Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Satu Lidmanin, Anu Koskivirran ja Jari Eilolan toimittama Historiantutkimuksen etiikka täyttää tuiki tarpeellisen tehtävän. Historian väärinkäyttöön törmää yhä useammin niin totuudenjälkeisessä politiikassa kuin skuuppeja myyvässä historiakulttuurissakin. Kirja ohjaa historiantutkijoita olemaan väärinkäytön vahtikoiria mutta samalla tiedostamaan myös omassa työssään vastaan tulevat menneisyyden ihmisten käsittelyn eettiset ongelmat. Ajasta, jolloin historiaa kirjoitettiin moraalisen kasvatuksen nimessä, ei ole kauan. […]

Lue lisää

CFP: Historiankirjoitus Suomessa ja Ruotsissa -seminaari, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, 24.–25.5.2018, (abstraktien määräaika 15.4.2018) Suomen ja Ruotsin historiantutkimuksen historian tarkastelussa on keskitytty yleensä joko Suomen tai Ruotsin ”oman maan” tutkijoiden toiminnan ja tutkimusten sisältöjen analyysiin. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet muun muassa merkittävimmiksi katsotut henkilöt ja heidän ympärilleen muodostuneet, esimerkiksi kansalliseen historiankirjoitukseen tai rakennehistoriaan […]

Lue lisää

Kirja koostuu johdannosta ja 11 luvusta, jotka on jaettu kahden otsikon alle. Ensimmäinen osa ”Lingvistinen käänne analyyttisesta perinteestä jälkinarrativismiin” sisältää kuusi lukua ja toinen osa ”Kohti uutta realismia? Realistisia tendenssejä uudemmassa historiantutkimuksessa” viisi. Jälkisanoja tai yhteen vetävää loppulukua teoksella ei ole. Liekö toimittajille tullut kiire vai onko kyse ollut tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta. Erityisesti teoksen oppikirjakäyttöä ajatellen […]

Lue lisää

Teoksen aikajänne on erittäin laaja: keskiajalta 1900-luvun alkuun. Kirjan johdannossa mainitaan tavoitteena olleen ”valaista pitkän ajallisen tarkastelun kautta maailmankuviin vaikuttavien osasten jatkumoa ja murroksia”. Johdannon kirjoittajat toteavat kuitenkin, että kyse ei ole aate- eikä käsitehistoriallisesta läpileikkauksesta. Sen sijaan tarkoitus on käsitellä erilaisten ajattelutapojen monikerroksisuutta yksittäisten tapausten kautta. Tässä teos onnistuukin: se tuo esiin monenlaisia esimerkkejä […]

Lue lisää

Historianfilosofia on harvinainen opus, suomalaisin voimin kirjoitettu, tuhti mutta kompakti perusteos, joka tulee enemmän kuin tarpeeseen. Vaikka angloamerikkalaisia historianfilosofian yleisteoksia, on ollut yleensä saatavilla, on etenkin yliopisto-opetuksessa pitkään kaivattu myös suomenkielisiä vaihtoehtoja. Tätä aukkoa käsillä oleva teos täyttää oikein hyvin. Tosin teosta voi moittia eurosentrismistä, sillä teoksessa ei edes viitata muualle kuin antiikin filosofian juurilta […]

Lue lisää

Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan uusinta teosta Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen voisi luonnehtia esseistiseksi pohdinnaksi historiatutkimuksen olemuksesta. Nimestään huolimatta kyse ei ole historiantutkimuksen metodioppaasta. Kirja sisältää Ylikankaan tutkijanuransa aikana tekemiään havaintoja historiantutkimuksen käytännön ongelmista, tulkinnan eheydestä, objektiivisuudesta, lähteistä, koulukunnista ja nykytutkimuksen tilasta. Kaikkitietävän tutkijan ideaali Ylikangas esittelee ja problematisoi historiantutkimuksen erityispiirteitä mielenkiintoisesti. Jokainen tutkija […]

Lue lisää