen Pariisin kirjeenvaihtajan Helena Petäistön teos esittelee Ranskan nuoren presidentin Emmanuel Macronin taustat ja valinnan vaiheet yleistajuisesti ja vetävästi. Teos on jaettu kahdeksaan lukuun, joista kattavin on viides luku, joka esittelee vuoden 2017 presidentinvaalit kuin hengästyttävän jännitysnäytelmän. Kirjan perusteella Petäistö selkeästi ihailee ja kunnioittaa Macronia. Ranska, Macron ja Minä onkin lähes ylistyspuheesta uudistajalle, jota […]

Lue lisää

Riston Valinta on Ylen Radio 1:ssä viikoittain lähetettävä klassisen musiikin ohjelma, jonka kuulija saa tottua yllättäviinkin yhdistelmiin. Musiikki sinänsä on laadukasta, mutta sen kyytipoikana toimittaja Risto Nordell tarjoilee juttuja sienestyksestä, kalastuksesta tai purjehduksesta – siis aiheista, joita ei yleensä ole totuttu liittämään klassiseen musiikkiin – tai omista matkoistaan milloin mihinkin Euroopan kolkkaan, useimmiten Italiaan. Sama […]

Lue lisää

Biografiasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tietoja kymmenistä tuhansista menneisyyden ja nykyajan suomalaisista, heidän elämänvaiheistaan ja aikaansaannoksistaan sekä ihmisten välisistä yhteyksistä. Palvelu tarjoaa uudenlaiset työkalut elämäkertojen sisältöjen linkittämiseen, tutkimiseen ja data-analyysiin. Aalto-yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus julkistivat Biografiasampo-verkkopalvelun torstaina. Pohjana on yli 13 000 pienoiselämäkertaa Kansallisbiografiasta ja muista SKS:n henkilöhistoriallisista tietokannoista, […]

Lue lisää

Ruotsalaisen historioitsijan, journalistin ja dokumentaristin Herman Lindqvistin (s.1943) Villit Vaasat on järjestyksessään kirjailijan 60. teos. Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Helsingissä viettäneen Lindqvistin erikoisala on Suomen ja Ruotsin yhteinen historia, josta kertovat muun muassa aikaisemmin ilmestyneet När Finland var Sverige (2013) ja Historien om Sverige – från istid till framtid (2002). Lindqvist on kuitenkin tullut ehkä tunnetummaksi lukuisista henkilöhistorioistaan. […]

Lue lisää

Taustaltaan historian ja uskonnon opettajan Karoliina Suoniemen uutuusteos Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (2018) on lapsille suunnattu tietokirja, joka ilmestyi sopivasti kevään kuninkaallisen hää- ja vauvahuuman aikaan. Esipuheessaan Suoniemi kertoo, että kirjan tarkoituksena on välittää tietoa sekä entisajan että nykypäivän kuninkaallisista. Toisaalta kirjoittaja toivoo, että teoksen avulla tulevat tutuksi myös menneisyyden aivan tavallisetkin lapset, joiden […]

Lue lisää

Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta. Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin […]

Lue lisää

Elina Virtanen väitteli Turun yliopistossa tämän vuoden toukokuussa. Kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus ei ole kohdehenkilönsä elämäkerta, vaan tutkimuksen kohteena ovat Ruth Munckin omat muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta – tämä sanotaan jo väitöskirjan alaotsikossa. Lisäksi Virtanen hakee – ja löytää – vastauksia kysymyksiin, miten ihmisen historiallinen muisti rakentuu, ja kuinka Suomen historiakulttuuri on viime vuosisadalla […]

Lue lisää